Markus Heikkerö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Markus Heikkerö Sleepy Sleeperseissä 1977. Kuva: Harri Ahola

Markus Tarmo Heikkerö (s. 25. tammikuuta 1952 Helsinki)[1] on suomalainen muusikko, sarjakuvapiirtäjä ja kuvataiteilija. Hän on soittanut lyömäsoittimia muun muassa yhtyeissä Sperm, Haikara ja Sleepy Sleepers. Hänen kuvataiteensa on usein surrealistista. Aikoinaan hänen seksuaalisesti latautuneet työnsä, joihin kuului muun muassa maalaus, jossa Aku Ankka masturboi, herättivät siinä määrin kohua ja närkästystä, että niitä vaadittiin sensuroitaviksi.[2] Heikkerö on myös toiminut opetustehtävissä muun muassa Lahden Taideinstituutissa.

Taiteilijan ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilija Markus Heikkerö työhuoneellaan Helsingin Vallilassa vuonna 2013.

Markus Heikkerön vanhemmat olivat metsänhoitaja Topi Elias Heikkerö ja farmaseutti ja runoilija Liisa Heikkerö.[3] Hän esiintyi ensimmäisen kerran julkisesti kuvataiteilijana vuonna 1968 yhteisnäyttelyssä "13 Eri mieltä" Kluuvin galleriassa, Helsingissä. Hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä oli Helsingissä vuonna 1969. Heikkerö maalasi 1960- ja 1970-luvuilla surrealistisia maalauksia, joissa esiintyi orgaanisia ihmisen elimiä.lähde? Useita vuosia hänen työnsä painopiste oli julisteiden ja levynkansien suunnitelussa.[2] Läpi uransa hän on kuvannut ihmisenä olemisen dilemmaa ja mikro- sekä makrokosmoksia.kenen mukaan?

Heikkerö opiskeli vuodesta 1976 Taideteollisessa korkeakoulussa, josta hän valmistui vuonna 1980.[1] Koulussa järjestettiin ruiskumaalauskurssi, ja Heikkerö alkoi tehdä ruiskumaalauksia akryyli- ja guassi-väreillä. Hän halusi yhdistää pop-taiteen elementtejä surrealismiin. Teoksissaan hän kuvasi suomalaisen kulttuurin pop-ikoneja ja surrealistisia maisemia, joissa esimerkiksi Mona Lisa lentää mikroskoopilla autioon tyhjyyden mereen. Vuonna 1986 hän piti laajan näyttelyn "Surrealistinen popismi" Kluuvin Galleriassa Helsingissä.

Vuonna 1992 Markus Heikkerö kutsuttiin vierailevaksi professoriksi ja taiteilijaksi Tennesseen yliopistoon Knoxvilleen Yhdysvaltoihin. Siellä hän maalasi kokoelman akryylimaalauksia. Heikkerö siirtyi hiljalleen takaisin öljyväritekniikkaan. Vuosien 1995 ja 1997 välillä hän työskenteli San Franciscossa, Kaliforniassa. Vuonna 1999 Heikkeröllä oli yksityisnäyttely Nykytaiteen museo Kiasmassa. Teoksissaan hän yhdisteli sekä eurooppalaisen että amerikkalaisen kulttuurin elementtejä. Heikkerön maalauksia oli esillä myös "Popcornia ja politiikkaa" -näyttelyssä ja "Maisema Kiasman kokoelmissa" -näyttelyssä.

Vuonna 2013 Markus Heikkerö lahjoitti Kiasman kokoelmiin 111 teostaan. Lahjoitus sisältää hänen keskeiset teoksensa vuodesta 1967 aina 2000-luvulle.[4] Heikkerölle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2018[5].

Julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Taiteilijan kuvakirja" Kustannus Oy Taide 2001

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 170. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. a b Kiasma: Markus Heikkerö
  3. Suomen metsänhoitajat – Finlands forstmästare 1961–1976, s. 81. Helsinki: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1977. ISBN 951-26-1299-2.
  4. Taiteilija Markus Heikkerö lahjoitti yli sata teostaan Kiasmaan ts.fi. 8.10.2013. Viitattu 6.11.2013.
  5. Taiteilijaeläkkeiden saajissa eniten muusikoita ja kuvataiteilijoita Taiteen edistämiskeskus (Taike). 5.3.2018. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 6.3.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]