Rhypes

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rhypes
Ῥύπες
Rhypesin arkeologista aluetta.
Rhypesin arkeologista aluetta.
Sijainti

Rhypes
Koordinaatit 38°13′09″N, 22°01′48″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Koúmaris, Aigiáleia, Akhaia, Länsi-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Akhaia
Aiheesta muualla

Rhypes Commonsissa

Rhypes (m.kreik. Ῥύπες, myös Ῥύπαι, Rhypai, Ῥύπη, Rhypē, Ῥύπαίη, Rhypaiē; lat. Rhypes, Rhypae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akhaiassa Kreikassa.[1][2] Sen arkeologinen kohde sijaitsee lähellä nykyistä Aigiáleian kunnan Koúmarisin kylää.[3][4][5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rhypes sijaitsi Peloponnesoksen niemimaan pohjoisissa sisäosissa 30 stadioninmittaa luoteeseen Aigionista. Pausanias näki kaupungin rauniot jonkin matkaa sivuun Aigionista Patraihin johtaneelta tieltä.[2][6] Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyinen Trapezán kukkula, joka sijaitsee noin kilometrin lounaaseen Koúmarisin kylästä ja noin seitsemän kilometriä lounaaseen Aigionin paikalla sijaitsevasta nykyisestä Aígiosta.[4][7] Sen korkeus on 448 metriä merenpinnasta laskettuna.[4]

Kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimillä Rhypis (Ῥυπίς) ja Rhypike (Ῥυπική, Rhypikē).[2][6] Sen kokoa ei tunneta,[1] mutta siihen kuului Korintinlahden rannalla Aigionista luoteeseen sijainnut satamakaupunki Erineos eli Erineon, jonka Thukydides mainitsee, ja jonka Pausanias sanoo sijainneen 60 stadionin päässä Aigionista.[1][2][5][8] Alueella sijaitsi myös demos nimeltä Leuktron (Λεῦκτρον, lat. Leuctrum).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rhypes on ollut asuttu viimeistään keskisellä helladisella kaudella 1700-luvulla eaa. ja edelleen läpi mykeneläisen ja geometrisen kauden.[7][9]

Antiikin aikana klassisella kaudella kaupunki oli yksi Akhaian liiton dodekapoliin kahdestatoista kaupungista. Strabon sanoo Aiskhyloksen käyttäneen kaupungista ilmaisua ”salaman iskemä Rhypes” (κεραυνίας Ῥύπας, keraunias Rhypas). Kaupungista oli kotoisin Myskellos, jonka sanotaan perustaneen Suur-Kreikassa sijainneen Krotonin, joskin joskus Krotonin sanotaan olleen Spartan siirtokunta.[1][2][6] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Rhyps (Ῥύψ) ja Rhypos (Ῥύπος).[2]

Rhypes oli lakannut olemasta Akhaian liiton jäsen viimeistään Polybioksen aikana, sillä hän mainitsee sen tilalla Leontionin. Itse kaupunki säilyi olemassa aina roomalaiselle kaudelle keisari Augustuksen aikaan saakka. Augustus siirrätti sen asukkaat Patraihin, ja sen alue jaettiin Aigionin, Farain ja Patrain kesken.[1][2][6]

Kaupungin raunioita tutki ensimmäisenä ranskalainen Jean-Auguste Lebesgue 1860-luvulla. Tämän jälkeen alue oli maanviljelykäytössä, ja paljon antiikin aikaisia jäänteitä tuhoutui. Tuhoja aiheutti myös antiikin aikaisten rakennuskivien uudelleenkäyttäminen rakentamiseen lähiseudulla. Nykyisiä arkeologisia tutkimuksia on tehty 1990-luvulta lähtien ja säännöllisiä kaivauksia vuodesta 2007 lähtien. Kaivauksia ovat suorittaneet kreikkalaiset ja italialaiset arkeologit.[7][9][10][11]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin akropoliilta on löydetty muurien, temppelin, agoran sekä lukuisten muiden rakennusten ja rakennelmien jäänteitä. Temppeli oli oletettavasti omistettu Athenelle. Se ajoittuu arkaaiselle kaudelle 500-luvulle eaa. ja vaikuttaa tuhoutuneen maanjäristyksessä ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Temppeli edusti doorilaista tyyliä, ja sen koko oli noin 31,56 × 16,72 metriä, mikä tekee siitä sata jalkaa pitkän eli hekatompedon-temppelin. Sen päätykolmiot oli koristeltu veistoksin, jotka esittivät taisteluita. Länsipään päätykolmiossa oli kuvattuna gigantomakhia ja itäpään päätykolmiossa oletettavasti ainakin Zeus.[4][7]

Akropoliin lounaisrinteestä on löydetty mykeneläisaikainen ja submykeneläinen nekropolis eli hauta-alue, joka ajoittuu noin 1500–1000-luvuille eaa. Sieltä on löydetty kammiohautoja ja muun muassa pronssimiekkoja, keramiikkaa ja muita hautaesineitä. Haudat ovat antiikin aikana akropoliille johtaneen tien varrella. Nekropoliista etelään olevalta kukkulalta on löydetty jäänteitä keskisen helladisen ja varhaismykeneläisen kauden kylästä.[7][10][11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”243. Rhypes”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Smith, William: ”Rhypes”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Rhypes Pleiades. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)
  4. a b c d Rhypes polis (Achaia) 24 Koumari - Ρύπαι ToposText. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)
  5. a b ”58 C1 Rhypes”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699. (englanniksi)
  6. a b c d Herodotos: Historiateos 1.145; Pausanias: Kreikan kuvaus 7.6.1, 7.18.7, 7.23.4; Strabon: Geografika VIII s. 386, 387.
  7. a b c d e Μια ανασκαφή φέρνει στο φως τις Ρύπες, μια από τις αρχαιότερες πόλεις της Αχαΐας LiFO. 7.11.2021. Viitattu 1.11.2023. (kreikaksi)
  8. Thukydides: Peloponnesolaissota 7.34; Pausanias: Kreikan kuvaus 7.22.10; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.6.
  9. a b Italian Mission in Achaia (Greece) Italiana. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)
  10. a b Archaeology in Achaea: A Millennary Landscape between the Aegean and the Adriatic Dipartimento di Studi umanistici e del patrimonio culturale, Università degli Studi di Udine. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)
  11. a b Trapeza: grave offerings and bronze swords have come to light Αρχαιολογία και Τέχνες. 2.11.2012. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]