Omadata

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta MyData)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Omadata eli MyData on henkilötietojen hallinnan ja käsittelyn periaate,[1] jonka mukaan ihmisillä on oltava mahdollisuus hallita, hyödyntää ja luovuttaa eteenpäin heistä kerättäviä henkilötietoja (esim. teletunnistetiedot, terveystiedot kuten tiedot yksilön geeniperimästä, energiatiedot, ostotiedot, liikkumistiedot, taloustiedotselvennä ja verkkopalveluihin tallentuva tieto[2][3]). Suomessa omadata-kokeilut kuuluvat Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin[4].

MyData-tilejä voi linkittää toisiinsa ja niitä voi hallinnoida suoraan tai erillisen MyData-hallintapalvelun avulla. Osa tileistä voi sijaita kotikoneella, osa palveluntarjoajan hallussa. Tilillä voi olla salattu tietovarasto, jolloin tallennuspalvelun tuottajalla ei ole pääsyä tietoihin.[5]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Digitaalisten teknologioiden yleistyessä kansalaisista ja kuluttajista kerätään ja tallennetaan yhä enemmän tietoa. Suuri osa tiedosta on yksilöihin liittyvää henkilötietoa, eli henkilöön liittyvää tai henkilön toiminnan seurauksena syntyvää tietoa.[1] Henkilötietoja pyritään yhä enemmän hyödyntämään taloudellisesti. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi arvioi vuonna 2013, että henkilötiedot ovat yksi merkittävimmistä tulevaisuuden liiketoimintaa muokkaavista voimista[6].

Omadata-ajattelussa omadata nähdään osana henkilötietoja. Se, onko henkilötieto omadataa vai ei, määräytyy siitä, onko yksilöllä itsellään mahdollisuutta hyödyntää ja hallinnoida sitä. Näin ollen kaikki omadata on henkilötietoa, mutta kaikki henkilötiedot ei ole omadataa.

Omadataa esitetään ratkaisuna erilaisiin henkilötiedon hyödyntämiseen liittyviin ongelmiin, kuten yksityisyyden katoamiseen tai monopolistiseen tietoyhteiskuntaanselvennä. Erityisesti Yhdysvaltain turvallisuusvirasto NSA:n vakoilujärjestelmän paljastuttua vuonna 2013 yksityisyydestä on noussut kiivas keskustelu sekä Yhdysvalloissa että monessa Euroopan maassa.[1]

Periaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omadatan keskeisiä lähtökohtia ovat ihmiskeskeisyysselvennä, henkilötiedon hyödynnettävyys ja hyödyntämiseen liittyvien liiketoimintamallien avautuminenselvennä. Ensimmäisen osalta ajatellaan, että oikeus omiin henkilötietoihinsa ja niiden hallintaan on rinnastettavissa digitaalisen ajan ihmisoikeudeksi, toisen osalta on keskeistä, että henkilötieto on teknisesti helposti käytettävissä, ja kolmanteen kuuluu pyrkimys kehittää henkilötiedon ympärille syntyviä sovellus-, palvelu- ja liiketoimintarakenteita suuntaan, jossa yksilöllä on keskeinen päätösvalta hänestä itsestään kerättyyn tietoon.[1]

Ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omadataan liittyviä haasteita ovat muun muassa henkilöiden yksityisyyden turvaaminen sekä henkilötietoja keräävien ja hyödyntävien osapuoltenselvennä mahdollisesti risteävät edut ja oikeudet[7]. Myös tietojen hajanaisuus ja teknisten ratkaisujen kirjoselvennä vaikeuttavat tietojen yhtenäistä järjestämistä[7].

Hankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanlaajuisesti omadatan soveltaminen on alullaan ja siihen liittyy paljon avoimia kysymyksiä. Henkilötietojen käsittelyyn ei ole esimerkiksi yhtenäistä tapaa tai avointa standardia, eikä mikään yritys ole päässyt hallitsevaan asemaan henkilötietojen keräämisessä, käsittelyssä tai yhdistämisessä.[1] Omadata-ajattelun kannattajien mukaan Omadata voisi hyödyttää yhteiskuntaa, koska ihmisoikeudet ja tietotekniikka kehittyvät rinnakkain, mistä seuraa kestävä yhteiskunta sekä itseohjautuvia ihmisiäselvennä.[1]

