Patrai

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Patrai
Πάτραι
Patrain roomalaisen odeionin rauniot.
Patrain roomalaisen odeionin rauniot.
Sijainti

Patrai
Koordinaatit 38°14′42″N, 21°44′30″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Patras, Akhaia, Länsi-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Akhaia

Patrai (m.kreik. Πάτραι, myös Πατρέες, Patrees, lat. Patrae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akhaiassa Kreikassa. Se kukoisti erityisesti roomalaisella kaudella.[1][2][3] Kaupunki on kehittynyt nykyiseksi Patraksen kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patrai sijaitsi, samoin kuin nykyinen Patraksen kaupunki, Peloponnesoksen niemimaan luoteisrannikolla hieman länteen Rhionin (nyk. Río) niemestä. Se oli rakennettu Patrainlahden rannikolle lähelle Korintinlahden suuta. Patrain akropolis eli yläkaupunki oli rakennettu kaupungin taustalla kohoavasta Panakhaikos-vuoresta (nyk. Panachaïkó) kaupungin suuntaan ulottuvalle harjanteelle, jonka pituus on noin 1,5 kilometriä. Kaupungin ympäristö oli hedelmällistä tasankoa.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria ja mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisessa mytologiassa seutua asuttivat alun perin ”autoktooneiksi” tai ”rannikon kansaksi” kutsuttu kansa. Näiden kuninkaana toimi Eumelos, jolle Triptolemos opetti maanviljelyn taidon. Tästä alueen vanhin kaupunki sai nimen Aroe (Ἀρόη). Eumeloksen poika oli nimeltään Antheias, ja tästä sai nimen alueen toinen kaupunki Antheia (Ἄνθεια). Kolmas kaupunki oli nimeltään Mesatis (Μεσάτις), koska se sijaitsi kahden ensin mainitun välillä.[2][3]

Myöhemmin, historiallisesti ajatellen mykeneläisellä kaudella, seutua asuttivat joonialaiset. Patrain kaupunkivaltio syntyi joskus Kreikan niin kutsuttujen pimeiden vuosisatojen aikana Peloponnesoksen doorilaisvalloituksen jälkeen. Tuolloin alueelle tuli Spartasta Lakoniasta lähteneitä akhaijeja tai akhaialaisia, jotka doorilaiset olivat ajaneet pois. Näiden johtaja heeros Patreus keskitti (synoikismos) seudun vanhat asukkaat Antheiasta ja Mesatiksesta Aroeen, ja teki siitä kaupungin, jonka nimesi itsensä mukaan. Strabonin mukaan tässä synoikismoksessa olisi ollut mukana kolmen sijasta seitsemän kaupunkia. Joka tapauksessa kaupungin nimi oli monikkomuodossa (Patrai tai Patrees), koska siihen oli yhdistetty useita asutuksia. Patraita hallitsi alun perin kuningas, mutta myöhemmin valtiomuoto kehittyi demokraattiseksi.[2][3][6]

Patrain roomalaisaikaista kaupunginmuuria.
Patrain keisari Claudiuksen aikana 41–54 jaa. lyömä raha.

Arkaaiselta hellenistiselle kaudelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkaaisella ja klassisella kaudella Patrai oli suhteellisen syrjässä kreikkalaisen maailman ytimestä ja monista suurista tapahtumista, joten se ei näyttele tuon ajan historiassa kovin suurta osaa. Patrai ja koko Akhaia eivät ottaneet osa 400-luvun eaa. alkupuolen persialaissotiin. Vuosisadan loppupuolen peloponnesolaissodassa Patrai oli Akhaian ainoa kaupunki, joka oli Ateenan puolella. Alussa Ateenan satamana Korintinlahden suunnassa toimi Naupaktos, kun taas Patraita piti hallusaan Korintti. Ateena ja Korintti kävivät meritaistelun Patrainlahdella kaupungin edustalla vuonna 429 eaa.[2][3][6]

