Siirry sisältöön

Nimeni on Dingo

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Nimeni on Dingo
Dingo
Studioalbumin Nimeni on Dingo kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  maaliskuussa 1984
 Studio  Takomo-studiot
 Julkaistu 30. huhtikuuta 1984
1994 (CD)
 Formaatti LP-levy (KRÄLP 15)
C-kasetti (KRÄMK 15)
CD-levy (4509-97932-2)
 Tuottaja(t) Pave Maijanen
 Tyylilaji suomirock, pop rock, synthpop
 Kesto 39.54
 Levy-yhtiö Finnlevy
Fazer Musiikki Oy (CD)
 Levymerkki Kräk!
Fazer Music (1994)
Muut kannet

Vuoden 1994 CD-painoksen takakansi.
Listasijoitukset

 Suomi: 1. (elokuu 1984) [1]

Dingon muut julkaisut

Nimeni on Dingo
1984 		Kerjäläisten valtakunta
1985
Singlet albumilta Nimeni on Dingo
  1. ”Sinä ja minä” / ”Lakatut varpaankynnet”
    Julkaistu: 1984 (KRÄKS 41)
  2. ”Levoton Tuhkimo” / ”Aino”
    Julkaistu: 1984 (KRÄKS 44)
  3. ”Pistoolisankari” / ”Huumeita Japaniin”
    Julkaistu: 1984 (KRÄKS 46)
  4. ”Pistoolisankari” / ”Apinatarhaan”
    Julkaistu: 1984 (KRÄKS 47)

Nimeni on Dingo on suomalaisen rock-yhtye Dingon debyyttialbumi, joka julkaistiin huhtikuussa 1984. Se oli yhtyeen läpimurtolevy ja sitä on myyty yli 108 500 kappaletta. Albumin tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa ”Levoton Tuhkimo”, ”Sinä ja minä”, ”Pistoolisankari” ja ”Lähetyssaarnaaja”.

Albumi ei kuitenkaan sisällä samannimistä kappaletta, joka julkaistiin myöhemmin ”Autiotalo”-singlen b-puolena.

Taustaa ja äänitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dingo oli saanut edellisenä vuonna levytyssopimuksen Finnlevyn kanssa. Yhtye osallistui tammikuussa 1984 ensisinglellään ”Sinä ja minä” Levyraatiin ja voitti sen.[2] Valtaosa albumin materiaalista oli olemassa jo ennen äänitysten alkua.[3] Vaikka Dingo oli saanut levytyssopimuksen Hölmöläisten laiva -nimisen demon ansiosta, kyseiseltä demolta debyyttialbumille kappaleista päätyi vain ”Aino”.[4] Yhtyeen varhaisimmilla demokappaleilla oli mukana myös saksofoni, joka otettiin pois levytetyistä versioista tuottaja Pave Maijasen määräyksestä. Hän halusi kappaleille mukaan myös sähkörummut.[5]

Albumi äänitettiin alkuvuonna 1984 Takomo-studioilla Helsingissä.

Kansitaide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumin kansikuvan on ottanut Stefan Bremer Helsingin Sörnäisissä vuonna 1984.

Vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myynti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumi myi hyvin ja nousi Suomen virallisen listan listaykköseksi ja pysyi neljän viikon ajan listojen kärjessä. Levy pysyi Suomen virallisella listalla yhteensä 58 viikon ajan. [1]

Albumi saavutti kulta- ja platinalevyrajat vuonna 1984 ja seuraavana vuonna tuplaplatinarajan. Levyä on myyty yhteensä 108 591 kappaletta ja on täten Suomen kaikkien aikojen 50. myydyin kotimainen albumi sekä Dingon toisiksi myydyin levy heti Kerjäläisten valtakunnan jälkeen.[6]

Nimeni on Dingo nousi uudelleen Suomen viralliselle listalle vuonna 2024 albumin uusintapainoksen myötä. Se nousi korkeimmillaan albumilistan sijalle 15 ja fyysisen albumilistan sijalle 5.[7]

Arvioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soundin Pertti Ojala nimitteli levyarviossaan Dingoa teiniyhtyeeksi ja piti albumin kappalemateriaalia ”parhaimmillaankin siedettävänä”. Hän piti albumia paikoitellen ”superkornina” ja pyrki arviossaan alleviivaamaan sitä, että Dingon kohderyhmäksi on tarkoitettu alle 15-vuotiaat nuoret. Arviossaan Ojala arvosteli Dingoa myös kaupallisuudesta ja piti yhtyeen tapaa nousta julkisuuteen Levyraati-ohjelman kautta mauttomana.[8]

Suosikin Juho Juntunen piti Nimeni on Dingon musiikkia hyvin pintapuolisena. Hänen mukaansa musiikki oli standardinomaista ja kaavamaista, mutta muodikasta. Hän luonnehti musiikkia ”suomalaiseksi perusiskelmäksi höystettynä nykyaikaisella musiikkisalaatilla”. Arviossaan Juntunen yhdisti Dingon myös Yöhön ja SIGiin.[9]

Rumba-lehden nimimerkillä Helinä Sana-Helinä esiintyvä kriitikko suhtautui albumiin kaksijakoisesti. Toisaalta hän kehui kappaleiden hittipotentiaalia, mutta piti niiden sanoituksia ”puuta heinänä”. Hänen mielestään oli selvää, että Dingon musiikki viehättää etenkin varhaisnuoria. Kappaleet ”Apinatarhaan” ja ”Pistoolisankari” olivat kriitikon mielestä turhia täytekappaleita.[10]

Painokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumi julkaistiin Finnlevyn LP-levynä ja C-kasettina vuonna 1984. Vinyylilevystä julkaistiin kolme eri painosta. Kaikkien kolmen painoksen tunnus on KRÄLP 15. Painokset erottaa toisistaan vain siitä, että tuottaja Pave Maijasen nimi on kirjoitettu takakannen tekstissä eri tavalla.[11]

Albumi julkaistiin CD-levynä ensimmäistä kertaa vuonna.[12] Samana vuonna C-kasetista julkaistiin uusi painos. Vuonna 2012 Warner Music Finland julkaisi albumista remasteroidun CD-painoksen. Vuoden 2012 painos ei sisällä albumin päätöskappaletta ”Jokainen aamu”. Syyskuussa 2020 Levykauppa Äx julkaisi omalla Lipposen Levy ja Kasetti -levymerkillään uuden, 250 kappaleen käsin numeroidun, rajoitetun vinyylipainoksen.[13]

Vuonna 2022 julkaistiin 200 kappaleen rajoitettu CD-painos Lipposen Levyn ja Kasetin levittämänä.[14][11] Albumin täyttäessä 40 vuotta vuonna 2024 ilmoitettiin, että albumista julkaistaan uusi, tuhannen kappaleen rajoitettu painos neon-keltaisella vinyylillä 3. toukokuuta.[15]

Painosluettelo
Formaatti Levy-yhtiö ja tunnus Julkaistu Lähde
LP Kräk! KRÄLP 15 1984 [11]
LP Kräk! KRÄLP 15 (1. uusintapainos) 1984 [11]
LP Kräk! KRÄLP 15 (2. uusintapainos) 1984 [11]
MC Kräk! KRÄMK 15 1984 [11]
CD Fazer Music 4509-97932-2 1994 [12]
MC Fazer Music 4509-97932-4 (1. uusintapainos) 1994 [11]
CD WEA 5051865556022 (1. uusintapainos) 2012 [11]
LP Lipposen Levy Ja Kasetti LIPPOLEVY 082 (3. uusintapainos) 2020 [13]
CD Lipposen Levy Ja Kasetti LIPPOCD-098 2022 [14]
LP Warner Music Finland/Kräk! 5054197973505 (40-vuotisjuhlapainos) 2024 [15]

Kappaleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki kappaleet on säveltänyt ja sanoittanut Neumann ja sovittanut J. Virta, ellei toisin mainita.

A-puoli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Levoton Tuhkimo – 4.25 (sov. Virta ja Tuomo Vähä-Pesola*)
  2. Apinatarhaan – 3.37 (sov. Eve)
  3. Sinä ja minä – 3.55
  4. Aino – 3.38
  5. Pistoolisankari – 4.26

B-puoli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  2. Lähden taas – 3.00 (säv., san. & sov. Eve)
  3. Hän on se – 4.38 (sov. Eve)
  4. Lakatut varpaankynnet – 2.56
  5. Huumeita Japaniin – 3.26
  6. Lähetyssaarnaaja – 3.16
  7. Jokainen aamu – 2.37 **

Lähde:[16]

(*) Kosketinsoitinriffin sovitus. (**) Ei vuoden 2012 CD-painoksella.

Vuoden 2022 CD-painoksen mukaan kappaleiden 1, 3-5 ja 8 sovittaneet Pave Maijanen ja Jonttu Virta ja kappaleen 11 sovittanut Maijanen.[17]

Kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dingo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[16]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[16][18][19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Timo Pennanen: Sisältää hitin – levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, Otava 2006, sivu 342
  2. ↑ Lindfors, Jukka & Matilainen, Ville: ”Tääl on kovat dingot menossa” – porilaisbändi herätti 1980-luvun Suomessa ennennäkemätöntä hysteriaa Yle.fi. 2.7.2020. Viitattu 10.8.2024.
  3. ↑ Kunnian päivät 1983–1986 -kokoelman kansiliite, s. 24.
  4. ↑ Kunnian päivät 1983–1986 -kokoelman kansiliite, s. 16
  5. ↑ Kunnian päivät 1983–1986 -kokoelmalevyn kansiliite, s. 15
  6. ↑ Dingo – Kulta- ja platinalevyt Musiikkituottajat. Viitattu 29.7.2024.
  7. ↑ Dingo - Suomen virallinen lista - Nimeni on Dingo Ifpi.fi. Musiikkituottajat – IFPI Finland ry. Viitattu 31.12.2025.
  8. ↑ Huumonen 2022, s. 12–14
  9. ↑ Huumonen 2022, s. 38–39
  10. ↑ Huumonen 2022, s. 71–72
  11. ↑ a b c d e f g h Dingo – Nimeni On Dingo Discogs. Viitattu 13.9.2023. (englanniksi)
  12. ↑ a b Nimeni on Dingo (CD, 1994) finna.fi. Viitattu 20.11.2025.
  13. ↑ a b Nimeni on Dingo (vinyyli, 2020) finna.fi. Viitattu 20.11.2025.
  14. ↑ a b Nimeni on Dingo (CD, 2012) finna.fi. Viitattu 20.11.2025.
  15. ↑ a b Nimeni on Dingo (vinyyli, 2024) finna.fi. Viitattu 20.11.2025.
  16. ↑ a b c Dingo – Nimeni On Dingo (1984, Vinyl) Discogs. Viitattu 13.9.2023. (englanniksi)
  17. ↑ Dingo - Nimeni On Dingo (2022, CD) – Backcover Discogs. Viitattu 13.9.2023.
  18. ↑ Dingo – Nimeni On Dingo (1994, CD) – Cover Discogs. Viitattu 13.9.2023. (englanniksi)
  19. ↑ Dingo – Nimeni On Dingo (2020, Vinyl) – Backcover Discogs. Viitattu 13.9.2023. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nimeni_on_Dingo&oldid=23750775”