Tällä hetkellä näkyvimmät omadata-hankkeet ovat käynnissä Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Yhdysvalloissa on kehitetty ”green button” ja ”blue button” -tuoteideat, joiden tarkoituksena on lisätä kuluttajien mahdollisuuksia saada energiankulutus- ja terveystietonsa itselleen. Esim. ”blue button” eli ”sininen painike” on verkkosivuille sijoitettu symboli, jota painamalla voi verkon kautta ladata ja katsoa omat terveystietonsa.[1] Britanniassa aloitettiin vuonna 2011 Midata-ohjelma[8], jonka tarkoituksena talouden yleisen edistämisenselvennä lisäksi on kuluttajien voimaannuttaminen (engl. consumer empowerment)selvennä.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi vuoden 2014 lopussa Johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen -selvityksen[1][9], jossa listattiin yhteensä 12 omadataan liittyvää toimijaa, hanketta tai aloitetta. Esimerkiksi talouspuolella toimii Balancion-yritys [10], joka on verkossa toimiva palvelu oman talouden seurantaan. Terveysalueella keskeinen aloite on Taltioni-terveystili[11], joka toimii kuin henkilökohtainen työkalupakki, jossa säilyvät käyttäjän terveyteen liittyvät tiedot. Taltionin taustalla on Sitran Terveystaltio-hanke vuosina 2010–2012, joka perustettiin edistämään kansallista, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistä kansalaisen sähköistä terveyskansiota ja kokonaisuutta[12]. Sitra perusti vuonna 2012 Taltioni-osuuskunnan, jota siirtyivät johtamaan Sitran työntekijät Tuomas Teuri ja Pekka Turunen. Osuuskunnassa oli perustamisvaiheessa jäseninä 27 organisaatiota, jotka hankittiin erilaisten tapahtumien ja verkostojen kautta. Osuuskunnan tehtävänä on kehittää terveysalueen omadata-palveluiden tekninen alusta ja toiminnallinen ympäristö[12], jonka toimittajia ovat Medixine ja Fujitsu[13]. Ruokapuolella toimii foodie.fm[14], joka on henkilökohtaiseksi mukautettu sosiaalinen osto- ja ruokasuosituspalvelu.

Keskeinen tutkimushanke on vuonna 2014 aloitettu monialainen tutkimusyhteenliittymä Digital Health Revolution[15], jossa on mukana muun muassa Aalto-korkeakoulusäätiö. Tutkimushankkeen tarkoituksena on mahdollistaa yksilöstä saatavan tiedon hyötykäyttö osana henkilökohtaisiksi mukautettuja, ennaltaehkäiseviä palvelujaselvennä ja parantaa kansalaisen mahdollisuuksia ylläpitää itse hyvinvointiaan. Hankkeessa aiotaan yhdistää järjestelmällisesti eri lähteistä saatavaa tietoa, mukaan lukien yksilön geeniperimä, terveys- ja hyvinvointiseurantatieto, sekä arkikäyttäytymiseen liittyvä tieto eli ihmisen digitaalinen jalanjälki. Tavoitteena on myös muuttaa perinpohjin Suomen asenneilmapiiri digitaalisen henkilötiedon hyödyntämistapoja kohtaan ja rakentaa MyData Allianssi -yhteisö, jonka avulla liiketoimintaa voidaan kehittää eettisesti ja lainmukaisesti. Tekes rahoittaa hankkeen helmikuusta 2016 heinäkuuhun 2017 kestävää jatkokautta 350 000 eurolla.[3]

Open Knowledge Finland, OP, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Suomen Lontoon instituutti järjestivät omadataa käsitelleen seminaarin 7. huhtikuuta 2014.[16] Aihepiiristä keskusteltiin myös Avoin data 2014 -tilaisuudessa 15.–16.9.2014[17] otsikolla "Open data on stage – Mydata, data security and data protection".

Vuoden 2015 toukokuussa aloittanut Sipilän hallitus nosti aiheen hallitusohjelmaan linjauksella: “Vahvistetaan kansalaisten oikeutta valvoa ja päättää itseään koskevien tietojen käytöstä, samalla varmistaen tietojen sujuva siirtyminen viranomaisten välillä.”[18] ja käynnisti myöhemmin vuonna 2015 omadataan perustuvia kokeiluja osana kärkihanketta[4].

Marraskuussa 2016 Teknologiateollisuus ry sekä liikenne- ja viestintäministeriö järjestivät kolmen viikon maankoodauskurssin, jonka aikana kurssille osallistuneet tietotekniikkayritykset rakensivat liike- ja viestintäministeri Anne Bernerin aloitteesta palvelualustan henkilötietojen hallintaa varten. Mukana olivat yritykset Affecto, Basware, F-Secure, Gofore, Innofactor ja Tieto.[19][20]

Kuluttajaliitto otti tammikuussa 2017 kantaa MyData-periaatteeseen kutsuen sitä kuluttajien kannalta ainoaksi ja parhaaksi vaihtoehdoksi, koska kuluttaja päättää tietojensa jakamisesta itse[21]. Väestörekisterikeskus ehdotti lausunnossaan kesäkuussa 2014 MyData-mallien viranomaiskäytön selvittämistä[22]. Sen on määrä aloittaa vuonna 2017 pilottitoteutus, jossa se soveltaa omadata-periaatteita julkisessa hallinnossa oleviin kansalaisen tietoihin[23].

