Primera Divisiónin kausi 2009–2010

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Primera Divisiónin kausi 2009–2010
Joukkueiden määrä 20
Ajankohta 29. elokuuta 200916. toukokuuta 2010
Mestari Barcelona
Pudonneet joukkueet Valladolid
Tenerife
Xerez
Ottelut 380
Maalit 1031 (2,71 per ottelu)
Paras maalintekijä Lionel Messi (34)
Suurin kotivoitto Real Madrid 6–0 Zaragoza
(19. joulukuuta 2009)
Suurin vierasvoitto Tenerife 0–5 Barcelona
(10. tammikuuta 2010)

 ← 2008–2009

2011–2012 → 

Primera Divisiónin kausi 2009–2010 on Espanjan jalkapallon pääsarjan Primera Divisiónin 79. kausi. Kausi alkaa 29. elokuuta 2009 ja päättyy 16. toukokuuta 2010. Hallitsevana mestarina kauteen lähtee Barcelona. Primera Divisióniin nousi kolme uutta joukkuetta Segunda Divisiónista. Edellisellä kaudella pudonneiden Betisin, Numancian ja Recreativon tilalle nousevat Tenerife, Xerez ja Zaragoza, joista Xerez teki seurahistoriaa nousemalla ensimmäistä kertaa maan pääsarjaan.

Barcelona onnistui toistamaan edelliskauden mestaruuden, lopulta kolmen pisteen erolla toiseksi sijoittuneeseen Real Madridiin. Taistelu mestaruudesta säilyi näiden kahden joukkueen välillä aina viimeiselle sarjakierrokselle asti, ennen sen alkua piste-eroa oli Barcelonan hyväksi yksi piste. Barcelona voitti sarjan 99 pisteellä, joka oli sarjan uusi ennätys. Putoamisuhan alla olivat viisi joukkuetta: Valladolid, Racing, Málaga, Tenerife ja Xerez, joista neljällä ensimmäisellä oli sama pistemäärä 36 pistettä. Lopulta putoajiksi varmistuivat Valladolid, Tenerife ja Xerez.[1]

Barcelona-pelaajat juhlimassa mestaruutta sarjan viimeisellä kierroksella Valladolid-ottelun päätteeksi.

Pelaajasiirrot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvassa maailman kallein pelaaja Cristiano Ronaldo.

Kautta voidaan pitää merkittävänä sen huomattavien pelaajasiirtojen takia. Maailman parhaaksi pelaajaksi valittu portugalilainen laitalinkki Cristiano Ronaldo siirtyi Real Madridiin maailman kalleimalla siirtosummalla, 94 miljoonalla eurolla.[2]

Myös brasilialaisen Kakán vahvistettiin siirtyvän samaiseen seuraan 65 miljoonalla eurolla.[3] Muita Primera Divisióniin siirtyneitä pelaajia olivat 55 miljoonan euron Zlatan Ibrahimović (Barcelona), 35 miljoonan Karim Benzema (Real Madrid) ja 30 miljoonan Xabi Alonso (Real Madrid).[4][5][6]

Kauden kalleimmat siirrot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

# Pelaaja Mihin Mistä Hinta (euro)
1 Portugali Cristiano Ronaldo Real Madrid Manchester United 94 000 000
2 Brasilia Kaká Real Madrid Milan 65 000 000
3 Ruotsi Zlatan Ibrahimović Barcelona Internazionale 46 000 000
(46 + Eto'o)
4 Ranska Karim Benzema Real Madrid Lyon 35 000 000
5 Espanja Xabi Alonso Real Madrid Liverpool 30 000 000

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudelle 2009–2010 nimettiin 22 erotuomaria, joka oli yksi vähemmän kuin edellisellä kaudella.[7] Carlos Megía Dávila ei kuitenkaan läpäissyt tuomareiden kuntotestiä, eikä näin tuomitse kaudella.[8] Xavier Estrada Fernández ja José Luis González González nousivat ensimmäistä kertaa tuomitsemaan pääsarjatasolle. Kauden päätteeksi urheilulehti Marca myöntää parhaiten suoriutuneelle erotuomarille Guruceta-palkinnon. Edelliskauteen tuomariuransa päättivät Luis Medina Cantalejo, Arturo Daudén Ibáñez ja Julián Rodríguez Santiago.

