Pantse Syrjä

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Mikko Syrjä)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mikko Syrjä
Pantse Syrjä.jpg
Syrjä esiintymässä Oulussa Raatin stadionilla vuoden 2012 heinäkuussa.
Syntynyt 15. marraskuuta 1957 (ikä 59)
Kotoisin Ylöjärvi, Suomi
Taiteilijanimet Pantse Syrjä
Aktiivisena 1976–
Tyylilajit suomirock
Laulukieli suomi
Soittimet kitara
laulu
koskettimet
Kitarat Fender Stratocaster
Fender Telecaster
Ruokangas VSOP Classic[1]
Ruokangas Unicorn Classic
Squier
Hamer
Gibson Les Paul
Gibson Les Paul Heritage
Gibson Les Paul Signature
Tokai Gakki
Yhtyeet Eppu Normaali (1976–)
Levy-yhtiöt Poko Rekords (1977–)
Akun tehdastuotanto (2007–)

Mikko Juhana "Pantse" Syrjä (s. 15. marraskuuta 1957 Ylöjärvi, Suomi) on suomalainen muusikko. Hänet tunnetaan parhaiten urastaan Eppu Normaali -yhtyeen kitaristina, säveltäjänä ja musiikillisena johtajana.[2]

Pantse Syrjä on toiminut myös sanoittajana 26 Eppu Normaalin kappalessa joko yksin tai yhdessä Martti Syrjän tai Mikko Saarelan kanssa ja myös päälaulajana joissakin kappaleissa, kuten esimerkiksi kappaleessa "Baarikärpänen".[2] Hän on myös vieraillut kitaristina lukuisten kotimaisten artistien, kuten Juice Leskisen albumeilla ja keikoilla.

Syrjä on toiminut myös äänilevytuottajana ja on tuottanut kaikki Eppu Normaalin albumit lukuun ottamatta yhtyeen vuonna 1978 ilmestynyttä debyyttialbumia Aknepop. Eppu Normaalin ohella hän on toiminut tuottajana myös Hassisen koneelle, Popedalle, Widowsille, Sensuurille, Kairolle, Mikko Saarelalle ja Juice Leskiselle.[2] Muille kuin Eppu Normaalille Syrjä on säveltänyt ainoastaan yhden kappaleen, Yö-yhtyeen kappaleen "Mysteeri" vuodelta 2001.

Vuonna 1995 Syrjä meni naimisiin näyttelijä Veikko Sinisalon tyttären näyttelijä-teatterinjohtaja Kirsi-Kaisa Sinisalon kanssa. Sinisalo haki avioeroa vuonna 2017.[3] Heillä on yksi vuosituhannen alussa syntynyt poika.[4]

Nuoruus ja ura Eppu Normaalissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikko Juhana Syrjä syntyi 15. marraskuuta vuonna 1957 Tampereen kupeessa sijaitsevalla Ylöjärvellä Jaakko Syrjän ja Kirsi Kunnaksen esikoiseksi.[2] Hänen pikkuveljensä Martti Syrjä syntyi kaksi vuotta myöhemmin, 17. toukokuuta 1959.[5] Syrjän musiikillinen ura käynnistyi viulunsoiton ja pianotuntien merkeissä,[2][6] ja kitaransoiton hän aloitti varsinaisesti 14-vuotiaana pitäen esikuvanaan muun muassa Creamia.[2] Hän on myös kertonut ihailleensa popin ja progressiivisen rockin lisäksi myös The Beatlesia jo lapsesta lähtien, vaikka ei ymmärtänytkään lapsena englannin kieltä ja näin ollen mitään yhtyeen kappaleista.[6][2]

Tutustuessaan Mikko Saarelaan hän alkoi perustamaan tämän kanssa lukuisia eri yhtyeitä, joista mainittavimpia lienevät Eppu Normaalin esiasteet Öystilä ja Fuzz Band.[2] Vuonna 1976 Saarela, Syrjän veljekset, Rovaniemeltä Kauhavan kautta Ylöjärvelle muuttanut Juha Torvinen sekä Martin ja Pantsen serkku Aku Syrjä perustivat yhdessä Eppu Normaalin.[7][2] Vaikka Pantse ihailikin enemmän soittotavaltaan melodisempia, Claptonin tapaisia kitaristeja, aloitti Eppu Normaali oman uransa punkin parissa. Vuonna 1977 yhtye esiintyi rockin SM-kilpailuissa Saarelan toimiessa basistina, Martin laulajana ja Akun rumpalina Juhan ja Pantsen vastatessa kitaroinnista.[8] Kisojen tuomaristossa ollut suomalaisen rockmusiikin pioneeri Juice Leskinen huomasi heti yhtyeen potentiaalin, mutta tämän vaatimuksista huolimatta he eivät voittaneet kisaa.[9] Yhtye jatkoi tästä huolimatta aktiivisesti demonauhojen lähettämistä levy-yhtiöihin, mikä tuotti pian tulosta kun yhtye huomioitiin vastikään perustetussa Poko Rekords -levy-yhtiössä jonka perustaja Epe Helenius hurmaantui yhtyeen "Poliisi pamputtaa taas" -kappaleesta.[10]

