Pantse Syrjä

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Mikko Syrjä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikko Syrjä
Syrjä esiintymässä Oulussa Raatin stadionilla vuoden 2012 heinäkuussa.
Syrjä esiintymässä Oulussa Raatin stadionilla vuoden 2012 heinäkuussa.
Henkilötiedot
Syntynyt 15. marraskuuta 1957 (ikä 61)
Tampere
Muusikko
Taiteilijanimet Pantse Syrjä
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1976–
Tyylilajit suomirock
Soittimet kitara
laulu
koskettimet
Yhtyeet Eppu Normaali (1976–)
Levy-yhtiöt Poko Rekords (1977–)
Akun tehdastuotanto (2007–)
Aiheesta muualla
36530d0c-718e-4ae6-b654-f933afbbe998/ MusicBrainz

Mikko Juhana "Pantse" Syrjä (s. 15. marraskuuta 1957 Tampere[1]) on suomalainen muusikko. Hänet tunnetaan parhaiten urastaan Eppu Normaali -yhtyeen kitaristina, säveltäjänä ja musiikillisena johtajana.[2]

Pantse Syrjä on toiminut myös sanoittajana 26 Eppu Normaalin kappalessa joko yksin tai yhdessä Martti Syrjän tai Mikko Saarelan kanssa ja myös päälaulajana joissakin kappaleissa, kuten esimerkiksi kappaleessa "Baarikärpänen".[2] Hän on myös vieraillut kitaristina lukuisten kotimaisten artistien, kuten Juice Leskisen albumeilla ja keikoilla.

Syrjä on toiminut myös äänilevytuottajana ja on tuottanut kaikki Eppu Normaalin albumit lukuun ottamatta yhtyeen vuonna 1978 ilmestynyttä debyyttialbumia Aknepop. Eppu Normaalin ohella hän on toiminut tuottajana myös Hassisen koneelle, Popedalle, Widowsille, Sensuurille, Kairolle, Mikko Saarelalle ja Juice Leskiselle.[2] Muille kuin Eppu Normaalille Syrjä on säveltänyt ainoastaan yhden kappaleen, Yö-yhtyeen kappaleen "Mysteeri" vuodelta 2001.

Syrjä oli 1995–2017 naimisissa Kirsi-Kaisa Sinisalon kanssa. Heillä on yksi vuosituhannen alussa syntynyt poika.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutustuttuaan Mikko Saarelaan Syrjä perusti tämän kanssa lukuisia eri yhtyeitä, joista mainittavimpia lienevät Eppu Normaalin esiasteet Öystilä ja Fuzz Band.[2] Vuonna 1976 Saarela, Syrjän veljekset, Rovaniemeltä Kauhavan kautta Ylöjärvelle muuttanut Juha Torvinen sekä Martin ja Pantsen serkku Aku Syrjä perustivat yhdessä Eppu Normaalin.[3][2] Vaikka Pantse ihailikin enemmän soittotavaltaan melodisempia, Claptonin tapaisia kitaristeja, aloitti Eppu Normaali oman uransa punkin parissa. Vuonna 1977 yhtye esiintyi rockin SM-kilpailuissa Saarelan toimiessa basistina, Martin laulajana ja Akun rumpalina Juhan ja Pantsen vastatessa kitaroinnista.[4] Kisojen tuomaristossa ollut suomalaisen rockmusiikin pioneeri Juice Leskinen huomasi heti yhtyeen potentiaalin, mutta tämän vaatimuksista huolimatta he eivät voittaneet kisaa.[5] Yhtye jatkoi tästä huolimatta aktiivisesti demonauhojen lähettämistä levy-yhtiöihin, mikä tuotti pian tulosta kun yhtye huomioitiin vastikään perustetussa Poko Rekords -levy-yhtiössä jonka perustaja Epe Helenius hurmaantui yhtyeen "Poliisi pamputtaa taas" -kappaleesta.[6]

Helenius kutsui yhtyeen levyttämään, ja Eppu Normaalin debyyttialbumi Aknepop ilmestyikin vuonna 1978. Albumi sai varsin positiivisia arvioita punkalbumiksi ja se myi ilmestymisvuotenaan noin 2 000 kappaletta. Kultaa Aknepop myi vasta sen ilmestyttyä CD-painoksena vuonna 1994.[7] Aknepopin ainoa singlejulkaisu oli "Poliisi pamputtaa taas", mutta myös kappale "Rääväsuita ei haluta Suomeen" saavutti eräänlaisen klassikon arvon. Yhtyeen seuraava albumi, vuoden 1979 Maximum Jee & Jee on monen fanin ja kriitikon mielestä koko yhtyeen paras julkaisu, ja albumin kappaleet "Jee jee" ja "Pidetään ikävää" jäivät elämään yhtyeen 1970-luvun klassikkoina.[8] Albumin jälkeen Mikko Saarela kuitenkin jätti yhtyeen, vaikkakin hän jatkoi yhtyeen kappaleiden sanoittamista vielä kahden vuoden ajan.

