Tarton offensiivi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Joukkojen koko tekstissä ja mallineessa eivät vastaa toisiaan, taistelukuvaus puutteellinen. |
| Tarton offensiivi | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa toisen maailmansodan itärintamaa | |||||||
 Kartta Neuvostoliiton hyökkäyksestä Tarton alueella
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
|
|
|||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
65 000 sotilasta |
272 800 sotilasta | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
ei tiedossa |
16 292 kaatunutta, 55 514 haavoittunutta | ||||||
Tarton offensiivi tai Tarton taistelu tai Emajoen taistelu oli toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton 3. Baltian rintaman hyökkäys Saksan Pohjoisen armeijaryhmän joukkoja vastaan vuonna 1944. Hyökkäyksen päämääränä oli lyödä Saksan 18. armeija ja vallata Tartto, mikä mahdollistaisi Viron nopean miehityksen. Neuvostojohto suunnitteli etenemistä Riianlahdelle, jolloin armeijaryhmä Narvan joukot jäisivät mottiin. Hyökkäys alkoi 10. elokuuta 1944, jolloin Neuvostoliiton 67. armeija murtautui Saksan XXVIII armeijakunnan puolustuksen läpi vallaten Võrun 13. elokuuta. 16. elokuuta neuvostojoukot ylittivät Peipsijärven edeten saksalaisten vasempaan sivustaan. 3. Baltian rintaman joukot valtasivat Tarton 25. elokuuta saaden sillanpään Emajoen pohjoispuolelle. Saksalaiset ja virolaiset joukot aloittivat vastahyökkäyksen Emajoen eteläpuolella tuhoten kaksi neuvostojoukkojen sillanpäätä ja yrittivät vallata Tarton takaisin 4.–6. syyskuuta 1944 edeten kaupungin pohjoisosiin, mutta neljä Neuvostoliiton kivääridivisioonaa torjuivat yrityksen. Taistelun seurauksena Viron kansallismuseo tuhoutui ja Tarton yliopisto kärsi 40 miljoonan ruplan vahingot. Saksan Armeijaryhmä Narvan joukot vetäytyivät Latviaan 17. syyskuuta operaatio Asterissa.