Helenius kutsui yhtyeen levyttämään, ja Eppu Normaalin debyyttialbumi Aknepop ilmestyikin vuonna 1978. Albumi sai varsin positiivisia arvioita punkalbumiksi ja se myi ilmestymisvuotenaan noin 2 000 kappaletta. Kultaa Aknepop myi vasta sen ilmestyttyä CD-painoksena vuonna 1994.[11] Aknepopin ainoa singlejulkaisu oli "Poliisi pamputtaa taas", mutta myös kappale "Rääväsuita ei haluta Suomeen" saavutti eräänlaisen klassikon arvon. Yhtyeen seuraava albumi, vuoden 1979 Maximum Jee & Jee on monen fanin ja kriitikon mielestä koko yhtyeen paras julkaisu, ja albumin kappaleet "Jee jee" ja "Pidetään ikävää" jäivät elämään yhtyeen 1970-luvun klassikkoina.[12] Albumin jälkeen Mikko Saarela kuitenkin jätti yhtyeen, vaikkakin hän jatkoi yhtyeen kappaleiden sanoittamista vielä kahden vuoden ajan.

Yhtyeen seuraava studioalbumi, vuoden 1980 Akun tehdas hivutti yhtyeen musiikkia hiljalleen punkista kevyempään suuntaan ja se pelasti myynnillään Poko Rekordsin konkurssilta.[13] Seuraavat albumit Cocktail Bar, Tie vie ja Aku ja köyhät pojat raivasivat tietä yhtyeen menestykselle, vaikkakin ainoastaan Tie vie on jäänyt elämään jonkinlaisena menestyslevynä; esimerkiksi vuonna 1983 ilmestyneen Aku ja köyhät pojat -albumin olemassaolosta eivät vielä sen julkaisunkaan jälkeen tienneet monetkaan musiikkialan ammattilaiset. Yhtye tarvitsi pikaisen piristysruiskeen, mikä saapui vuotta myöhemmin Rupisia riimejä, karmeita tarinoita -albumin muodossa. Albumi aloitti yhtyeen kulta-ajan ollen kahden seuraavan Eppu Normaali -albumin, Kahdeksannen ihmeen (1985) ja Valkoisen kuplan (1986) ohella koko suomalaisen rockmusiikin merkittävimpiä julkaisuja. Hetkessä melodisten hittisinglejen menestyksen johdosta Eppu Normaalista tuli koko Suomen ylivoimaisesti suosituin rockyhtye.

Vuonna 1990 ilmestyneen Historian suurmiehiä -albumin seuraajan, Studio Etanan (1993) levytysprosessi oli yhtyeelle hyvin vaikeaa aikaa. Yhtye vetäytyi yli 11-vuotiselle levytystauolle, joka katkesi vuonna 2004 Sadan vuoden päästäkin -albumin ilmestyttyä.

Soolojulkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hautausmaarock / Ruumisautorock (single, 1980)

Mikko Syrjän soolosingle on julkaistu Eppu Normaalin vinyylilevykokoelmalla Soolot, sekä myöhemmin CD-kokoelmalla Hatullinen paskaa / Soolot.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pantse Syrjä / Eppu Normaali Ruokangas. Viitattu 5.11.2013. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i Mikko Syrjä eppunormaali.net.
  3. Kirsi-Kaisa Sinisalo hakee eroa Eppu-kitaristi Pantse Syrjästä: ”Uusi elämä on nyt aluillaan” Ilta-Sanomat. 28.3.2017. Viitattu 26.8.2017.
  4. Epuilla on ollut vaikeaakin - Pantsen vaimo muistelee: Häämatkan takia myytiin piano Viitattu 7.8.2016.
  5. Martti Syrjä eppunormaali.net.
  6. a b Haastattelussa Pantse Syrjä 7.1.2006. eppunormaali.net.
  7. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 46. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  8. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 47. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  9. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 50. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  10. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 54. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  11. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 66. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  12. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 93. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  13. Vesa Kontiainen: Aitoa suomirokkia: Poko Rekordsin historia. Like, 2004. ISBN 952-471-400-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]