Joukkueiden tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue Puheenjohtaja Valmentaja Kaupunki Stadion Kapasiteetti
Almería Espanja Alfonso García Espanja Juanma Lillo Almería Estadio del Mediterráneo 22 000
Athletic Bilbao Espanja Fernando García Macua Espanja Joaquín Caparrós Bilbao San Mamés 39 750
Atlético Madrid Espanja Enrique Cerezo Espanja Quique Sánchez Flores Madrid Vicente Calderón 54 851
Barcelona Espanja Joan Laporta Espanja Pep Guardiola Barcelona Camp Nou 98 772
Deportivo Espanja Augusto Lendoiro Espanja Miguel Ángel Lotina A Coruña Riazor 34 600
Espanyol Espanja Daniel Sánchez Llibre Argentiina Mauricio Pochettino Barcelona Estadio Cornellá-El Prat 40 000
Getafe Espanja Ángel Torres Sánchez Espanja Míchel Getafe Coliseum Alfonso Pérez 14 400
Málaga Espanja Fernando Sanz Espanja Juan R. López Muñiz Málaga La Rosaleda 28 963
Mallorca Espanja Tomeu Vidal Espanja Gregorio Manzano Palma de Mallorca ONO Estadi 23 142
Osasuna Espanja Patxi Izco Espanja José Antonio Camacho Pamplona Estadio Reyno de Navarra 19 553
Racing Santander Espanja Francisco Pernía Espanja Miguel Ángel Portugal Santander El Sardinero 22 271
Real Madrid Espanja Florentino Pérez Chile Manuel Pellegrini Madrid Santiago Bernabéu 80 354
Sevilla Espanja José María del Nido Espanja Antonio Álvarez Sevilla Ramón Sánchez Pizjuán 42 649
Sporting Espanja Manuel Vega-Arango Espanja Manolo Preciado Gijón El Molinón 25 885
Tenerife Espanja Miguel Concepción Espanja José Luis Oltra Santa Cruz de Tenerife Heliodoro Rodríguez López 24 000
Valencia Espanja Manuel Llorente Espanja Unai Emery Valencia Mestalla 55 000
Valladolid Espanja Carlos Suárez Sureda Espanja Javier Clemente Valladolid Estadio José Zorrilla 26 512
Villarreal Espanja Fernando Roig Alfonso Espanja Juan Carlos Garrido Vila-real El Madrigal 25 000
Xerez Argentiina Federico Souza Argentiina Néstor Gorosito Jerez de la Frontera Chapín 20 300
Zaragoza Espanja Agapito Iglesias Espanja José Aurelio Gay Zaragoza La Romareda 34 596

Valmentajavaihdokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue Erotettu valmentaja Lähti Uusi valmentaja Tuli
Atlético Madrid Espanja Abel Resino 23. lokakuuta 2009[9] Espanja Quique Sánchez Flores 23. lokakuuta 2009[10]
Racing Santander Espanja Juan Carlos Mandiá 9. marraskuuta 2009[11] Espanja Miguel Ángel Portugal 19. marraskuuta 2009[12]
Zaragoza Espanja Marcelino García Toral 12. joulukuuta 2009[13] Espanja José Aurelio Gay 23. joulukuuta 2009[14]
Almería Meksiko Hugo Sánchez 20. joulukuuta 2009[15] Espanja Juanma Lillo 23. joulukuuta 2009[16]
Xerez Espanja Cuco Ziganda 12. tammikuuta 2010[17] Argentiina Néstor Gorosito 19. tammikuuta 2010[18]
Villarreal Espanja Ernesto Valverde 31. tammikuuta 2010[19] Espanja Juan Carlos Garrido 1. helmikuuta 2010[20]
Valladolid Espanja José Luis Mendilibar 1. helmikuuta 2010[21] Espanja Onésimo Sánchez 1. helmikuuta 2010[21]
Sevilla Espanja Manolo Jiménez 23. maaliskuuta 2010[22] Espanja Antonio Álvarez 26. maaliskuuta 2010[23]
Valladolid Espanja Onésimo Sánchez 5. huhtikuuta 2010[24] Espanja Javier Clemente 6. huhtikuuta 2010[25]

Sarjataulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanyol sai kaudelle käyttöönsä uuden vastarakennetun Estadi de Cornellà-El Pratin. Aikaisempana joukkueen kotistadionina toimi Estadi de Montjuïc vuosina 1997–2009.
Estadio Municipal de Chapín toimi myös ensi kertaa pääsarjanäyttämönä.
# Joukkue O V T H TM PM ME P
1. Barcelona 38 31 6 1 98 24 +74 99
2. Real Madrid 38 31 3 4 102 35 +67 96
3. Valencia 38 21 8 9 59 40 +19 71
4. Sevilla 38 19 6 13 65 49 +16 63
5. Mallorca 38 18 8 12 59 44 +15 62
6. Getafe 38 17 7 14 58 48 +10 58
7. Villarreal ¹ 38 16 8 14 58 57 +1 56
8. Athletic Bilbao 38 15 9 14 50 53 –3 54
9. Atlético Madrid 38 13 8 17 57 61 –4 47
10. Deportivo La Coruña 38 13 8 17 35 49 –14 47
11. Espanyol 38 11 11 16 29 46 –17 44
12. Osasuna 38 11 10 17 37 46 –9 43
13. Almería 38 10 12 16 43 55 –12 42
14. Zaragoza 38 10 11 17 46 64 –18 41
15. Sporting Gijón 38 9 13 16 36 51 –15 40
16. Racing Santander 38 9 12 17 42 59 –17 39
17. Málaga 38 7 16 15 42 48 –6 37
18. Valladolid 38 7 15 16 37 62 –25 36
19. Tenerife 38 9 9 20 40 74 –34 36
20. Xerez 38 8 10 20 38 66 –28 34

O = ottelut, V = voitot, T = tasapelit, H = häviöt, TM = tehdyt maalit, PM = päästetyt maalit, ME = maaliero, P = pisteet
Järjestyksen sarjataulukossa ratkaisee: 1. pisteet; 2. keskenäisten otteluiden pisteet; 3. keskenäisten otteluiden maaliero; 4. keskenäisten otteluiden tehdyt maalit; 5. maaliero; 6. tehdyt maalit

¹ Mallorca ei saanut UEFA:lta lupaa osallistua Eurooppa-liigaan seuran taloudellisten ongelmien takia, ja täten vapaaksi jäänyt paikka myönnettiin sarjassa seitsemänneksi sijoittuneelle Villarrealille.

     Joukkue pääsee Mestarien liigan lohkovaiheeseen.
     Joukkue pääsee Mestarien liigan pudotuskierrokselle.
     Joukkue pääsee Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen
     Joukkue pääsee Eurooppa-liigan pudotuskierrokselle.
     Joukkue putoaa Segunda Divisióniin.

