Sakari Pälsi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sakari Pälsi työn ääressä vuonna 1930.

Sakari Lemmitty Pälsi (9. heinäkuuta 1882 Loppi22. huhtikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen arkeologi, tutkimusmatkailija, kansatieteilijä, kirjailija ja valokuvaaja. Pälsi oli koulutukseltaan filosofian tohtori. Hän työskenteli Suomen kansallismuseossa, jossa yleni lopulta esihistoriallisen osaston johtajaksi. Pälsi sai professorin arvonimen vuonna 1962.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkeologina Pälsi oli kiinnostunut erityisesti kivikaudesta. Hänellä oli merkittävä osuus hyvin säilyneen Antrean verkon löytämisessä. Se on yksi maailman vanhimmista tunnetuista kalastusvälineistä.

Pälsi teki vuosina 1917–1919 pitkän tutkimusmatkan Koillis-Siperian alkuperäiskansojen asuma-alueille. Matkan tarkoituksena oli kerätä alkeellisen kulttuurin tarjoamaa aineistoa Suomen esihistoriallisen tutkimuksen tarpeisiin. Pälsin tällä retkellä kuvaama Arktisia matkakuvia on varhaisen kansatieteellisen elokuvan aarre, joka on hämmästyttänyt asiantuntijoita ympäri maailmaa. Erittäin arvokas elokuvamateriaali oli välillä kadoksissa, mutta se löydettiin syksyllä 1976 helsinkiläisen keskusliikkeen ullakolta ja entisöitiin katselukuntoon.

Tutkimusretkillään kotimaassa ja ulkomailla Pälsi oli väsymätön etnografisten havaintojen tekijä ja dokumentoija. Hän kirjoitti monia matkakirjoja, kuten Mongolian matkalta, Arktisia kuvia ja Suomenlahden jäiltä. Siperian-matkalla kootusta Pohjankävijän päiväkirjasta on tullut suosittua lukemista, ja siitä on otettu uusia painoksia. Erno Paasilinna on verrannut Pälsin teosta matkakirjallisuuden suurimpiin klassikoihin.

Pälsi oli kiinnostunut perinteisistä elinkeinoista ja niitä harjoittavista yhteisöistä. Häntä arvostetaan yhteiskunnallisten esseiden kirjoittajana. Niistä esimerkki on metsätyömaita ja niiden oloja kuvaava Tukkimetsistä ja uittopuroilta, jossa huomio kiintyy myös tukkilaisromantiikan jo muunteleman elinkeinon kääntöpuoleen. Kansatieteen alalla, muun muassa saunasta ja puukoista kirjoittaessaan Pälsi joutui joitakin kertoja sanaharkkaan alan muiden edustajien, etenkin Kustaa Vilkunan kanssa.

Teosten kuvituksesta käy ilmi Pälsin suuri valokuvaajan lahjakkuus. Kamerankäyttäjänä hän oli kiinnostunut "näppäilystä" eli tilannekuvauksesta jäykkien asetelmien sijaan. Näppäilkää hyviä kuvia on Pälsin vuonna 1930 julkaisema "käsivaraisen valokuvauksen opas". Ilmestymisajankohtanaan se edusti edistyksellistä tapaa kuvauskohteiden valinnassa ja kuvien rajauksessa. Museoviraston kokoelmissa on tuhansia Pälsin ottamia valokuvia koti- ja ulkomaanmatkoilta sekä arkeologisilta kaivauksilta.

Pälsi tallensi elinkeinohistoriaa ja kansan elämää myös elokuvakameralla. Hän oli yksi 1930-luvulla toimineen Kansatieteellinen Filmi Oy:n osakkaista ja dokumenttielokuvien tekijöistä. Ohjaamansa filmit Pälsi myös kuvasi itse käyttäen kevyttä 16 mm:n laitteistoa. Elokuvissaankin hän pyrki tilannekuvaukseen taiteellisten vaikutelmien sijaan. Pälsin filmejä on julkaistu Isien työt -kokoelmassa.[1].

