Sabena

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sabena
IATA: SN – ICAO: SAB
Kutsukoodi SABENA
Perustettu 1923
Solmukohdat Brysselin lentoasema (BRU)
Kotipaikka Bryssel, Belgia
Kanta-asiakasohjelma Sabena lounge
Allianssi Qualiflyer
Avainhenkilö(t) Christophe Müller (konkurssin aikana)
www.sabena.com


Sabena oli Belgian kansallinen lentoyhtiö vuosina 1923–2001. Swissairin osittain omistama Sabena ajautui konkurssiin 2001. Nykyään maan kansallisena lentoyhtiönä toimii Sabenan tytäryhtiöstä SN Brussels Airlinesista muodostettu Brussels Airlines.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi SABENA tulee nimestä Société Anonyme Belge d'Exploitation de la Navigation Aérienne. Se aloitti toiminnan 23. toukokuuta 1923 Belgian kansallisena lentoyhtiönä. SABENAn edeltäjä oli vuonna 1919 perustettu SNÉTA (Syndicat national pour l'étude des transports aériens).

Ensimmäinen lento oli Rotterdamista Brysselin kautta Strasbourgiin 1. huhtikuuta 1923. Vuonna 1924 Sabena aloitti lennot Lontooseen, Bremeniin ja Kööpenhaminaan.

Belgian Kongo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sabenaa perustettaessa sitä rahoittivat Kongossa asuvat belgialaiset. Kongoon oli perustettu lentoyhtiö LARA, joka lensi Leopoldvillen, Lisalan ja Stanleyvillen välillä. Sabenalla oli perustamisensa aikoihin suuret markkinat Afrikassa.

Sabena käytti tavallisia lentokoneita Kongon reitillä, kun taas muut eurooppalaiset lentoyhtiöt lensivät siirtomaihinsa vesitasoilla.

Tärkein reitti Kongossa oli vuonna 1926 BomaLéopoldvilleElisabethville, 2 288 kilometrin pituinen reitti tiheän viidakon yllä.

Ensimmäinen Sabenan lentokonetyyppi oli De Havilland DH.50, joka korvattiin kolmemoottorisella ja kymmenpaikkaisella Handley Page W.8f -konetyypillä.

Vuonna 1931 Sabenalla oli 43 lentokonetta mukaan lukien Kongon reitin koneet. Yleisin konetyyppi oli Fokker F.VII, jonka lisäksi käytettiin pienempiä Fokker 7F ja Handley Page -koneita.

Sabena lensi koneitaan Kongoon satunnaisesti, mutta yleensä koneet laivattiin. Suoria lentoja Belgian ja siirtomaan välillä ei vielä ollut. 1930-luvulla Sabena ryhtyi yhteistyöhön Air Francen ja Lufthansan kanssa (joilla oli kiinnostusta reitteihin Afrikassa ja Kongossa) ylilento-oikeuksien muodossa.

Sabenan ensimmäinen pitkä lento Kongoon tapahtui 23. helmikuuta 1935. Lento kesti viisi ja puoli päivää. Sabena hankki samana vuonna uusia italialaisia Savoia-Marchetti S.M. 73 -koneita, joiden huippunopeus oli 300 km/h. Näillä koneilla reitti pystyttiin lentämään neljässä vuorokaudessa. Sabena lensi reittiä vuoroviikoin panafrikkalaisen Air Afriquen kanssa.

Laajentuminen Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa Sabena laajensi reittejään Kööpenhaminaan ja Malmöön vuonna 1931 ja Berliiniin 1932. Pääasiallisena koneena oli Junkers Ju 52. Euroopan lentoreittien pituus oli 6 000 kilometriä. Sabenan pääkenttä oli Brysselin Haren lentoasema, mutta myös muilta kotimaan kentiltä lennettiin, mukaan lukien jopa kotimaanlentoja liikemiehille, jotka halusivat mennä nopeasti viikonlopun viettoon huviloilleen Belgian rannikolle. Vuonna 1938 yhtiö hankki uusia S.M. 83 -koneita, joka oli S.M. 73:n kehitysversio. Koneen huippunopeus oli 435 km/h, mutta tavallinen lentonopeus oli noin 400 km/h.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan alkaessa Sabenan laivastossa oli 18 konetta. Pääasiallisin konetyyppi oli Savoia-Marchetti SM-73, joita oli 11 kappaletta. Lisäksi oli 5 Junkers Ju-52/3m konetta. Sabenalla oli myös kaksi Douglas DC-2-konetta. Sodan aikana yhtiö ylläpiti Kongon reittejään, mutta Euroopan sisäiset lennot loppuivat.