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  ALM ATH ATL BAR DEP ESP GET MAG MAL OSA RAC RMA SEV SPO TEN VAL VLD VIL XER ZAR
Almería 1–4 1–0 2–2 1–1 0–1 1–0 1–0 1–1 2–0 2–2 1–2 2–3 3–1 1–1 0–3 0–0 4–2 1–0 1–0
Athletic 4–1 1–0 1–1 2–0 1–0 2–2 1–1 1–3 2–0 4–3 1–0 0–4 1–2 4–1 1–2 2–0 3–2 3–2 0–0
Atlético Madrid 2–2 2–0 2–1 3–0 4–0 0–3 0–2 1–1 1–0 1–1 2–3 2–1 3–2 3–1 4–1 2–0 1–2 1–2 2–1
Barcelona 1–0 4–1 5–2 3–0 1–0 2–1 2–1 4–2 2–0 4–0 1–0 4–0 3–0 4–1 3–0 4–0 1–1 3–1 6–1
Deportivo 0–0 3–1 2–1 1–3 2–3 1–3 1–0 1–0 1–0 1–1 1–3 1–0 1–1 3–1 0–0 0–2 1–0 2–1 0–1
Espanyol 2–0 1–0 3–0 0–0 2–0 0–2 2–1 1–1 2–1 0–4 0–3 2–0 0–0 2–1 0–2 1–1 0–0 0–0 2–1
Getafe 2–2 2–0 1–0 0–2 0–2 1–1 2–1 3–0 2–1 0–0 2–4 4–3 1–1 2–1 3–1 1–0 3–0 5–1 0–2
Málaga 1–2 1–1 3–0 0–2 0–0 2–1 1–0 2–1 1–1 1–2 1–1 1–2 1–1 1–1 0–1 0–0 2–0 2–4 1–1
Mallorca 3–1 2–0 4–1 0–1 2–0 2–0 3–1 1–1 2–0 1–0 1–4 1–3 3–0 4–0 3–2 3–0 1–0 2–0 4–1
Osasuna 1–0 0–0 3–0 1–1 3–1 2–0 0–0 2–2 0–1 1–3 0–0 0–2 1–0 1–0 1–3 1–1 1–1 1–1 2–0
Racing 0–2 0–2 1–1 1–4 0–1 3–1 1–4 0–3 0–0 1–1 0–2 1–5 2–0 2–0 0–1 1–1 1–2 3–2 0–0
Real Madrid 4–2 5–1 3–2 0–2 3–2 3–0 2–0 2–0 2–0 3–2 1–0 3–2 3–1 3–0 2–0 4–2 6–2 5–0 6–0
Sevilla 1–0 0–0 3–1 2–3 1–1 0–0 1–2 2–2 2–0 1–0 1–2 2–1 3–0 3–0 2–1 1–1 3–2 1–1 4–1
Sporting 1–0 0–0 1–1 0–1 2–1 1–0 1–0 2–2 4–1 3–2 0–1 0–0 0–1 0–2 1–1 0–2 1–0 2–2 1–1
Tenerife 2–2 1–0 1–1 0–5 0–1 4–1 3–2 2–2 1–0 2–1 2–1 1–5 1–2 2–1 0–0 0–0 2–2 1–0 1–3
Valencia 2–0 2–0 2–2 0–0 1–0 1–0 2–1 1–0 1–1 3–0 0–0 2–3 2–0 2–2 1–0 2–0 4–1 3–1 3–1
Valladolid 1–1 2–2 0–4 0–3 4–0 0–0 0–0 1–1 1–2 1–2 2–1 1–4 2–1 2–1 3–3 2–4 0–2 0–0 1–1
Villarreal 1–1 2–1 2–1 1–4 1–0 0–0 3–2 2–1 1–1 0–2 2–0 0–2 3–0 1–0 5–0 2–0 3–1 2–0 4–2
Xerez 2–1 0–1 0–2 0–2 0–3 1–1 0–1 1–1 2–1 1–2 2–2 0–3 0–2 0–0 2–1 1–3 3–0 2–1 3–2
Zaragoza 2–1 1–2 1–1 2–4 0–0 1–0 3–0 2–0 1–1 0–1 2–2 1–2 2–1 1–3 1–0 3–0 1–2 3–3 0–0

Kotijoukkue vasemmalla, vierasjoukkue ylhäällä.

     Kotijoukkueen voitto.
     Tasapeli.
     Vierasjoukkueen voitto.

Pichichi-palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lionel Messi voitti uransa ensimmäisen Pichichin.

