Renault Mégane

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Renault Mégane on Renault’n vuodesta 1995 lähtien valmistama alemman keskiluokan henkilöautomalli, joka tuli Renault 19:n seuraajaksi.

Renault Mégane I (1995–2003)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Renault Mégane I

Renault Megane

Valmistustiedot
Valmistusmaa Argentiinan lippu Argentiina
Espanjan lippu Espanja
Indonesia
Kolumbia
Meksikon lippu Meksiko
Ranskan lippu Ranska
Saksan lippu Saksa
Turkin lippu Turkki
Venäjän lippu Venäjä
Valmistaja Renault
Valmistusvuodet 1995–2003
Tuotantomäärä 5 000 000 kpl
Korimalli 2-ovinen coupé
2-ovinen cabriolet
4-ovinen sedan
5-ovinen hatchback
5-ovinen farmari
Luokka C-segmentti
Edeltäjä Renault 19
Seuraaja Renault Mégane II
Teknisesti samankaltaisia Renault 19
Renault Megane Scénic
Iskutilavuus 1,4–2,0 l
Huippunopeus 158–213 km/h
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
4-vaihteinen automaatti
Henkilöluku 4–5

Ensimmäisen sukupolven Mégane esiteltiin syksyllä 1995 korvaamaan Renault 19. Uudessa mallissa käytettiin samaa pohjalevyä, moottoreita, vaihteistoja ja korisuunnittelua kuin edeltäjässään. Méganen akseliväli oli neljä senttimetriä edeltäjää pidempi, mutta kokonaisuuspituus lyheni kolmella sentillä. Tavaratila oli aiempaa pienempi, mutta sisätilat pysyivät entisen kokoisena. Nimensä auto sai Renault’n konseptimallilta vuodelta 1988. Mégane jatkoi Patrick Le Quémentin Lagunassa esittelemää tyylisuuntaa, huomattavimpana yksityiskohtana ”linnunnokka”-konepelti, joka lainattiin 1960-luvun Renault 16 -mallista. Muotoilussa toistuivat ellipsikuviot niin ulkona kuin sisälläkin. Méganen tekniikkaan perustui vuonna 1996 esitelty Mégane Scénic -tila-automalli.

Méganen valttina oli sen erinomainen kolariturvallisuus. Edistyksellinen turvallisuusratkaisu oli turvavöiden voimanrajoittimet. Luokkansa parhaana Mégane sai vuoden 1998 Euro NCAP -kolaritestistä tulokseksi neljä tähteä viidestä.[1]

Renault Mégane Coupé

Korimalleina olivat aluksi viisiovinen hatchback sekä kaksiovinen coupé. Coupén akseliväli (247 cm) oli 11 senttiä hatchbackia lyhyempi, ja takaistuintilat (istuinjärjestys 2+2) olivat siksi varsin ahtaat.[2]

Suomen moottorivalikoimassa oli 1,6e (75 hv), 1,6 (90 hv), 2,0 (114 hv), 2,0 16V (150 hv) ja 1,9D (64 hv). 1,6-litrainen oli suurennettu versio Renault 19:n 1,4-litraisesta Energy-moottorista, jota sai edelleen joillain markkinoilla. Edellismallin tavoin 2,0-litraisissa oli neljä vääntösauvaa takajousituksessa.[2]

Renault Mégane Cabriolet

Syksyllä 1996 esiteltiin porrasperäinen korimalli, jota kutsuttiin nimellä Classic. Porrasperän 510-litrainen tavaratila lukeutui luokkansa suurimpien joukkoon. Toinen uutuus oli Coupén lyhyempään koriin perustuva Cabriolet, jota valmisti Karmann Saksassa. 16V-mallissa katto avautui ja sulkeutui sähkötoimisesti.[2]

Seuraavana syksynä suppeaa yhden moottorin dieselvalikoimaa laajensi 1,9-litrainen 98 hevosvoiman dTi. ABS-jarrut tulivat vakiovarusteeksi aivan vuoden lopussa.

Perusmalli oli nimeltään RN. Varusteluun sisältyi kuljettajan turvatyyny, kauko-ohjattava keskuslukitus, lämmitettävät etuistuimet (ei diesel), kaksiosainen takaselkänoja, ohjaustehostin, kierroslukumittari ja ohjauspyörän korkeussäätö. Verhoilu oli yhdistelmä kangasta ja plyysiä. Classicissa verhoilu oli kokonaan plyysiä.