1946–1960[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun toinen maailmansota päättyi vuonna 1945, Sabena osti Douglas DC-3 -lentokoneita.

Sabena aloitti 4. kesäkuuta 1947 suorat lennot New Yorkiin. New Yorkin reitti lennettiin Douglas DC-4 -lentokoneilla. Douglas DC-6B -lentokoneet korvasivat Douglas DC-4 -lentokoneet. Myös Kongoon alettiin lentää suuremmalla kalustolla.

28. lokakuuta 1953 Sabena avasi reitin BrysselManchesterNew York. Convair 240 -koneet tulivat vuonna 1949 ja korvasivat DC-3-koneet. DC-3:t lensivät nyt Euroopan lentoja. Vuonna 1956 Convair 440 Metropolitan korvasi tavalliset Convair 240:t. Vuonna 1957 tulivat Douglas DC-7C -koneet.

1960–1990[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sabenan DC-6 Heathrow’ssa 1960-luvulla
Sabenan Caravelle

Sabena oli ensimmäinen mannereurooppalainen lentoyhtiö, joka lensi New Yorkiin.

Sabenan Boeing 707 oli ensimmäinen Boeing 707, joka joutui lento-onnettomuuden uhriksi. Se tapahtui 15. helmikuuta 1961 Brysselissä.

SNCASE:n Caravelle-lentokoneet korvasivat helmikuussa 1961 Convair 440 -koneet. Caravelle-koneiden aikausi oli pitkä aina 1970-luvulle saakka.

Vuonna 1961 Sabena menetti vuonna 1924 perustetun Kongon reitin. Itsenäistynyt Kongo perusti Air Congon, jonka osakkeista Sabena omisti 30 prosenttia.

Douglasin lentokoneet olivat Sabenalla käytössä koko 1960-luvun, mutta Boeing 707 ja Caravellet korvasivat sittemmin Douglasit.

Boeing 727 -koneet tulivat vuonna 1967 Euroopan reiteille. Fokker F.27 -koneet lensivät Euroopan reiteillä, kuten BrysselLontoo.

Sabena lensi vielä 707-koneilla koko 1970-luvun. Vuonna 1973 Boeing 727 -koneet korvautuivat Euroopan reitillä Boeing 737 -koneilla. McDonnell Douglas DC-10 -koneet tulivat käyttöön vuonna 1974.

1990–1995[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun alussa DC-10- ja DC-30-lentokoneet korvautuivat uusilla malleilla Airbus A330 ja Airbus A340. 1990-luvulla EEC määräsi, että vapaakauppa-alue on myös ilmassa. Euroopan reitit julistettiin kilpailutettaviksi. Se tarkoitti sitä, että lentoyhtiöt eivät enää olleet yhden omistajan alaisuudessa vaan monen erillisen. Belgian hallitus omisti suuren osan Sabenasta. Nyt sen piti etsiä uutta partneria. Sabena selvisi kyllä taloudellisesti, mutta vuosia myöhemmin Belgian hallitus joutui paikkaamaan sen menoja ja tappioita.

Kun EEC muuttui EU:ksi, se merkitsi uusia haasteita Sabenalle. Hallitus ei voinut enää paikata sen tappioita. Alankomaiden kansallisen lentoyhtiön KLM:n kanssa ryhdyttiin neuvottelemaan yhdistymisestä. KLM halusi, että Sabena siirtyisi Alankomaiden lipun alle.

Belgian ranskankielisellä alueella pelättiin, että Sabena hollantilaistuisi ja ranskankieliset menettäisivät aseman lentoyhtiössä. Sabenan hallituksessa istuvat ranskankieliset edustajat estivät kaupan KLM:n kanssa.