Pälsin humoristisissa poikajutuissa minä-kertojan toverina seikkailee Fallesmannin Arvo. Kirjailija kehitti näihin kansatieteellisestikin oivaltaviin humoreskeihin erikoisen, välimerkittömän ja polveilevan virkerakenteen. Useissa fiktiivisissä kirjoissaan hän kuvasi todellisia lapsuudenmaisemiaan, ja romaanihenkilöiden esikuvina olivat oikeat maalaisihmiset muun muassa Lopen Sajaniemestä. Myös Fallesmannin Arvon esikuva on todellinen. Pälsin romaani Kova mies ja Nimetön on harvinainen, esihistoriaan sijoittuva kertomus, jonka aineksina on tieteellisesti pätevää tietoa muinaisuudesta. Muutamissa Pälsin kirjoissa on taiteilijan Erkki Tantun piirroskuvitus.

Pälsillä oli harvinainen rooli F. E. Sillanpään toverina ja tukijana tämän vaikeina vuosina sota-aikana. Pälsi myös hakeutui jo ikämiehenä vapaaehtoiseksi jatkosodan rintamalle, minkä tuloksena syntyi muun muassa teos sodanaikaisen Aunuksen elämästä.

Kaikkiaan Pälsi kirjoitti lähes 40 teosta. Hän oli myös ahkera journalisti, ja hän julkaisi satoja lehtikirjoituksia. Pälsin bibliografia on julkaistu teoksessa Memoria Saecularis Sakari Pälsi (1982). Lopen kirjastossa on tiettävästi maailman laajin Pälsin lehtikirjoitusten kokoelma. Pälsi sai useita merkittäviä kirjallisuuspalkintoja.

Sakari Pälsin hauta on hänen oman toiveensa mukaisesti Lopen vanhan kirkon mäellä.

Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pälsin syntymän satavuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1982 näyttävästi useilla paikkakunnilla. Juhlavuoden järjestelyihin osallistuivat muun muassa Talonpoikaiskulttuurisäätiö, kustannusosakeyhtiö Otava, Kansallismuseo ja Helsingin kaupunginmuseo. Juhlavuonna järjestettiin Sakari Pälsin elämäntyötä esittelevä näyttely ja esitettiin hänen tuontantoonsa perustuva näytelmä. Sakari Pälsin 110-vuotissyntymäpäivänä paljastettiin Lopen kunnankirjaston edessä muistokivi, jonka kustansi Lopen kunta. Sakari Pälsin 130-syntymäpäivänä perustettiin nimikkoseura, jonka tarkoituksena on hänen elämäntyönsä tunnetuksi tekeminen.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteellinen kirjallisuus ja esseet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mongolian matkalta, 1911
  • Über steinzeitliche Hakenfischereigeräte in Finnland, 1912
  • Jääkausimerkkejä Etelä-Tamirin laaksossa Mongoliassa, 1915
  • Riukjärven ja Piiskunsalmen kivikautiset asuinpaikat Kaukolassa, 1915 (väitöskirja)
  • Kulttuurikuvia kivikaudelta, 1916
  • Teknillissyntyinen alkeellinen ornamentiikka, 1916
  • Tekstiilikeramiikka, 1916
  • Pohjankävijän päiväkirjasta: Matkakuvauksia Beringiltä, Anadyriltä ja Kamtšatkasta, 1919 (2. kuvitukseltaan uusittu painos 1982)
  • Arktisia kuvia: Alkeellisia taideteoksia koillisesta Siperiasta, 1920
  • Ein Steinzeitlicher Moorfund bei Korpilahti im Kirchspiel Antrea, 1920
  • Pohtion kivikautinen asuinpaikka Kangasalla, 1921
  • Vanhaa ja katoavaa, 1921
  • Karjalan talviteillä, 1922
  • Tukkimetsistä ja uittopuroilta, 1923
  • Suomenlahden jäiltä, 1924
  • Suuri, kaunis ja ruma maa. Kuvia ja kuvauksia Kanadan-matkalta, 1927
  • Päivänpaisteen mailla matkakuvia Unkarista, Serbiasta ja Sardiniasta, 1928
  • Merillä ja erämaissa. Retkiä ja harhailuja Kaukaisessa Idässä, 1929
  • "Bosna Ponosna" matkakuvia Bosniasta, Hercegovinasta ja Dalmacijasta, 1930
  • Näppäilkää hyviä kuvia – käsivaraisen pikavalokuvauksen opas, 1930
  • Petsamoon kuin ulkomaille, 1931
  • Rovaniemi-Petsamo, maailman ainoa maantie Jäämeren rannalle, 1932
  • Sukupolvien perintö: Esseitä kansankulttuurin alalta, 1937
  • Kansanelämän valokuvaamisesta, 1938
  • Esihistorian tutkimuskentiltä: kaivauksia ja tuloksia, 1939
  • Työtä ja juhlaa hämäläiskylässä: Kotiseutukuvaus, 1940
  • Voittajien jäljissä: Sodanaikaisen Aunuksen oloja ja elämää, 1942
  • Suomenlähden hylkeenpyynnistä, 1943
  • Eräelämän perinteitä, 1944
  • Yksinäinen mies puhuu ystävilleen, 1945
  • Maailmanmatkoilla Aasiassa, Amerikassa ja Euroopassa, 1946
  • Omaa työtä, 1947
  • Valkoiset arot: Muistoja Mongolian matkalta, 1949
  • Puukko, 1955 (näköispainos 1998)
  • Sauna: Kotoisen kylyn seikkoja, 1960

Kaunokirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ja sitten äitini antoi minulle tukkapöllyä, 1931
  • Fallesmannin Arvo ja minä, 1932
  • Kovalle ottaa rakkaus sokkosilla, 1949
  • Kova Mies ja Nimetön: Romaani vuosituhansien takaa, 1950
  • Kuninkaallinen ateria ja muita hauskoja jutelmia, 1951
  • Minä sain kukon kiinni: Valikoima jutelmia kokoelmasta "Minä olin pikkuinen vielä", 1951
  • Jukopliut! sanoi Fallesmannin Arvo: Uusia lapsekkaita jutelmia, 1952
  • Kiltti poika se Fallesmannin Arvo: Lapsekkaita jutelmia, 1953
  • ”Jetsulleen” sanoi Fallesmannin Arvo: Valikoima poikajuttuja, 1956
  • Selvä peli, sanoi Fallesmannin Arvo, 1957
  • Mina olin veel väikene, 1961
  • Tasakäpälää vaan, sanoi Fallesmannin Arvo, 1962
  • Rahat taikka henki, sanoi Fallesmannin Arvo, kun maantierosvo oli ja keppihevosella ratsasti, 1964

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Carpelan, Christian: On the history and recent studies of the “Antrea net find”. Iskos, 16 vsk., 2008. (Suomen Muinaismuistoyhdistys.)
  • Halén, Harry: Memoria saecularis Sakari Pälsi, 1982. [Sakari Pälsin muistiinpanoja tutkimusmatkalta Mongoliaan 1909 ja julkaisuluettelo.] Suomalais-Ugrilainen Seura. (saksaksi)
  • Halén, Harry (toim.): Maailman ja mielen maisemia: Sakari Pälsin esseitä. 1993.
  • Metsola, Mirja – Relas, Jukka: Sakari Pälsi: Elämä ja työt. Helsinki: Into, 2017. ISBN 978-952-264-745-0.
  • Nordqvist, Kerkko – Seitsonen, Oula: Seitsemän vuosikymmenen takaisia kenttätyökiireitä: Sakari Pälsin kesämatka 1936. Muinaistutkija 3/2008. (Suomen arkeologisen seuran kausijulkaisu.)
  • Relas, Jukka: Sakari Pälsi tallensi tarkasti hämäläistä kotiseutuaan. Hiidenkivi 5/2007.
  • Uino, Pirjo: Sakari Pälsi arkeologina: Julius Ailion oppipojasta oman tien kulkijaksi. Kotiseutu-vuosikirja 2013. (Suomen kotiseutuliitto.)

Dokumentteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Metsola, Mirja: Jukopliut: Sakari Pälsin monta elämää. 1996. Yle TV1, Dokumenttitoimitus. (Televisiodokumentti, 50 min.)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]