RT-mallissa oli lisäksi sumuvalot, pääntuet takaistuimilla, ulkolämpömittari, kuljettajan istuimen korkeus- ja ristiseläntuen säätö, sähköikkunat edessä ja lämmitettävät sähköpeilit.

Coupéen tarjottiin S-pakettia, johon kuului kevytmetallivanteet, takaspoileri ja radio/CD-soitin.

Renault Mégane Break

Mégane koki kevyehkön kasvojenkohotuksen maaliskuussa 1999. Näkyvimmät muutokset olivat keulassa, jossa oli erilaiset etuvalot ja aavistuksen verran suurempi maski. Myös takavalot ja puskurit olivat uudet. Classicin takaluukun kanteen tuli kromilista. Uutta oli myös 12 vuoden puhkiruostumattomuustakuu. Ihka uutena korimallina esiteltiin farmari Break, jota valmistettiin Turkissa. Aiemmin vain 2,0-litraisten neljän vääntösauvan takajousitus tuli nyt kaikkiin malleihin.[2]

Uuden moottorivalikoiman muodostivat 1,4 (75 hv), 1,4 16V (95 hv), 1,6 16V (110 hv) ja 1,9 dTi (100 hv). 2,0-litrainen (140 hv) suorasuihkutteinen bensiinimoottori tuli Suomeen vain Cabriolet-mallina.[2]

Varustetasoiksi tulivat Confort, Grand Confort ja Sport.

Facelift-mallin Renault Mégane Classic.

Näistä edullisin vastasi aiempaa RT-varustelua lisättynä matkustajan turvatyynyllä, sivuturvatyynyillä, ajotietokoneella sekä takaistuimen keskipaikan kolmipisteturvavyöllä ja pääntuella. Verhoilu oli kankaan ja plyysin yhdistelmä.[2]

Grand Confortissa oli lisäksi sähköikkunat takana, takaistuimen keskikyynärnoja ja paremmin muotoillut etuistuinten pääntuet.[2]

Sport sisälsi kevytmetallivanteet, valkopohjaiset mittarit, nahkaverhoillun ohjauspyörän, urheiluistuimet ja takaspoilerin.[2]

Vuosimallin 2000 Cabrioletissa katto oli sähkötoiminen myös 1,6-litraisissa.[2]

Syksyllä 2000 varustetasoiksi tulivat Authentique, Expression, Privilège ja Dynamique.

Authentique vastasi suunnilleen alkuperäistä RN-perusmallia, kuitenkin uusilla turvavarusteilla. Myös hätäjarruassistentti lisättiin nyt varusteluun.[2] Verhoilu oli kankaan ja plyysin yhdistelmä.

Expression puolestaan vastasi edeltänyttä Confortia. Verhoilu oli plyysiä. Classic oli aina lähtöhintaisena Expression-tasoinen.

Privilègessä oli sen lisäksi matkustajan istuimen korkeussäätö, keskikyynärnoja edessä ja takana, sähköikkunat takana, kevytmetallivanteet ja korinväriset ovenkahvat. Cabrioletissa oli lisäksi nahkaverhoilu.

Huippumalli Dynamiqueen kuului vielä takaspoileri.

Samaan aikaan 1,9 dTi korvautui uudella yhteispaineruiskutteisella 1,9 dCi (105 hv) -dieselmoottorilla. Ilmastointi tuli vakiovarusteeksi lokakuussa 2001.[2]

Vuosien 2000–2001 aikana tarjolla oli erikoismalli Silver Edition, johon kuului 15/16 tuuman kevytmetallivanteet (moottorista riippuen), kirkaslasiset sivuvilkut, kromattu vaihteenvalitsimen nuppi ja hopea metalliväri. Loppuvuonna 2001 tarjottiin Decor-pakettia: kevytmetallivanteet, kirkaslasiset sivuvilkut, nahkaverhoiltu ohjauspyörä ja vaihteenvalitsimen nuppi, kynnyslistat ja tekstiilimatot.

