Renault 14

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Renault 14
R14 001.JPG
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Belgia
 Ranska
Valmistaja Renault
Valmistusvuodet 1976–1983
Korimalli 5-ovinen hatchback
Luokka C-segmentti
Seuraaja Renault 9/11
Iskutilavuus 1,2–1,4 l
Polttoaine bensiini
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 4-vaihteinen manuaali
5-vaihteinen manuaali

Renault 14 on Renault’n vuosina 1976–1983 valmistama alemman keskiluokan automalli. Se suunnattiin kilpailijaksi pienten perheautojen luokkaan, jonka oli avannut Volkswagen Golf kahta vuotta aikaisemmin. Mallin seuraajiksi tulivat Renault 9 ja 11.

Auton myynti käynnistyi huonosti seurauksena epäonnistuneesta mainoskampanjasta, jossa autoa verrattiin päärynän muotoon. Auto sai myöhemmin maineen herkästi ruostuvana, ja siksi sitä alettiin kutsua lehdistössä ”mädäksi päärynäksi”.[1] Ranskassa 14:stä käytetään edelleen lempinimeä ”La poire” (tarkoittaa kirjaimellisesti ”päärynää”, mutta slangissa myös ”herkkäuskoista”).

Moottorina oli 1,2-litrainen (58 hv) nelisylinterinen bensiinimoottori, joka oli Renault’n ja Peugeot’n yhteistyössä kehittämä. Se makasi moottoritilassa 72 astetta taaksepäin kallistettuna ja varapyörä oli asetettu sen päälle. Peugeot käytti samaa moottoria 104-mallissaan.[2] Voimansiirtona oli nelivaihteinen manuaalivaihteisto, vuonna 1981 tuli saataville myös viisivaihteinen.[1] Myöhemmin 1,2-litraisen rinnalle tuli myös 1,4-litrainen (60/70 hv) versio.

Vuonna 1980 malli koki pienen kasvojenkohotuksen, jossa vilkut siirtyivät etupuskurista ajovalojen yhteyteen.[1]

Vuonna 1981 Renault 14 maksoi Suomessa 57 800 markkaa. Maahantuojana oli Oy Autorex Ab. Mallin lähimmät kilpailijat Suomen markkinoilla olivat Fiat Ritmo, Ford Escort, Mazda 323, Peugeot 104 ja Volkswagen Golf.[3] Suomalaiset autolehdet kiittivät Renault 14:n pientä sisämelua, mutta moittivat sen suorituskykyä.[2]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Road test: 1980 Renault 14 TL Ran When Parked. 6.6.2012. Viitattu 14.9.2018. (englanniksi)
  2. a b Timo Laitinen: Auto 70-luvulla: nousun ja kriisin vuosikymmenellä (4. uudistettu painos), s. 169. Helsinki: Alfamer / Karisto Oy, 2018. ISBN 978-952-472-294-0.
  3. Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 1981, s. 60. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1981.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]