Pantse Syrjä

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Mikko Syrjä)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mikko Syrjä
Pantse Syrjä.jpg
Syrjä esiintymässä Oulussa Raatin stadionilla vuoden 2012 heinäkuussa.
Syntynyt 15. marraskuuta 1957 (ikä 60)
Tampere
Kotoisin Ylöjärvi
Taiteilijanimet Pantse Syrjä
Aktiivisena 1976–
Tyylilajit suomirock
Laulukieli suomi
Soittimet kitara
laulu
koskettimet
Kitarat Fender Stratocaster
Fender Telecaster
Ruokangas VSOP Classic[1]
Ruokangas Unicorn Classic
Squier
Hamer
Gibson Les Paul
Gibson Les Paul Heritage
Gibson Les Paul Signature
Tokai Gakki
Yhtyeet Eppu Normaali (1976–)
Levy-yhtiöt Poko Rekords (1977–)
Akun tehdastuotanto (2007–)

Mikko Juhana "Pantse" Syrjä (s. 15. marraskuuta 1957 Tampere[2]) on suomalainen muusikko. Hänet tunnetaan parhaiten urastaan Eppu Normaali -yhtyeen kitaristina, säveltäjänä ja musiikillisena johtajana.[3]

Pantse Syrjä on toiminut myös sanoittajana 26 Eppu Normaalin kappalessa joko yksin tai yhdessä Martti Syrjän tai Mikko Saarelan kanssa ja myös päälaulajana joissakin kappaleissa, kuten esimerkiksi kappaleessa "Baarikärpänen".[3] Hän on myös vieraillut kitaristina lukuisten kotimaisten artistien, kuten Juice Leskisen albumeilla ja keikoilla.

Syrjä on toiminut myös äänilevytuottajana ja on tuottanut kaikki Eppu Normaalin albumit lukuun ottamatta yhtyeen vuonna 1978 ilmestynyttä debyyttialbumia Aknepop. Eppu Normaalin ohella hän on toiminut tuottajana myös Hassisen koneelle, Popedalle, Widowsille, Sensuurille, Kairolle, Mikko Saarelalle ja Juice Leskiselle.[3] Muille kuin Eppu Normaalille Syrjä on säveltänyt ainoastaan yhden kappaleen, Yö-yhtyeen kappaleen "Mysteeri" vuodelta 2001.

Vuonna 1995 Syrjä meni naimisiin näyttelijä Veikko Sinisalon tyttären näyttelijä-teatterinjohtaja Kirsi-Kaisa Sinisalon kanssa. Sinisalo haki avioeroa vuonna 2017.[4] Heillä on yksi vuosituhannen alussa syntynyt poika.[5]

Nuoruus ja ura Eppu Normaalissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikko Juhana Syrjä syntyi 15. marraskuuta vuonna 1957 Tampereella, Jaakko Syrjän ja Kirsi Kunnaksen esikoiseksi.[3] Hänen pikkuveljensä Martti Syrjä syntyi puolitoista vuotta myöhemmin, 17. toukokuuta 1959.[6] Syrjän musiikillinen ura käynnistyi viulunsoiton ja pianotuntien merkeissä,[3][7] ja kitaransoiton hän aloitti varsinaisesti 14-vuotiaana pitäen esikuvanaan muun muassa Eric Claptonia ja Creamia.[3] Vuonna 1964 ja 1965 vanhemmilta lahjaksi saadut The Beatlesien levyt Rubber Soul ja Revolver vaikuttivat olennaisesti hänen ja veljensä käsitykseen siitä mikä voisi olla hienoa musiikissa.

Tutustuessaan Mikko Saarelaan hän alkoi perustamaan tämän kanssa lukuisia eri yhtyeitä, joista mainittavimpia lienevät Eppu Normaalin esiasteet The Electrocution Fuzz Band, myöhemmin pelkkä Fuzz Band ja vuonna 1976 Pantse Syrjä ja Mikko Saarela liittyivät Martti Syrjän ja Juha Torvisen perustamaan bändiin jolle Saarela oli jo keksinyt nimen Eppu Normaali..[8][3] Vaikka Pantse ihailikin enemmän soittotavaltaan melodisempia, Claptonin tapaisia kitaristeja, aloitti Eppu Normaali oman uransa punkin parissa. Vuonna 1977 yhtye esiintyi rockin SM-kilpailuissa Saarelan toimiessa basistina, Martin laulajana ja Akun rumpalina Juhan ja Pantsen vastatessa kitaroinnista.[9] Kisojen tuomaristossa ollut suomalaisen rockmusiikin pioneeri Juice Leskinen huomasi heti yhtyeen potentiaalin, mutta tämän vaatimuksista huolimatta he eivät voittaneet kisaa.[10] Yhtye lähetti vielä yhden demonauhan Poko Rekordsille syksyllä 1976 saatuaan pakit Love Recordsilta. Poko Rekords -levy-yhtiön perustaja Epe Helenius hurmaantui yhtyeen "Poliisi pamputtaa taas" -kappaleesta.[11]