Vuoden 2002 alussa Privilège poistui ja muut varustetasot saivat eteensä Premium-tunnuksen ja sen mukana radio/CD-soittimen sekä kevytmetallivanteet vakioksi.[2]

Renault Mégane II (2002–2008)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Renault Mégane II

Meganefront.jpg

Valmistustiedot
Valmistusmaa Brasilian lippu Brasilia
Espanjan lippu Espanja
Indonesia
Iran
Ranskan lippu Ranska
Taiwanin lippu Taiwan
Turkin lippu Turkki
Valmistaja Renault
Valmistusvuodet 2002–2008
Korimalli 2-ovinen coupé-cabriolet
3-ovinen hatchback
4-ovinen sedan
5-ovinen hatchback
5-ovinen farmari
Luokka C-segmentti
Edeltäjä Renault Mégane I
Seuraaja Renault Mégane III
Teknisesti samankaltaisia
Koko ja tekniset tiedot
Pituus 4 355–4 498 mm
Akseliväli 2 522–2 686
Leveys 1 777 mm
Korkeus 1 460–1 514 mm
Pohjalevy Renault–Nissan C
Iskutilavuus 1,4–2,0 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
4-vaihteinen automaatti
Henkilöluku 4–5

Edeltäjäänsä huomattavasti radikaalimmin muotoiltu toisen sukupolven Mégane tuli markkinoille syyskuussa 2002. Se perustuu Renault’n ja Nissanin yhteistyössä kehittämälle pohjalevylle.

Renault Mégane Grandtour
Renault Mégane CC

Vuoden 2002 Euro NCAP -kolaritestistä Mégane sai tulokseksi täydet viisi tähteä.[3] Erikseen vuonna 2004 testattu Mégane CC ansaitsi sekin viisi tähteä.[4]

Renault Mégane II RS

Renault Mégane III (2008–2016)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Renault Mégane III

2011 Renault Mégane (B32) Privilege hatchback (2015-07-15) 01.jpg

Valmistustiedot
Valmistusmaa Espanjan lippu Espanja
Ranskan lippu Ranska
Turkin lippu Turkki
Valmistaja Renault
Valmistusvuodet 2008–2016
Korimalli 2-ovinen coupé
2-ovinen coupé-cabriolet
5-ovinen hatchback
5-ovinen farmari
Luokka C-segmentti
Edeltäjä Renault Mégane II
Seuraaja Renault Mégane IV
Teknisesti samankaltaisia
Koko ja tekniset tiedot
Pituus 4 295–4 559 mm
Akseliväli 2 640–2 703 mm
Leveys 1 804–1 808 mm
Korkeus 1 423–1 507 mm
Pohjalevy Renault–Nissan C
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen automaatti
6-vaihteinen kaksoiskytkin
CVT-automaatti

Edellismallia maltillisemmin ja konservatiivisemmin muotoiltu kolmannen sukupolven Mégane esiteltiin loppuvuodesta 2008. Se perustuu samalle pohjalevylle kuin edeltäjänsä.

Vuoden 2008 Euro NCAP -kolaritestistä Mégane sai tulokseksi täydet viisi tähteä.[5]

Renault Mégane CC

Keväällä 2012 malli koki pienen kasvojenkohotuksen, jossa se sai uuden etupuskurin, jossa sumuvalot sijaitsevat alasäleikössä. LED-päiväajovalot tulivat saataville.

Renault Mégane III RS

Perusteellisempi kasvojenkohotus tuli vuoden 2014 alussa, jolloin Mégane sai uuden etupuskurin ja -säleikön. Ohjaamossa tietoviihdejärjestelmä oli uusi.

Kolmannen sukupolven facelift-malli (2012).
Facelift-mallin (2014) Renault Mégane Grandtour.

Renault Mégane IV (2015–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Renault Mégane IV

2017 Renault Megane Dynamique S NAV DC 1.5 Front.jpg

Valmistustiedot
Valmistusmaa Espanjan lippu Espanja
Turkin lippu Turkki
Valmistaja Renault
Valmistusvuodet 2015–
Korimalli 4-ovinen sedan
5-ovinen hatchback
5-ovinen farmari
Luokka C-segmentti
Edeltäjä Renault Mégane III
Teknisesti samankaltaisia Nissan Pulsar (C13)
Nissan Qashqai (J11)
Nissan X-Trail (T32)
Renault Espace V
Renault Kadjar
Renault Koleos II
Renault Scénic IV
Renault Talisman
Pohjalevy Renault CMF-C/D
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 6-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen kaksoiskytkin
7-vaihteinen kaksoiskytkin

