Puhemiehet (kirja)
| Puhemiehet. Muotokuvia eduskunnan kokoelmista | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Liisa Lindgren (toim.) |
| Kuvittaja | Pentti Nisonen |
| Kansitaiteilija | Marjaana Kinnermä |
| Kieli | suomi |
| Genre | tietokirjat, taidekirjat |
| Kustantaja | Suomen eduskunta |
| Julkaistu | 2007 |
| Sivumäärä | 78 |
| ISBN | 978-951-53-2966-0 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Puhemiehet. Muotokuvia eduskunnan kokoelmista on Liisa Lindgrenin toimittama tieto- ja taidekirja eduskunnan puhemiesten muotokuvista.[1]
Teoksen julkaiseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teos julkaistiin Suomen eduskunnan 100-vuotisjuhlan yhteydessä kesällä 2007 Suomen kansallismuseossa pidetyn näyttelyn pohjalta, jossa oli esillä puhemiesten muotokuvia eduskunnan taidekokoelmasta. Näyttelyssä oli esillä ja teoksessa esitellään yhteensä kolmekymmentäkolme Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivien ja yksikamarisen eduskunnan puhemiehen muotokuvaa Jacob Tengströmistä Riitta Uosukaiseen. Teoksen toimittanut Liisa Lindgren eduskunnasta kuului näyttelytoimikuntaan Suomen kansallismuseon Liisa Erä-Eskon ja Tomi Nikanderin sekä eduskunnan Inka Laineen kanssa. Teoksen valokuvat on ottanut Pentti Nisonen, graafinen suunnittelu on Marjaana Kinnermän. Teoksessa on värikuvitus.[1]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen Liisa Lindgrenin esipuhetta "Puhemiesten muotokuvat ja puhuttelun taito" on lainaus Suomen perustuslain 42 §:n "Puhemiehen tehtävät täysistunnossa" alusta: "Puhemies kutsuu koolle täysistunnot, esittelee niissä asiat ja johtaa keskusteluja sekä valvoo, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia." Esipuheen jälkeen on Timo Turjan lyhyt esitys "Eduskunnan puhemies".[1]
33 puhemiehen muotokuvat esitellään kukin yhdellä aukeamalla niin, että varsinaisen taideteoksen lisäksi esitetään sen kohteena oleva henkilö ja tarkastellaan lyhyesti hänen toimintaansa, samoin kuin kuvataan taiteilija, tarkastellaan taideteoksen syntyhistoriaa ja luonnehditaan teosta. Muotokuvat ja niiden tekijät ovat seuraavat: [1]
- Jacob Tengström, maalannut Eero Järnefelt 1901 Johan Erik Lindhin vuonna 1830 maalaamaa teosta mukaellen
- Edvard Bergenheim, maalannut Fredrik Ahlstedt 1879 hyödyntäen 1860-luvulla Aunes Fotografi Atelierissä otettua valokuvaa
- Anders Johan Hornborg, maalannut Berndt Lagerstam Daniel Nyblinin 1870-luvun lopussa tai 1880-luvun alussa ottamasta valokuvasta
- Torsten Thure Renvall, maalannut Fredrik Ahlstedt 1889
- Gustaf Johansson, maalannut Berndt Lagerstam 1907
- Joachim Kurtén, maalannut Albert Edelfelt vuodenvaihteessa 1888-1889
- August Mäkipeska, maalannut Fredrik Ahlstedt 1885
- Carl Johan Slotte, maalannut Akseli Gallen-Kallela 1891. Teoksesta on yksityiskokoelmassa myös toinen versio, ilmeisesti virallisen muotokuvan luonnos.
- Kaarle Wärri, maalannut Fredrik Ahlstedt 1899
- Kaarle Ojanen, maalannut Torsten Wasastjerna 1906
- Pekka Ahmavaara, maalannut Torsten Wasastjerna 1906. Teos paljastettiin Säätytalossa yhdessä edellisen kanssa 10. syyskuuta 1906.
- Pehr Evind Svinhufvud, maalannut Eero Järnefelt 1913. Teos on kokovartalokuva yksikamarisen eduskunnan ensimmäisestä puhemiehestä.
- Oskari Tokoi, maalannut Albert Gebhard 1915
- Kaarlo Juho Ståhlberg, maalannut Eero Järnefelt 1915
- Johannes Lundson, maalannut Berndt Lagerstam 1924
- Paavo Virkkunen, maalannut Eero Järnefelt 1924. Virkkusta edeltäneiden puhemiesten Kullervo Mannerin, Lauri Ingmanin ja Ernst Nevanlinnan muotokuvia ei maalautettu.
- Lauri Kristian Relander, maalannut Eero Järnefelt 1924
- Kyösti Kallio, maalannut Antti Favén 1924
- Wäinö Wuolijoki, maalannut Antti Favén 1924
- Väinö Hakkila, maalannut Vilho Sjöström 1942
- Karl-August Fagerholm, maalannut Håkan Brunberg 1963. Teoksen taustakankaaseen taiteilija maalasi kissan ja kirjoitti ruotsiksi saatteen "Tämä on onnen kissa - ei kaunis mutta kiltti".
- Urho Kekkonen, maalannut Erkki Tilvis 1955
- Vieno Johannes Sukselainen, maalannut Tauno Miesmaa 1963
- Kauno Kleemola, maalannut Oso Heickell 1967 valokuvaa hyödyntäen. Kleemola oli kuollut jo vuonna 1965.
- Rafael Paasio, maalannut Erkki Koponen 1973. Teos paljastettiin toukokuussa 1973 Paasion 70-vuotispäivien kunniaksi, paljastuspuheen piti V. J. Sukselainen.
- Johannes Virolainen, maalannut Veikko Vionoja 1974. Teos paljastettiin helmikuussa 1974 Virolaisen 60-vuotispäivän kunniaksi.
- Veikko Helle, maalannut Oso Heickell 1980. Teoksen paljasti Johannes Virolainen.
- Ahti Pekkala, maalannut Martti Könönen 1987. Taiteilijan valitsi Pekkala itse, teos paljastettiin 5. helmikuuta 1987.
- Erkki Pystynen, maalannut Erkki Heikkilä 1989. Teos paljastettiin 15. helmikuuta 1990.
- Ilkka Suominen, maalannut Kimmo Kaivanto 1995. Taiteilijan valitsi Suominen itse, teos paljastettiin maaliskuussa 1995.
- Matti Ahde, maalannut Niilo Hyttinen 1990. Teos paljastettiin tammikuussa 1991.
- Kalevi Sorsa, maalannut Kimmo Kaivanto 1991. Taiteilijan valitsi Sorsa iitse, teos paljastettiin lokakuussa 1991. Muotokuva on lajissaan ensimmäinen, jossa puhemies on kuvattu Eduskuntatalon istuntosalissa.
- Riitta Uosukainen, maalannut Pasi Tammi 2003. Taiteilijan valitsi Uosukainen itse. Eduskunnan ensimmäistä naispuheenjohtajaa esittävä teos on kokovartalokuva.
Muotokuvien esittelyn jälkeen teoksessa on vielä lähde- ja kirjallisuusluettelo, sisällysluettelo ja kirjan painatustiedot, samoin kuin sen perustana olleen näyttelyn lyhyet tiedot.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Liisa Lindgren (toim.): Puhemiehet. Muotokuvia eduskunnan kokoelmista. Helsinki: Suomen eduskunta, 2007. ISBN 978-951-53-2966-0.