Makedonian vallan aikana kaupunkia pitivät hallussaan Aleksanterin joukot. Tämän kuoleman jälkeen Patrai päätyi Kassandroksen vallan alle. Vuonna 314 eaa. Antigonoksen kenraali Aristodemoksen joukot ajoivat kuitenkin Kassandroksen joukot pois. Vuosina 307–303 eaa. kaupunki oli puolestaan Demeterios Poliorketeen vallan alla. Vuonna 280 eaa. Patrai oli yhdessä Dymen kanssa ensimmäinen Akhaian kaupungeista, joka irtautui Makedonian vallasta. Esimerkkiä seurasivat Farai ja Tritaia. Seurauksena nämä neljä kaupunkia perustivat Akhaian liiton uudelleen. Vuonna 279 eaa. Patrai auttoi aitolialaisia, joiden alueen gallit olivat vallanneet.[2][3]

Roomalainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmin Patrai ja Akhaian liitto liittoutuivat Rooman kanssa. Se johti kuitenkin kaupungin tuhoon Korintin tuhon vuonna 146 eaa. jälkeen, ja suurin osa asukkaista hylkäsi sen ja muutti läheisiin kyliin, Antheiaan, Mesatikseen, Bolinaan, Argyraan ja Arbaan. Kaupunki säilyi kuitenkin olemassa jossain muodossa, lähinnä satamapaikkana, sillä sen sijainti oli hyödyllinen roomalaisten merenkulun kannalta. Farsaloksen taistelun jälkeen Patrain otti haltuunsa Cato nuorempi, mutta myöhemmin se tuli Caesarin joukkojen haltuun. Marcus Antonius valmistautui kaupungissa talvella 32–31 eaa. kohtaamaan Octavianus Augustuksen. Aktionin taistelun alla sen valtasi Agrippa.[2][3]

Patraista löydetty sarkofagi, 100-luku jaa. Kansallinen arkeologinen museo, Ateena.

Augustus rakennutti lopulta kaupungin uudelleen, sillä hän halusi perustaa Kreikan länsirannikolle kaksi roomalaista koloniaa. Toinen Augustuksen kolonia oli Nikopolis pohjoisempana Aktionin taistelun paikalla. Patraista tuli roomalainen kolonia nimellä Colonia Aroe Augusta Patrensis, ja se sai vapaakaupungin (civitas libera) oikeudet. Kaupunkiin siirrettiin jälleen asukkaat alueen kylistä ja kaupungeista, nyt myös Rhypaista, ja sinne perustettiin suuri varuskunta. Akhaian alueen lisäksi Patrai hallitsi myös muun muassa Ozolian Lokrista. Augustuksen jälkeen Patraita tukivat keisarit Nero, Hadrianus, Antoninus Pius ja Diocletianus.[2][3]

Patraista olivat kotoisin muun muassa kirjailija Lukios ja filosofi Theagenes. Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymejä Patreus (Πατρεύς) ja Patraieus (Πατραιεύς), latinaksi Patrensis.[3] Patrai tunnettiin muun muassa Eliin alueella kasvatetun pellavan kudonnasta ja vaatteiden valmistuksesta. Tämän vuoksi kaupungin naispuolisen väestön sanotaan olleen huomattavan suuri miespuoliseen väestöön nähden.[3]

Patrai tuhoutui maanjäristyksessä 500-luvulla jaa.[3] Myöhemmin asutus paikalla on kehittynyt nykyiseksi Patraksen kaupungiksi, joka on edelleen Kreikan länsirannikon merkittävin satama.

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akropolis ja kaupunginmuurit

Roomalainen odeion.
Roomalaisen stadionin rauniot.
Akveduktin jäänteet.

