Sinä ja minä
| ”Sinä ja minä” Dingo | ||
|---|---|---|
| ||
| Singlen tiedot | ||
| Albumilta | Nimeni on Dingo | |
| Julkaistu | tammikuu 1984 | |
| Tuottaja(t) | Pave Maijanen | |
| Tyylilaji | suomirock | |
| Levy-yhtiö | Fazer Finnlevy | |
| Listasijoitukset | ||
|
| ||
| Dingon muut singlet | ||
| ”Sinä ja minä” 1984 |
”Levoton Tuhkimo” 1984 | |
Sinä ja minä on Dingon ensimmäinen singlejulkaisu vuodelta 1984. Samalla se on yhtyeen läpimurtokappale. Singlen B-puolella on kappale ”Lakatut varpaankynnet”.
Kappaleesta tuli nopeasti hitti sen jälkeen, kun kappale esitettiin Levyraati-ohjelmassa. ”Sinä ja minä” valittiin myös raadin voittajaksi.[2] Kappaleesta kuvattiin Levyraatia varten myös musiikkivideo, mikä oli harvinaista sen ajan Suomessa.
Single julkaistiin 7-tuumaisena vinyylilevynä. Single julkaistiin vuonna 2004 uudelleen CD-muodossa. Vuoden 2004 painos on sisällöltään täysin sama kuin alkuperäinen, vuoden 1984 versio.
Kansikuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Singlen kansi on ainoa, jossa ei ole käytössä virallista Dingo-logoa. Se on myös ainoa yhtyeen 1980-luvun levynkansista, jossain jollain jäsenistä (Pete Nuotio) on viikset. Neumann pyysi kuvausten jälkeen Nuotiota ajamaan viiksensä.[3]
Single nousi Suomen virallisen singlelistan sijalle 3.[1]
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soundin kriitikko Waldemar Wallenius suhtautui suhtautui singlejulkaisuun vähättelevästi ja piti sitä lähinnä pastistina samantyylisten ulkomaisten yhtyeiden musiikille. Vaikka Wallenius ei suoraan esittänyt kritiikkiä Dingoa ja sen ensisingleä kohtaan, hänen arviostaan kumpusi vähättelevä asenne Dingoa ja sen musiikkia kohtaan. Hän piti Dingoa myös teiniyhtyeenä, jolla ei ollut omaa selvää linjaa.[4]
Suosikin joka numerossa vaihtuva raati arvioi Dingon esikoissinglen numerossa 5/1984. Raati kehui Neumannin vahvoihin maneereihin perustuvaa laulutapaa, mutta arvosteli laulua liioitellusta sentimentaalisuudesta ja teknisistä puutteista. Raati piti myös Dingon esiintymistä Levyraati-ohjelmassa kurjana ja kehotti yhtyettä panostamaan lavaesiintymiseensä.[5]
Rumban Heikki Kemppainen suhtautui kappaleeseen myönteisesti ja kehui sitä lehdessä julkaistussa arvostelussaan. Kemppainen lupasi jopa syödä alushousunsa, mikäli ”Sinästä ja minästä” ei tulisi hittiä.[6]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sinä ja minä – 3.55
- Lakatut varpaankynnet – 2.56
Promo-julkaisu 1999
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1999 julkaistiin kokoelmalevy Parhaat, jonka johdosta julkaistiin promosingle radioasemien soitettavaksi. Singlen toisena kappaleena on alkuperäisestä julkaisusta poiketen ”Jokainen aamu”.
- Sinä ja minä – 3.55
- Jokainen aamu – 2.37
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pertti Neumann – laulu
- Jonttu Virta – kitara
- Jarkko Eve – basso, laulu
- Pete Nuotio – koskettimet
- Juha Seittonen – rummut
Muut versiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neumann levytti kappaleesta akustisen sooloversion vuonna 1996 ilmestyneelle albumilleen Nimeni on Neumann. Albumi sisälsi akustisia sooloversioita useista muistakin Dingon vanhoista kappaleista.[7]
Negative levytti kappaleen ”Sinä ja minä” vuonna 2008 julkaistulle tribuuttilabumille Melkein vieraissa – Nimemme on Dingo. Jari Sillanpää on levyttänyt kappaleen marraskuussa 2012 ilmestyneelle kokoelmalevylle Vain elämää.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Huumonen, Lauri: ”Onko se luonnollista kun mies meikkaa?” : presentaatiot Dingo-yhtyeestä suomalaisessa musiikkilehdistössä 1984–1986 (Pro gradu-tutkielma.) 2022. Oulun yliopisto. Viitattu 16.6.2025.
- Saarela, Tommi: Pave Maijanen. Elämän nälkä. (2. painos) Helsinki: Tammi, 2022. ISBN 978-952-043-954-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pennanen, Timo: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla 1960–2018: Artistit DIC–DOC Sisältää hitin, verkkojulkaisu. Viitattu 18.6.2025.
- ↑ Kunnian päivät 1983–1986 -kokoelman kansiliite, s. 8
- ↑ Kunnian päivät 1983–1986 -kokoelman kansiliite, s. 13
- ↑ Huumonen 2022, s. 12
- ↑ Huumonen 2022, s. 35
- ↑ Huumonen 2022, s. 68
- ↑ Saarela 2022, s. 385