Pyhä klaani
Pyhä Klaani Dingo | ||
---|---|---|
![]() | ||
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | tammi–helmikuu 1986 Takomo-studiot | |
Julkaistu | 10. maaliskuuta 1986 | |
Formaatti | LP, CD, C-kasetti | |
Tuottaja(t) | Pave Maijanen ja Dingo | |
Tyylilaji | suomirock | |
Kesto | 39.04 | |
Levy-yhtiö | Bang Trax | |
Muut kannet | ||
![]() CD-painoksen takakansi. | ||
Dingon muut julkaisut | ||
Kerjäläisten Valtakunta 1985 |
Pyhä Klaani 1986 |
Tuhkimotarina 1993 |
Pyhä Klaani on Dingon kolmas studioalbumi, joka julkaistiin vuonna 1986. Se oli myös ensimmäinen Dingon albumi, joka julkaistiin oman levy-yhtiön Bang Traxin kautta. Albumi ei myynyt Dingon kahden edellisen albumin tavoin, ja julkisuudessa sitä arvosteltiin epäonnistuneeksi. Pyhä klaani on teemaltaan ja musiikiltaan Dingon synkin albumi.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dingo aloitti Pyhän klaanin tekemisen uudessa tilanteessa. Levytyssopimus Finnlevyn kanssa päättyi vuoden 1985 lopussa, jonka jälkeen Dingo perusti oman levy-yhtiön Bang Traxin yhtyeen manageriksi siirtyneen Lasse Norreksen kanssa.[1]
Dingon kaksi edellistä albumia olivat olleet suuria menestyksiä, ja edellinen albumi Kerjäläisten valtakunta oli noussut Suomen myydyimmäksi albumiksi. Tilanne aiheutti paineita yhtyeelle.[2] Neumannin mukaan uuden albumin kappaleiden työstäminen ei poikennut aiemmista, mutta materiaalista tuli alitajuisesti aiempia alakuloisempaa. Syyksi hän on arvellut sen, että aavisti Dingon tilanteessa pian tapahtuvat muutokset.[3] Tuottaja Pave Maijasen mukaan albumin tekoprosessin aikana oli nähtävissä paljon viitteitä siitä, että asiat yhtyeen sisällä eivät olleet kunnossa. Ongelmia aiheuttivat useamman vuoden kestänyt jatkuva julkisuus ja yhtyeen jäsenten huonontuneet välit.[2]
Äänittäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumia äänitettiin pääosin Takomo-studioilla Helsingissä alkuvuodesta 1986. Kappaleista ei ollut olemassa demoversioita, vaan yhtye kokoontui studiolle harjoittelemaan kappaleita ennen äänittämistä.[2]
Yhtyeen jäsenten keskinäiset välit olivat äänityksen aikoihin niin tulehtuneet, että laulusolisti Neumann ja kosketinsoittaja Pete Nuotio kävivät äänittämässä osuutensa levylle eri aikoihin.[2]
Julkaisu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyhä klaani julkaistiin vuonna 1986 vinyylilevynä ja C-kasettina. Albumin markkinointi tehtiin yhteistyössä tyhjiä C-kasetteja valmistaneen TDK:n kanssa. TDK vastasi jopa 80 prosenttia albumin markkinoinnista aiheutuneista kuluista. Vastineeksi kasettiyhtiö sai logonsa mukaan kaikkiin Pyhän klaanin mainoksiin kuten julisteisiin ja muihin painotuotteisiin. Musiikkipiireissä yhteistyö herätti kielteisiä tuntemuksia, sillä tuohon aikaan tyhjiä kasetteja myyvät yritykset katsottiin musiikkiteollisuuden pahimmaksi mahdolliseksi kilpailijaksi.[4]
Albumi julkaistiin CD-muodossa vuonna 1994 ja vuonna 2006 osana Kunnian päivät 1983–1986 -kokoelmalevyä. Pyhästä klaanista ei ole sittemmin otettu uusintapainoksia.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumi ei myynyt kahden aiemman albumin tavoin, ja sitä on myyty 77 400 kappaletta.[5] Julkisuudessa Pyhää klaania arvosteltiin epäonnistuneeksi.[6] Pyhä klaani on teemaltaan ja musiikiltaan Dingon synkin albumi.
Arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soundin Mika Junna piti Pyhää klaania Dingon siihen astisista levyistä eheimpänä ja tyylikkäimpänä. Hänen mukaansa albumilla kielteistä oli vain se, että joidenkin kappaleiden kertosäkeet muistuttivat yhtyeen aiempaa tuotantoa. Esimerkkinä Junna mainitsi ”Ruusuvettä”-kappaleen, jonka sävelkulku muistutti hänen mielestään liian ilmeisesti Kerjäläisten valtakunnalla julkaistun ”Valomerkin” sävelkulkua. Junnan mukaan Pyhä klaani vaatii kuuntelijalta Dingon edellisiä albumeita enemmän kypsyttelyä, mutta uskoi albumin kestävän aikaa aiempia albumeja paremmin.[7]
Poko Rekordsin toimitusjohtaja Epe Helenius sanoi Soundissa pitävänsä levyä pettymyksenä. Hänen mukaansa Pyhä klaani oli keskinkertainen joka suhteessa ja huonoin Dingon siihen mennessä julkaistuista albumeista.[8]
Suosikin Juho Juntunen kehui albumia kunnianhimoisuudesta ja siitä, ettei Dingo sorru uudella albumillaan tekotaiteellisuuteen. Juntunen suhtautui myönteisesti siihen, että Pyhällä klaanilla kappaleiden sanoitukset olivat aiempaa moniulotteisempia kuin kahdella aiemmalla albumilla. Pyhän klaanin heikkouksiksi hän mainitsi liiallisen mollivoittoisuuden ja sen, ettei albumilla ollut yhtäkään hittikappaletta.[9]
Rumban Heli Salminen kirjoitti arviossaan, että Pyhä klaani muistutti liikaa edeltäjiensä tuotannollista tyyliä ja sävelkieltä. Vaikka albumin tuotanto oli kehittyneempää kuin aiemmilla levyillä, Salmisen mielestä Pyhän klaanin ansiot eivät yllä samalle tasolle kuin Dingon kahdella aiemmalla albumilla.[10]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki kappaleet säv. ja san. Neumann, sov. Dingo, ellei muuta mainittu.
Nro | Nimi | Kesto | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1. | Hymni (instrumentaali, säv. Pepe Laaksonen ja Pete Nuotio, sov. Pete Nuotio) | 1.54 | |||||||
2. | Kreivin sormus | 4.22 | |||||||
3. | Kiinanmeri | 4.12 | |||||||
4. | Suru tahtoo sua | 3.42 | |||||||
5. | Pyhä Klaani | 5.11 | |||||||
6. | Koulukapina | 4.23 | |||||||
7. | Perhosen lento | 5.02 | |||||||
8. | Mirah | 4.42 | |||||||
9. | Ruusuvettä | 3.52 | |||||||
10. | Paluu planeetalle (sov. Pete Nuotio) | 2.50 | |||||||
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pertti Neumann – laulu
- Jonttu Virta – kitara
- Pepe Laaksonen – basso, laulu
- Pete Nuotio – koskettimet
- Juha Seittonen – rummut
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pave Maijanen – tuottaja
- Dan Tigerstedt – äänittäjä, miksaaja
Singlet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ”Kreivin sormus / Koulukapina” (1986)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Norres, Lasse ja Nurmi, Paavo (toim.): Kuunaama : tarinoita tähdistä. Espoo: Mistake Media, 2015. ISBN 978-952-681-654-8
- Saarela, Tommi: Pave Maijanen: Elämän nälkä. (2. painos) Helsinki: Tammi, 2022. ISBN 978-952-043-954-5
- Huumonen, Lauri: ”Onko se luonnollista kun mies meikkaa?” : presentaatiot Dingo-yhtyeestä suomalaisessa musiikkilehdistössä 1984–1986 (Pro gradu-tutkielma.) 2022. Oulun yliopisto. Viitattu 16.6.2025.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Norres 2015, s.20
- ↑ a b c d Saarela, s. 373
- ↑ Kunnian päivät 1983–1986 -kokoelmalevyn kansiliite, s. 26
- ↑ Norres 2015, s. 27
- ↑ Kulta- ja platinalevyt: Dingo Musiikkituottajat – IFPI Finland ry. Viitattu 11.7.2024.
- ↑ Historia: Pyhä klaani Dingomania. Viitattu 24.6.2024.
- ↑ Huumonen 2022, s. 26–27
- ↑ Huumonen 2022, s. 27
- ↑ Huumonen 2022, s. 61
- ↑ Huumonen 2022, s. 87
- ↑ http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?esittaja=dingo&ID=e4cae803-e9df-470c-a3b2-772febd290ee
- ↑ lp-levyn BANGL 100 levyetiketti