Demjanskin motti
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Demjanskin motti | |
|---|---|
| Osa itärintamaa toisessa maailmansodassa | |
 Saksalaisia joukkoja Demjanskin lähistöllä, 21. maaliskuuta 1942. |
|
| Päivämäärä | 21. helmikuuta – maaliskuu 1942 |
| Paikka | Demjansk, Neuvostoliitto |
| Lopputulos | Saksan voitto |
| Osapuolet | |
 Saksa |
 Neuvostoliitto |
| Komentajat | |
| Walter von Brockdorff-Ahlefeldt Walther von Seydlitz-Kurzbach |
Pavel Kurotškin |
| Vahvuudet | |
| 100 000 sotilasta | 400 000 sotilasta |
| Tappiot | |
| 48 000 kaatunutta 140 000 haavoittunutta |
200 000 kaatunutta 400 000 haavoittunutta |
Demjanskin motti oli Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välinen taistelu toisessa maailmansodassa. Keskustan armeijaryhmän rintaman eteläosassa neuvostojoukot onnistuivat motittamaan 100 000 akselivaltojen sotilasta Demjanskin.
Motti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarroksiin joutuivat muun muassa Saksan 12., 30., 32., 123. ja 290. jalkaväkidivisioonat sekä SS-divisioona Totenkopfin, Reichsarbeitsdienstin (RAD:n), Ordnungspolizein ja Organisation Todtin joukkoja sekä avustavia lisäjoukkoja. Puna-armeija loi pienemmän motin myös Holmiin noin 100 kilometrin päähän lounaaseen Demjanskista.
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Demjanskin motti kesti 13 päivää 8.–21. helmikuuta ja Holmin motti 108 päivää 23. tammikuuta – 5. toukokuuta 1942. Demjanskin ja Holmin mottien onnistui sitoa venäläiset hyökkäysjoukot ja siten eteneminen saatiin pysähtymään tällä rintamaosuudella. Saksalaiset onnistuivat lopulta pääsemään motista 21. huhtikuuta 1942 ja torjumaan puna-armeijan hyökkäykset. Mottia huollettiin ilmateitse huhtikuuhun asti, kunnes yhteys päärintamaan saatiin palautettua.
Taistelun seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Demjanskin ilmasilta vaikutti myönteisenä esimerkkinä siihen, että Saksan sodanjohto uskoi myöhemmin Stalingradin motin huollon onnistuvan myös lentokoneilla. Puna-armeijan hyökättyä Adolf Hitler kielsi kenraaleita ehdottomasti perääntymästä parempiin puolustusasemiin ja vaati, että valloitetuista alueista ei saanut luopua. Myöhemmin Hitler katsoi, että hänen valitsemansa strategia pelasti keskustan armeijaryhmän tuholta talvella 1941 ja se vahvisti hänen uskoaan omiin sotilasstrategikon kykyihinsä. Talvella 1941 koetut tappiot lisäsivät Hitlerin armeijan kenraaleita kohtaan tuntemaa epäluuloa, samoin kuin Hitlerin esikuntansa vastustuksesta huolimatta vaatiman siilipuolustustaktiikan onnistuminen muun muassa Demjanskin motissa.