Patrain akropoliina (38°14′42″N, 21°44′30″E ) eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi kukkula, joka oli mykeneläisaikainen Aroen paikka, ja akropolis tunnettiin tällä nimellä myös antiikin aikana. Koska antiikin aikainen akropolis oli samalla paikalla, kukkulalta ei ole tehty merkittäviä mykeneläisiä löytöjä. Mykeneläisaikaisia hautoja on sen sijaan löydetty Antheian ja Mesatiksen alueelta.[2][3]

Akropoliilla oli Artemis Lafrialle omistettu temppeli, jonka kultti ja kulttipatsas oli siirretty Kalydonista Augustuksen käskyllä.[3] Akropoliin antiikin aikaisista muureista on vain vähän jäänteitä. Nykyisin paikalla on keskiaikainen Patraksen linna, jonka vuoksi suurin osa linnoitusjäänteistä kukkulalla on keskiaikaisia. Linna rakennettiin alun perin jo 500-luvulla jaa. ja oli sitä laajennettiin ja käytettiin bysanttilaisella kaudella, frankkivallan aikana sekä vielä osmanivallan aikana.[2][7]

Patraissa oli myös Ateenan ja Pireuksen yhdistäneiden Pitkien muurien tapaiset muurit, jotka yhdistivät kaupungin sen satamaan. Ne rakennettiin vuonna 419 eaa. Alkibiadeen kehotuksesta.[3]

Odeion

Patrain roomalainen odeion eli musiikkiteatteri (38°14′36″N, 21°44′18″E ) sijaitsi akropoliin länsipuolella. Se rakennettiin 100-luvun jaa. puolen välin tienoilla, ja se oli Kreikan huomattavin odeion Ateenan Herodes Atticuksen odeionin jälkeen. Odeionin katsomossa oli 23 istuinriviä ja siinä oli tilaa noin 2 300 katsojalle.[8]

Odeion löydettiin vuonna 1889 ja sen kunnostustyöt valmistuivat vuonna 1965. Odeion on edelleen käytössä musiikkiesityksiin erityisesti vuosittaisen Patraksen kansainvälisen festivaalin aikana.[8]

Muut rakennukset

Odeionin ja akropoliin välisellä alueella sijaitsivat kaupungin agora eli kokoontumis- ja kauppapaikka sekä Zeukselle omistettu temppeli, joka sijaitsi lähellä nykyistä Pantokrátorin kirkkoa.[2] Patraissa oli myös teatteri[3] sekä stadion.

Merenrannalla sijaitsi Demeterille omistettu temppeli. Siihen liittyi lähde, jonka uskottiin ennustavan sairaiden kohtalon. Veteen pantiin peili, ja heijastuksesta pääteltiin, tulisiko henkilö säilymään hengissä vai kuolemaan tautiinsa.[3] Temppelin paikka on löydetty, ja sen lähde liitetään nykyisin Pyhän Andreaan kirkkoon.[2]

Nykyisen kaupungin rakennustöiden yhteydessä on kaivettu esiin lukuisia yksityisten ja julkisten rakennusten, kuten kylpylöiden ja työpajojen, sekä katujen jäänteitä ja hautoja.[2] Kaupunkiin vettä tuoneesta akveduktista on säilynyt joitakin osia.[3]

Esinelöydöt

Patraksen kaupungin alueelta ja lähiympäristöstä tehdyt esinelöydöt ovat Patraksen arkeologisessa museossa. Sen kokoelmiin kuuluu muun muassa veistoksia ja talojen lattiamosaiikkeja.[2] Myös odeionin yhteydessä on esillä alueelta löydettyjä mosaiikkeja, sarkofageja ja muuta esineistöä.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”239 Patrai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k l m Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PATRAI Achaia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q Smith, William: ”Patrae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Patrai Pleiades. Viitattu 1.11.2017.
  5. Patrai, Ancient city, Achaia Greek Travel Pages. Viitattu 1.11.2017.
  6. a b Patras' history according to written tradition Greek Travel Pages. Viitattu 1.11.2017.
  7. Patras Castle Patras Info. Viitattu 1.11.2017.
  8. a b c Patras Ancient Odeum Patras Info. Viitattu 1.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]