Kuurinmaan motti
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Kuurinmaan motti | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa toisen maailmansodan itärintamaa | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
|
|
|||||||
| Komentajat | |||||||
| Tappiot | |||||||
|
150 000 kaatunutta, 180 000 vangittua |
160 948 kaatunutta, sairastunutta ja haavoittunutta | ||||||
Kuurinmaan motti (saks. Kurland-Kessel) oli toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton Baltian offensiivin ja Operaatio Bagrationin seurauksena syntynyt motti, jossa Neuvostoliiton 1. Baltian rintaman joukot motittivat Saksan Pohjoisen armeijaryhmän joukot Kuurinmaalle, Latviaan 9. lokakuuta 1944. Armeijaryhmä uudelleennimettiin 25. tammikuuta 1945 Armeijaryhmä Kuurinmaaksi. Mottiin jäivät Saksan 16. ja 18. armeija. Motissa olleet joukot antautuivat sodan loputtua 22. toukokuuta 1945,[1] jolloin siellä olleet 180 000 saksalaissotilasta joutui sotavankeuteen.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Operaatio Bagration
Saksan pohjoinen armeijaryhmä oli vallannut Baltian ja siten myös Kuurinmaan operaatio Barbarossassa kesällä 1941. Seuraavat kaksi vuotta armeijaryhmä yritti vallata Leningradin, kunnes tammikuussa 1944 puna-armeija mursi kaupungin piiritysrenkaan.
Neuvostoliitto aloitti 22. kesäkuuta 1944 Valko-Venäjän strategisen iskun, jonka peitenimi oli operaatio Bagration. Operaation tavoitteena oli Valko-Venäjän alueen vapauttaminen saksalaismiehityksestä. 29. elokuuta päättynyt operaatio oli menestys tuhoten lähes täysin Saksan keskustan armeijaryhmän. Sen viimeiset vaiheet Kaunaksen ja Siauliain hyökkäykset kohdistuivat Itämeren rannikolle eristäen keskustan ja pohjoisen armeijaryhmät toisistaan.
Bagrationin päätyttyä puna-armeija aloitti Balttian alueella hyökkäyksen Saksan joukkojen yrittäessä säilyttää rintamansa operaatio Doppelkopfin avulla. Neuvostojoukot aloittivat Memelin operaation pyrkimyksenään eristää pohjoinen armeijaryhmä lopullisesti.
Motin muodostuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostojoukot saavuttivat Itämeren rannikon Memelin lähistöllä 9. lokakuuta 1944. Sen seurauksena pohjoinen armeijaryhmä eristettiin Itä-Preussista. Hitlerin neuvonantajat – erityisesti Heinz Guderian – ehdottivat saarroksiin joutuneen armeijaryhmän evakuoimista meritse, jotta itärintama voitaisiin vakauttaa. Hitler kielsi evakuoinnin ja käski joukkojen pitää hallussaan olevat alueet Kuurinmaalla ja Viron saaristossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