Lionel Messi voitti uransa ensimmäisen Pichichin 34 maalillaan. Hänet palkittiin myös Euroopan Kultaisella kengällä. Messi sivusi maalimäärällään aikaisempaa Ronaldon kaudella 1996–1997 tekemää Barcelonan ennätystä. Sarjan yhden kauden maaliennätys on 38 maalia, jonka jakavat Zarra ja Hugo Sánchez.

Sija Pelaaja Joukkue Maalit Rangaistuspotkut
1. Argentiina Lionel Messi Barcelona 34 1
2. Argentiina Gonzalo Higuaín Real Madrid 27 0
3. Portugali Cristiano Ronaldo Real Madrid 26 4
4. Espanja David Villa Valencia 21 3
5. Uruguay Diego Forlán Atlético Madrid 18 3
6. Ruotsi Zlatan Ibrahimović Barcelona 16 2
Espanja Roberto Soldado Getafe 16 3
8. Brasilia Luís Fabiano Sevilla 15 1
9. Espanja Fernando Llorente Athletic 14 4
Espanja Nino Tenerife 14 0

Zarra-palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

David Villa voitti palkinnon neljännen kerran urallaan. Palkinto jaetaan parhaalle espanjalaiselle maalintekijälle.

Sija Pelaaja Joukkue Maalit
1. Asturia David Villa Valencia 21
2. Valencian lippu Roberto Soldado Getafe 16
3. Baskimaan lippu Fernando Llorente Athletic 14
4. Andalusia Nino Tenerife 14

Zamora-palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäistä kertaa Barcelonan seurahistoriassa joukkue voitti sekä parhaan maalintekijän palkinnon (Pichichi) että suhteessa vähiten maaleja päästäneen maalivahdin palkinnon (Zamora). Víctor Valdés voitti palkinnon toista kertaa peräkkäin ja yhteensä kolmannen kerran urallaan.

Valdés saavutti uransa kolmannen Zamoran.
Sija Pelaaja Joukkue Maalit Ottelut Suhde
1. Espanja Víctor Valdés Barcelona 24 38 0,63
2. Espanja Iker Casillas Real Madrid 35 38 0,92
3. Espanja César Valencia 29 30 0,97
4. Israel Dudu Aouate Mallorca 44 38 1,16
5. Espanja Daniel Aranzubia Deportivo 42 36 1,17
6. Espanja Ricardo Osasuna 43 36 1,19
7. Kamerun Carlos Kameni Espanyol 38 31 1,23
8. Uruguay Gustavo Munúa Málaga 48 38 1,26
9. Espanja Juan Pablo Sporting 51 38 1,34
10. Brasilia Diego Alves Almería 50 37 1,35

Muut palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miguel Muñoz -palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pep Guardiola palkittiin toisena vuotena peräkkäin parhaan valmentajan palkinnolla. Samalla hänestä tuli ensimmäinen valmentaja, joka on voittanut kyseisen palkinnon kahtena kautena perätysten.

Pep Guardiola palkittiin jo toisen kerran urallaan Miguel Muñoz -palkinnolla.
Sija Valmentaja Joukkue Pisteet
1. Espanja Josep Guardiola Barcelona 77
2. Chile Manuel Pellegrini Real Madrid 72
3. Espanja Unai Emery Valencia 66
4. Espanja Míchel Getafe 65
5. Espanja Gregorio Manzano Mallorca 63

Di Stéfano -palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Messistä tuli ensimmäinen pelaaja, joka on voittanut Di Stéfano -palkinnon kahdesti. Lukijaäänestys on käynissä kauden alusta loppuun, jonka jälkeen Alfredo di Stéfanon johtama raati valitsee lopullisen voittajan. Tällä kaudella raatiin kuuluivat Fabio Capello, Andoni Zubizarreta, José Eulogio Gárate, Emilio Butragueño, Manuel Díaz Vega, Fernando Hierro, Luis Suárez, Quini, Johan Cruijff, Zinedine Zidane, Santiago Segurola, Amalio Moratalla ja Eduardo Inda.[26]

