Naurun kieli
| Naurun kieli | |
|---|---|
| Oma nimi | dorerin Naoero |
| Tiedot | |
| Alue |
 Nauru |
| Virallinen kieli |
Nauru |
| Puhujia | 9 300[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | mikronesialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | na |
| ISO 639-2 | nau |
| ISO 639-3 | nau |
Nauru (omakielinen nimi: dorerin Naoero) on austronesialainen kieli, jota puhutaan Naurussa. Kieli muodostaa oman alaryhmänsä mikronesialaisten kielten kieliryhmässä.[2] Naurun sukulaisuussuhteet muihin mikronesialaisiin kieliin ovat epäselvät, joten se luokitellaan omaksi kielekseen kieliryhmän sisällä.[3] Sillä oli vuonna 2013 arviolta 9 300 äidinkielistä puhujaa[1], joka on yli 90% koko valtion väestöstä. Kielellä on virallisen kielen asema Naurussa. Lähes kaikki naurun kielen puhujat osaavat puhua myös englantia.[4] Tästä huolimatta naurun katsotaan olevan uhanalainen kieli.[5]
Ennen saksalaisten saapumista nauru jakautui useisiin murteisiin. Sittemmin nämä ovat yhdentyneet ja kirjakielen pohjana on käytetty Yarenissa puhuttavaa murretta.[6]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | |||
| Klusiili | Norm. | p | b | t | d | k | g | ||
| Lab. | bʷ | kʷ | gʷ | ||||
| Affrikaatta | t͡ʃ | d͡ʒ | |||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ||||
| Tremulantti | r ~ ɾ | |||||
| Lateraali | l | |||||
| Approksimantti | j ~ ʝ | w ~ ɣ | ||||
Lähde:[7]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i ~ ɪ ~ ɨ | u | |
| Lähes suppea | ʊ | ||
| Puolisuppea | e | ø ~ ɛ | o ~ ɔ | |
| Puoliavoin | |||
| Avoin | a ~ ɑ | ||
Lähde:[7]
Kirjoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naurua kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[8] Naurun nykyinen kirjoitusjärjestelmä käyttää 8 vokaalikirjainta ja 20 konsonanttikirjainta. Vokaalit ovat a, ã, e, i, o, õ, u, ũ ja konsonantit b, c, d, f, g, h, j, k, l, m, n, ñ, p, q, r, s, t, w, y, z.
Vuonna 1907 Philip Delaporte julkaisi saksa–nauru-sanakirjan. Raamattu on käännetty nauruksi 1918.[1][9]
Sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naurunkielisiä fraaseja:[10]
- Ekamowir omo! = tervehdys!
- Yen egom? = mikä sinun nimesi on?
- Tarawong! = näkemiin!
- Eh = kyllä
- Doe = ei
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nauruan ethnologue.com. Viitattu 15.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.4 - Nauru glottolog.org. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ Vaughan Rapatahana, Pauline Bunce: English Language as Hydra: Its Impacts on Non-English Language Cultures. Multilingual Matters, 22.6.2012. ISBN 978-1-84769-750-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 24.6.2022). (englanniksi)
- ↑ What Languages Are Spoken In Nauru? WorldAtlas. 30.8.2017. Viitattu 12.10.2021. (englanti)
- ↑ Did you know Nauruan is threatened? Endangered Languages. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
- ↑ What language do they speak in Nauru? Young Pioneer Tours. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Nauruan language and alphabet omniglot.com. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ ScriptSource - Nauruan written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ Nauruan in Nauru joshuaproject.net. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Useful phrases in Nauruan omniglot.com. Viitattu 12.10.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- abadi
- abung
- adonara
- alune
- anuta
- atšeh
- ’auhelawa
- badui
- bali
- belait
- bugi
- buru
- cebuano
- chuuk
- etelämarquesas
- fidži
- gao
- havaiji
- hiligaino
- iloko
- indonesia
- jaava
- japi
- karoliini
- kiribati
- madura
- malagassi
- malaiji
- maori
- minangkabau
- mokerang
- nauru
- palau
- pingelap
- pohjoismarquesas
- rapanui
- samoa
- sunda
- tagalog
- tahiti
- taroko
- tetum
- tikopia
- timor
- tonga
- tšamorro
- tuvalu
- wanukaka
- watubela