Helenius kutsui yhtyeen levyttämään. Ensimmäinen singlejulkaisu "Poliisi pamputtaa taas / Elviksen Kuolema levytettiin Lahden Microvox studiolla marraskuussa 1977 ja julkaistiin tammikuussa 1978. Eppu Normaalin debyyttialbumi Aknepop ilmestyi vuonna 1978. Albumi sai varsin positiivisia arvioita punkalbumiksi ja se myi ilmestymisvuotenaan noin 2 000 kappaletta. Kultaa Aknepop myi vasta sen ilmestyttyä CD-painoksena vuonna 1994.[12] Aknepopin ainoa singlejulkaisu oli "Poliisi pamputtaa taas", mutta myös kappale "Rääväsuita ei haluta Suomeen" saavutti klassikon arvon. Yhtyeen seuraava albumi, vuoden 1979 Maximum Jee & Jee on monen fanin ja kriitikon mielestä koko yhtyeen paras julkaisu, ja albumin kappaleet "Jee jee" ja "Pidetään ikävää" jäivät elämään yhtyeen 1970-luvun klassikkoina.[13] Albumin jälkeen Mikko Saarela kuitenkin jätti yhtyeen, vaikkakin hän jatkoi yhtyeen kappaleiden sanoittamista vielä kahden vuoden ajan.

Yhtyeen seuraava studioalbumi, vuoden 1980 Akun tehdas hivutti yhtyeen musiikkia hiljalleen punkista kevyempään suuntaan ja se pelasti myynnillään Poko Rekordsin konkurssilta.[14] Seuraavat albumit Cocktail Bar, Tie vie ja Aku ja köyhät pojat raivasivat tietä yhtyeen menestykselle, vaikkakin ainoastaan Tie vie on jäänyt elämään jonkinlaisena menestyslevynä; esimerkiksi vuonna 1983 ilmestyneen Aku ja köyhät pojat -albumin olemassaolosta eivät vielä sen julkaisunkaan jälkeen tienneet monetkaan musiikkialan ammattilaiset. Yhtye tarvitsi pikaisen piristysruiskeen, mikä saapui vuotta myöhemmin Rupisia riimejä, karmeita tarinoita -albumin muodossa. Albumi aloitti yhtyeen kulta-ajan ollen kahden seuraavan Eppu Normaali -albumin, Kahdeksannen ihmeen (1985) ja Valkoisen kuplan (1986) ohella koko suomalaisen rockmusiikin merkittävimpiä julkaisuja. Hetkessä melodisten hittisinglejen menestyksen johdosta Eppu Normaalista tuli koko Suomen ylivoimaisesti suosituin rockyhtye.

Vuonna 1990 ilmestyneen Historian suurmiehiä -albumin seuraajan, Studio Etanan (1993) levytysprosessi oli yhtyeelle hyvin vaikeaa aikaa. Yhtye vetäytyi yli 11-vuotiselle levytystauolle, joka katkesi vuonna 2004 Sadan vuoden päästäkin -albumin ilmestyttyä.

Marraskuussa 2017 Syrjä sai SuomiRock-elämäntyöpalkinnon Eläköön Suomirock! -gaalassa Tavastia-klubilla Helsingissä.[15]

Soolojulkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hautausmaarock / Ruumisautorock (single, 1980)

Mikko Syrjän soolosingle on julkaistu Eppu Normaalin vinyylilevykokoelmalla Soolot, sekä myöhemmin CD-kokoelmalla Hatullinen paskaa / Soolot.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pantse Syrjä / Eppu Normaali Ruokangas. Viitattu 5.11.2013. (englanniksi)
  2. Arto Pajukallio: Kymmenien rakastettujen hittien säveltäjä Pantse Syrjä on asunut Ylöjärvellä samassa talossa 43 vuotta, eikä kaipaa muualle – ”Viihdyn hyvin itsekseni omien ajatusteni kanssa” Helsingin Sanomat. 13.11.2017. Viitattu 13.11.2017.
  3. a b c d e f g Mikko Syrjä eppunormaali.net.
  4. Kirsi-Kaisa Sinisalo hakee eroa Eppu-kitaristi Pantse Syrjästä: ”Uusi elämä on nyt aluillaan” Ilta-Sanomat. 28.3.2017. Viitattu 26.8.2017.
  5. Epuilla on ollut vaikeaakin - Pantsen vaimo muistelee: Häämatkan takia myytiin piano Viitattu 7.8.2016.
  6. Martti Syrjä eppunormaali.net.
  7. Haastattelussa Pantse Syrjä 7.1.2006. eppunormaali.net.
  8. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 46. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  9. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 47. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  10. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 50. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  11. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 54. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  12. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 66. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  13. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 93. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  14. Vesa Kontiainen: Aitoa suomirokkia: Poko Rekordsin historia. Like, 2004. ISBN 952-471-400-0.
  15. Popedalle ja Pantse Syrjälle elämäntyöpalkinnot Eläköön Suomirock -gaalassa - katso kaikki voittajat Viitattu 11.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]