Sija Pelaaja Joukkue Pisteet
1. Argentiina Lionel Messi Barcelona 34
2. Portugali Cristiano Ronaldo Real Madrid 26
3. Espanja Xavi Barcelona 15
4. Argentiina Gonzalo Higuaín Real Madrid 4

Guruceta-palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Undiano Mallenco osallistuu ainoana espanjalaisena erotuomarina vuoden 2010 MM-kilpailuihin.

Alberto Undiano Mallenco palkittiin toistamiseen urallaan sarjan parhaana erotuomarina. Ensimmäisen palkintonsa hän voitti kaudella 2006–2007. Hänet on valittu myös tuomitsemaan ainoana espanjalaisena erotuomarina vuoden 2010 MM-kilpailuihin.

Sija Erotuomari Pisteet Ottelut Suhde
1. Navarran lippu Alberto Undiano Mallenco 27 17 1,59
2. Asturian lippu Manuel Mejuto González 25 19 1,39
3. Andalusian lippu David Fernández Borbalán 24 18 1,33

EFE -palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lionel Messi voitti parhaan iberoamerikkalaisen pelaajan palkinnon toisena kautena peräkkäin ja kolmannen kerran koko urallaan. Hänestä tuli samalla ensimmäinen pelaaja, joka on voittanut kyseisen palkinnon kolmesti. Iván Zamorano ja Ronaldo voittivat urallaan EFE -palkinnon kahdesti.

Sija Pelaaja Joukkue Pisteet Ottelut Suhde
1. Argentiina Lionel Messi Barcelona 229 35 6,54
2. Argentiina Gonzalo Higuaín Real Madrid 207 32 6,46
3. Brasilia Kaká Real Madrid 160 25 6,40
4. Brasilia Dani Alves Barcelona 183 29 6,31
5. Brasilia Diego Alves Almería 217 37 5,86

Don Balón -palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden tähdistöjoukkue, joka perustuu Don Balónin arvioihin.

Fair play -joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Real Madrid voitti kolmannen kerran historiassaan Espanjan jalkapalloliiton jakaman reilun pelin palkinnon.[27]

Sija Joukkue Pisteet
1. Real Madrid 98
2. Tenerife 101
3. Deportivo 104

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalinteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkueet itsehallintoalueittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsehallintoalue Lukumäärä Joukkueet
1 Andalusian lippu Andalusia 4 Almería, Málaga, Sevilla ja Xerez
2 Madridin lippu Madrid 3 Atlético Madrid, Getafe ja Real Madrid
3 Katalonian lippu Katalonia 2 Barcelona ja Espanyol
Valencian lippu Valencia 2 Valencia ja Villarreal
5 Aragonian lippu Aragonia 1 Zaragoza
Asturian lippu Asturia 1 Sporting de Gijón
Baleaarien lippu Baleaarit 1 Mallorca
Baskimaan lippu Baskimaa 1 Athletic Bilbao
Kanariansaarien lippu Kanariansaaret 1 Tenerife
Kantabrian lippu Kantabria 1 Racing Santander
Kastilia ja Leónin lippu Kastilia ja León 1 Valladolid
Galician lippu Galicia 1 Deportivo
Navarran lippu Navarra 1 Osasuna