Vuonna 1993 Air France osti paljon Sabenan osakkeita, mutta se myi ne pian. Vuonna 1995 Swissair osti 49 prosenttia Sabenasta, mikä tarkoitti että siitä tuli Sabenan toinen omistaja. Swissair ei voinut pelastaa Sabenaa, vaan se teki konkurssin vuonna 2001. Vuonna 1998 lopetettiin reitti BrysselNewarkMontreal ja reitti São Pauloon.

11. syyskuuta 2001 oli tappio Sabenalle, sillä terroristi-iskujen jälkeen lennot Yhdysvaltoihin ja yleensä Eurooppaan, Afrikkaan ja Aasiaan aiheuttivat tappioita.

Swissair oli pannut Sabenaan miljoonia, mutta sijoitus epäonnistui, sillä Sabenalla meni taloudellisesti huonosti. Myös uudessa hallituksessa oli ongelmia, sillä nyt siellä istui myös sveitsiläisiä.

Sabenan viimeinen lento lennettiin 7. marraskuuta 2001. 3. lokakuuta pankit ja luottolaitokset katkaisivat sopimukset Sabenan kanssa. 6. marraskuuta Sabena ajautui maksuhäiriöön. Fred Chaffart, silloinen toimitusjohtaja, julisti yrityksen 8. marraskuuta konkurssiin.

Ryhmä sijoittajia osti Sabenan tytäryhtiön, Delta Air Transportin, ja muodosti siitä SN Brussels Airlinesin.

Belgian parlamentti rupesi siivoamaan Sabenan konkussia. Myös Swissairin osuutta Sabenan taloudelliseen tilanteeseen alettiin selvittää. Saamaan aikaan Sabenan hallitus ei halunnut enää olla yhteistyössä Swissairistä tulleen uuden lentoyhtiön Swiss International Air Lines kanssa.

2001–nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

31. maaliskuuta vuonna 2006 SN Brussels Airlines ja Virgin Express ilmoittivat että ne yhdistyisi yhdeksi yhtiöksi. Huhujen mukaan tämä kaksi lentoyhtiötä aloittaisivat lennot Sabena nimellä sillä Sabena nimi oli kehittynyt legandaksi. Nimeksi tuli Brussels Airlines. Brusesels Airlines otti käyttöön uuden logon, 14 oranssista pallosta muodostuvan B- kirjaimen.

Vuonna 2006 Belgian hallitus ja Sabenan vanhat osakkeomistajat haastoivat Swissairin entisen hallituksen jäseneet oikeuteen. Oikeudenkänti on vielä kesken.

16. tammikuuta vuonna 2006 Belgian flaaminkielinen televisio Terzake ilmoitti että monia Sabenan hallituksen jäseniille maksettiin bonukseja suurilla laittomilla summilla ja Sabenan lentokoneet veivät hallituksen jäseneet ilmaiseksi lomalle Bermudalle. Ohjelmassa kerrottiin myös siitä että kun Sabenan uusi toimitusjohtaja Paul Reutlingerista tuli yhtiön johtoon hän lopetti bonukset. Belgialaiset hallitusjäseneet vaikenivat siitä että suurin Sabenan konkurssin aiheuttaja oli Swissair. Joka sitten aiheutti yhtiön konkurssin.

Kaappaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8. toukokuuta vuonna 1972 Sabenan lento 572 joutui kaappaukseen kohteeksi. 4 terroristia, jotka olivat palestiinalaisen terroristijärjestö Musta syyskuun jäseniä, kaappasi Wien-Tel Aviv reitillä olevan Sabenan matkustajakoneen. Kone laskeutui Ben Gurionin kansainväliselle lentoasemalle. Kaappaus laukesi, kun israelilaiset kommandot hyökkäsivät koneeseen ja vapauttivat matkustajat. Kaksi terroristia kuoli ja kaksi antautuivat. Kolme matkustajaa haavoittui valtauksessa ja yksi kuoli. Israelilaisia kommandoja ei kuollut operaatiossa.

13. lokakuuta vuonna 2000 Sabenan lento 689 Airbus A330 kaapattiin kun se oli lentämässä Brysselistä Abidjaniin. Nigerialainen mies, joka oli karkotettu Belgiasta, ryntäsi ohjaamoon ja määräsi kapteenin lentämään Espanjaan. Kaappaaja antautui espanjalaisille viranomaisille.