Stubbin hallitus
 |
Tämä artikkeli tai osio kertoo tulevasta tapahtumasta. Tiedot saattavat muuttua huomattavasti ennen tapahtuman alkua. |
Stubbin hallitus on odotetusti Suomen tasavallan tuleva 73. hallitus. Se on tarkoitus muodostaa Kataisen hallituksen pohjalle Jyrki Kataisen luovuttua Kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja samalla pääministerin paikasta siirtyäkseen Euroopan komissioon. Hänen tilalleen pääministeriksi noussee Kokoomuksen puheenjohtajaksi valittu Alexander Stubb. Hallitus aloittanee toimikautensa 24. kesäkuuta 2014.
Minihallitusneuvottelut
Puolueet kävivät läpi tulevan hallitusohjelman minihallitusneuvotteluiksi kutsutuissa neuvotteluissa 18.–19. kesäkuuta 2014. Saavutettu hallitusohjelma perustui pitkälti Kataisen hallituksen tekemiin päätöksiin. Sopimuksessa hallituspuolueet sopivat 1,1 miljardin euron kasvu- ja työllisyyspaketista, mikä saadaan muun muassa työn verotusta keventämällä sekä merkittävillä liikennehankkeilla. Aiemmin hyväksytty Windfall-vero perutaan. Lisäksi eläkkeiden ja ansiotulojen verotukseen tehdään täysimääräiset ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Yliopistojen perusrahoitukseen tehdään kertaluontoinen korotus, ja Senaatti-kiinteistöjen yliopistokiinteistöistä omistaman osuuden myymistä yliopistoille selvitetään. Hallitussopimusta noudattamalla velkaantumisen olisi määrä taittua vuonna 2018.[1]
Hallitusohjelma sai pääasiassa positiivisen vastaanoton talouden asiantuntijoilta. Rakennusteollisuus RT:n toiminnajohtaja Tarmo Pipatti kehui linjauksia historiallisiksi ja arvoi niden tuovan rakennusalalle 70 000 henkilötyövuotta. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto kehui linjauksia, mutta totesi Suomen tarvitsevan etenkin muiden maiden vetoapua.[2] Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö puolestaan kehui kasvupaketin vaikutuksia työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun tavoittelemiseksi. Toisaalta SAK oli pettynyt, ettei hallitusneuvotteluissa peruttu työttömyysturvan leikkauksia tai työeläkkeiden indeksikorotusten pienennystä.[3] Kritiikkiä hallitusohjelmalle antoi muun muassa Kuntaliitto, joka olisi toivonut hallitukselta enemmän panostusta koulukiinteistöihin.[4]
Ministerit
Huomautuksia
- ↑ Toimii ministerinä ulkoasiainministeriössä, valtioneuvoston kansliassa sekä valtiovarainministeriössä (EU:n budjettiosastoa koskevat asiat).
- ↑ Haavisto toimii ministerinä ulkoasiainministeriössä ja valtioneuvoston kansliassa (valtion omistajaohjausosastolle kuuluvat asiat).
- ↑ Räsänen toimii lisäksi ministerinä opetus- ja kulttuuriministeriössä (kirkollisasiat).
- ↑ Risikko toimii liikenneministerinä liikenne- ja viestintäministeriössä ja kuntaministerinä valtiovarainministeriössä.
- ↑ Viitanen toimii opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi ministerinä ympäristöministeriössä.
- ↑ Ihalainen toimii lisäksi ministerinä sisäministeriössä (kotouttamisyksikön asiat).
Lähteet
- ↑ Hallitusneuvottelut päätökseen 19.6.2014. Yle. Viitattu 19.6.2014.
- ↑ Talouspaketti sai ruusuja ja risuja – "Suomi tarvitsee myös onnea" 19.6.2014. Yle. Viitattu 19.6.2014.
- ↑ SAK pitää kasvupakettia odotettua parempana 19.6.2014. Yle. Viitattu 19.6.2014.
- ↑ Kuntaliitto: Aivan liian hidasta homekoulujen korjaamiseen 19.6.2014. Yle. Viitattu 19.6.2014.