Suhde avoimeen tietoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omadata -ajattelulla on myös selviä liittymäkohtia avoin tieto -ajatteluun. Avoin tieto tarkoittaa sitä, että tietty aineisto on teknisesti ja laillisesti kenen tahansa vapaasti käytettävissä ja jaettavissa.[1] Omadatasta voi tulla avointa dataa kahdella tavalla: toisaalta isojen tietomäärien aggregaationselvennä ja anonymisoinnin kautta, toisaalta yksilön omien valintojen kautta. Niinpä vaikeasti sairas ihminen voi antaa omia terveystietojaan lääketieteelliseen käyttöön edistääkseen alan tutkimusta.

Suhde suuriin tietomääriin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suhteessa Big Dataan eli äärimmäisen suureen ja nopeasti karttuvaan tiedon määrään, jonka keräämiseen, tallentamiseen ja analysoimiseen tarvitaan vaaditaan uusia käsittelymenetelmiä, omadata edustaa täydentävää näkökulmaa. Siinä missä Big Data on tyypillisesti ”yrityskeskeistä”, omadata on ”ihmiskeskeistä”. Big Data -näkökulmassa henkilötietojen hyödyntäminen tarkastellaan organisaation näkökulmasta. Ihmisten näkökulma typistyy usein vain vaatimukseen yksityisyydensuojan säilyttämiseen.[1]

Suhde itsensä mittaamiseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsensä mittaaminen (Quantified Self) leviää maailmalla. Omien henkilötietojensa keruuta ja hallinnointia voisi hyödyntää oppiakseen itsestään ja ympäristöstään muuttaakseen toimintaansa[1]. Omadata mahdollistaa ihmisten arkikäyttäytymiseen liittyvän tiedon hyödyntämisen oman oppimisen tukena.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Poikola A., Kuikkaniemi K. & Kuittinen, O. (2014) My Data - Johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö ]
  2. My Data -työryhmä - Open Knowledge Finland Open Knowledge Finland. Viitattu 20.1.2017. (englanniksi)
  3. a b Avoin tietoaineisto - projektin tiedot extranet.tekes.fi. Viitattu 20.1.2017.
  4. a b Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentaminen Liikenne- ja viestintäministeriö.
  5. Sami Saarikoski: Henkilön identifiointi ja organisaatiorajat ylittävät tietovirrat (s. 9) Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruiden ohjausryhmä. 3.12.2015. Viitattu 22.1.2017.
  6. Personal data emergence new asset class, weforum.org (englanniksi)
  7. a b Omadata kansalaisten käyttöön, lvm.fi
  8. The midata vision of consumer empowerment, Gov.uk (englanniksi)
  9. My data -johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen, lvm.fi
  10. Balancion.com
  11. Taltioni.fi (ruotsiksi)
  12. a b Sitra.fi
  13. Fujitsu ja Medixine toimittavat kansalaisen Taltioni-palvelun Fujitsu.com.
  14. Foodie.fm
  15. Digital health revolution was launched in Loulu, Oulu.fi (englanniksi)
  16. My Data -seminaari ja verkkolähetys 7.4.2014, fi.okfn.org
  17. Avoinsuomi2014.fi
  18. Strateginen hallitusohjelma 27.5.2015, s.24 http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Hallitusohjelma_27052015.pdf/75d94d8d-15c9-405a-8a9b-eca4987b635e
  19. Suomi 100 – Teknologiateollisuuden avaimet tulevaisuuden menestykseen ePressi. Viitattu 20.1.2017.
  20. Teema - 8/2016 - Visio visiolehti.fi. Viitattu 20.1.2017. (englanniksi)
  21. Kuluttajaliitto on Twitter Twitter. 19.1.2017. Viitattu 22.1.2017.
  22. Leena Krohns, Timo Salovaara: VÄESTÖREKISTERIKESKUKSEN LAUSUNTO KOSKIEN KANSALLISTA BIG DATA-STRATEGIAA (s. 3) 24.6.2014. Viitattu 22.1.2017.
  23. Avoimen tehtävän tiedot haku.valtiolle.fi [Internet archive waybackmachine]. 22.1.2017. Viitattu 22.1.2017.