Neljännen sukupolven Renault Mégane esiteltiin viisiovisena hatchbackina Frankfurtin autonäyttelyssä syksyllä 2015. Farmarimalli Sport Tourerin ensiesittely tapahtui Geneven autonäyttelyssä keväällä 2016. Mégane rakennetaan samalle alustalle Nissan Pulsarin kanssa,[6] ja se on luokkansa ainoa auto, johon on saatavana nelipyöräohjaus.[7]

Vuoden 2015 Euro NCAP -kolaritestistä Mégane sai tulokseksi täydet viisi tähteä.[8]

Bensiinimoottorit ovat 100- ja 130-hevosvoimaiset TCe:t. Molemmissa on vakiona kuusivaihteinen manuaalivaihteisto, mutta tehokkaamaan moottorin yhteyteen saa halutessaan myös seitsenportaisen EDC-kaksoiskytkinvaihteiston. Dieselinä on 110-hevosvoimainen dCi kuusivaihteisella manuaali- tai kaksoiskytkinvaihteistolla.[9]

Renault Mégane Sport Tourer

Urheilullisessa Mégane GT -mallissa on 205-hevosvoimainen TCe-bensiinimoottori. Voimansiirtona on seitsenportainen kaksoiskytkinvaihteisto. 4CONTROL-nelipyöräohjaus ja Launch Control -lähtöjärjestelmä ovat GT-mallissa vakiovarusteina.[10]

Edullisimpaan Life-varusteluun kuuluu kuusi turvatyynyä, ESP, turvavyönmuistutin jokaisella istumapaikalla, mäkilähtöavustin, manuaali-ilmastointi, LED-päiväajovalot, sähköikkunat edessä, 4,2 tuuman monitoiminäyttö, lämmitettävät sähköpeilit, nahkaverhoiltu monitoimiohjauspyörä ja vakionopeudensäädin.[9]

Renault Mégane IV RS

Zen-mallissa on lisäksi 16 tuuman kevytmetallivanteet, sivuikkunoiden kromilista, kaksivyöhykkeinen automaatti-ilmastointi, automaattiset kaukovalot, digitaalinen mittaristo, R-Link 2 -multimediajärjestelmä seitsemän tuuman kosketusnäytöllä, kuljettajan istuimen ristiseläntuen säätö, matkustajan istuimen korkeussäätö, liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä, sähköikkunat takana ja tuulilasinpyyhkijöiden sadetunnistin.[9]

Parhaiten varustellussa Bose-mallissa on 17 tuuman kevytmetallivanteet, aktiivinen hätäjarrutusjärjestelmä (yli 30 km/h), tummennetut takaikkunat, Bose-äänentoistojärjestelmä 10 kaiuttimella, sisätilojen tunnelmavalaistus, osittain nahkaverhoillut istuimet, kromattu pakoputken pää, peruutuskamera, pysäköintitutka edessä ja takana, navigointijärjestelmä 8,7 tuuman kosketusnäytöllä, sähkötoiminen käsijarru, LED-ajovalot ja älyavainkortti.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Renault Mégane 1998 Euro NCAP. Viitattu 8.8.2015. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l Renault Mégane (1996–2003) Ajovalo.net. Viitattu 8.8.2015.
  3. Renault Mégane 2002 Euro NCAP. Viitattu 21.6.2018. (englanniksi)
  4. Renault Mégane CC 2004 Euro NCAP. Viitattu 21.6.2018. (englanniksi)
  5. Renault Mégane 2008 Euro NCAP. Viitattu 21.6.2018. (englanniksi)
  6. Next-gen Renault Mégane spied hiding all-new design under camouflage 1.3.2015. Motor1.com. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)
  7. IS koeajoi: Aidosti sporttinen Renault Mégane GT on luokkansa ainut nelipyöräohjattu auto Ilta-Sanomat. 14.8.2016. Viitattu 14.8.2016.
  8. Renault Mégane 2015 Euro NCAP. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)
  9. a b c d Tyylikäs ulkonäkö, runsas varustelu – Renault Mégane. Intohimouutiset, maaliskuu 2016, s. 4. Renault Suomi.
  10. Uusi Renault Mégane GT 4CONTROL on 205 hv ajoelämys vailla vertaa. Intohimouutiset, maaliskuu 2016, s. 2–4. Renault Suomi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]