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bajan Tenerife, Valladolid y Xerez Marca. Viitattu 17.5.2010.
  2. Ronaldo bid accepted manutd.com. 11.6.2009. Manchester United. Viitattu 5.7.2009. (englanniksi)
  3. Comunicado Oficial Realmadrid.com. 8.6.2009. Real Madrid. Viitattu 5.7.2009. (espanjaksi)
  4. Moratti: "La operación ha sido perfecta para el Inter y el Barcelona" marca.com. 27.7.2009. Viitattu 20.8.2009. (espanjaksi)
  5. Benzema ya es jugador del Real Madrid marca.com. 1.7.2009. Viitattu 20.8.2009. (espanjaksi)
  6. Real Madrid: acuerdo por Xabi Alonso. esfutbol.net. 4.8.2009. Viitattu 20.8.2009. (espanjaksi)
  7. Habrá dos árbitros catalanes en Primera sport.es. Viitattu 22.3.2010.
  8. Megía Dávila, con lumbalgia, único árbitro que no pasó las pruebas físicas Marca. Viitattu 23.3.2010.
  9. Official communiqué from Club Atlético de Madrid Atlético Madrid. Viitattu 31.1.2010.
  10. Quique Flores to be presented on Monday as the new Atlético de Madrid head coach Atlético Madrid. Viitattu 31.1.2010.
  11. Mandiá es despedido como técnico del Racing Marca. Viitattu 31.1.2010.
  12. Portugal, nuevo técnico del Racing Marca. Viitattu 31.1.2010.
  13. Marcelino, destituido como técnico del Zaragoza Marca. Viitattu 31.1.2010.
  14. El club confirma a Gay para todo el curso AS. Viitattu 31.1.2010.
  15. Hugo Sánchez ya no es entrenador del Almería Marca. Viitattu 31.1.2010.
  16. Lillo ya es nuevo técnico del Almería AS. Viitattu 31.1.2010.
  17. El Xerez destituye a Ziganda Marca. Viitattu 31.1.2010.
  18. El 'Pipo' Gorosito se hace cargo del Xerez Marca. Viitattu 31.1.2010.
  19. El Villarreal destituye a Valverde Marca. Viitattu 31.1.2010.
  20. Garrido: "Creo que tenemos jugadores para hacer un gran equipo" Marca. Viitattu 1.2.2010.
  21. a b Onésimo toma el relevo de Mendilibar Marca. Viitattu 1.2.2010.
  22. Jiménez, destituido Marca. Viitattu 24.3.2010.
  23. El Sevilla confirma que Álvarez entrenará al equipo hasta final de temporada Marca. Viitattu 26.3.2010.
  24. Onésimo, destituido como técnico del Real Valladolid Marca. Viitattu 5.4.2010.
  25. Clemente, nuevo entrenador del Valladolid Marca. Viitattu 6.4.2010.
  26. Messi se corona como el mejor jugador de la Liga Marca. Viitattu 29.6.2010.
  27. La UD Almería, sexta en el trofeo para el Juego Limpio de la RFEF Ideal. Viitattu 20.7.2010.
  28. a b "Real Madrid 3-2 Deportivo" (Arkistoitu – Internet Archive) RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  29. "Deportivo 2-1 Atlético Madrid" (Arkistoitu – Internet Archive) RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  30. a b "Real Madrid 6-0 Zaragoza" (Arkistoitu – Internet Archive) RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  31. a b "Barcelona 6-1 Zaragoza" (Arkistoitu – Internet Archive) RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  32. "Real Madrid 6-2 Villarreal" RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  33. "Athletic Bilbao 4-3 Racing Santander"[vanhentunut linkki] RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  34. "Getafe 4-3 Sevilla" RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  35. "Racing Santander 1-4 Getafe" (Arkistoitu – Internet Archive) RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  36. "Getafe 5-1 Xerez" RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  37. "Tenerife 0-5 Barcelona" RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  38. "Barcelona 3-0 Valencia" RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  39. "Valladolid 1-4 Real Madrid" RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  40. "Zaragoza 2-4 Barcelona" (Arkistoitu – Internet Archive) RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  41. "Mallorca 1-4 Real Madrid" RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  42. "Xerez 0-1 Athletic Bilbao"[vanhentunut linkki] RFEF. Viitattu 9.5.2010.
  43. "Mallorca 2-0 Xerez" (Arkistoitu – Internet Archive) RFEF. Viitattu 9.5.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]