Yhtyeen seuraava studioalbumi, vuoden 1980 Akun tehdas hivutti yhtyeen musiikkia hiljalleen punkista kevyempään suuntaan ja se pelasti myynnillään Poko Rekordsin konkurssilta.[9] Seuraavat albumit Cocktail Bar, Tie vie ja Aku ja köyhät pojat raivasivat tietä yhtyeen menestykselle, vaikkakin ainoastaan Tie vie on jäänyt elämään jonkinlaisena menestyslevynä; esimerkiksi vuonna 1983 ilmestyneen Aku ja köyhät pojat -albumin olemassaolosta eivät vielä sen julkaisunkaan jälkeen tienneet monetkaan musiikkialan ammattilaiset. Yhtye tarvitsi pikaisen piristysruiskeen, mikä saapui vuotta myöhemmin Rupisia riimejä, karmeita tarinoita -albumin muodossa. Albumi aloitti yhtyeen kulta-ajan ollen kahden seuraavan Eppu Normaali -albumin, Kahdeksannen ihmeen (1985) ja Valkoisen kuplan (1986) ohella koko suomalaisen rockmusiikin merkittävimpiä julkaisuja. Hetkessä melodisten hittisinglejen menestyksen johdosta Eppu Normaalista tuli koko Suomen ylivoimaisesti suosituin rockyhtye.

Vuonna 1990 ilmestyneen Historian suurmiehiä -albumin seuraajan, Studio Etanan (1993) levytysprosessi oli yhtyeelle hyvin vaikeaa aikaa. Yhtye vetäytyi yli 11-vuotiselle levytystauolle, joka katkesi vuonna 2004 Sadan vuoden päästäkin -albumin ilmestyttyä.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikko Juhana Syrjä syntyi 15. marraskuuta vuonna 1957 Jaakko Syrjän ja Kirsi Kunnaksen esikoiseksi.[2] Hänen pikkuveljensä Martti Syrjä syntyi kaksi vuotta myöhemmin, 17. toukokuuta 1959.[10] Syrjän musiikillinen ura käynnistyi viulunsoiton ja pianotuntien merkeissä,[2][11] ja kitaransoiton hän aloitti varsinaisesti 14-vuotiaana pitäen esikuvanaan muun muassa Creamia.[2] Hän on myös kertonut ihailleensa popin ja progressiivisen rockin lisäksi The Beatlesia jo lapsesta lähtien.[11][2]

Vuonna 1977 Syrjä aloitti fysiikan opiskelun Helsingin yliopistossa. Hän kuitenkin keskeytti opinnot kolmantena vuotena, kun yhtye vei koko mielenkiinnon ja ajan[12][13]. Hän on ollut Eppujen nokkamies, säveltäjä ja tuottaja, joka on määrännyt yhtyeen tahdin[14]. Yhtyettä rautaisin ottein johtanutta Syrjää on pidetty ujona, itseriittoisena ja analyyttisenä täydellisyyden tavoittelijana[15]. Osin hänen kriittisyytensä tuottamansa musiikin suhteen pysäytti Eppujen levyjulkaisut 90-luvulla[16]. Mikko Syrjä on asunut pienessä torpassa maaseudulla Ylöjärvellä[17].

Syrjä meni naimisiin kulttuurielämässä toimivan Kirsi-Kaisa Sinisalon kanssa vuonna 1995. Avioliitosta syntyi vuosituhannen alussa poika[18]. Avioliitosta tuli aikaa myöten riitaisa[19]. Syrjä haki avioeroa vuonna 2015, mutta peruutti hakemuksensa[20]. Sinisalo erosi miehestään 22 avioliittovuoden jälkeen vuonna 2017[21][22]. Avioeron jälkeen Sinisalo syytti Syrjää vammoihin johtaneesta väkivallasta. 2018 Syrjää vastaan nostettiin syyte kolmesta pahoinpitelystä vuosina 2014-2016[23]. Syrjä sanoi syytöksiä perättömiksi[24].[25]. Lokakuussa 2018 käräjäoikeus tuomitsi Syrjän pahoinpitelystä 60 päivän ehdolliseen vankeuteen, ja vahingonkorvauksiin[26] Tuomio tuli kahdesta vuonna 2016 tapahtuneesta pahoinpitelystä. Tuomion perusteena oli todistajien havainnot, lääkärinlausunnot ja uhrin kertomukset. Tuomio ei ole lainvoimainen.[27]. [28]

Soolojulkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hautausmaarock / Ruumisautorock (single, 1980)

Soolosingle on julkaistu Eppu Normaalin vinyylilevykokoelmalla Soolot, sekä myöhemmin CD-kokoelmalla Hatullinen paskaa / Soolot.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arto Pajukallio: Kymmenien rakastettujen hittien säveltäjä Pantse Syrjä on asunut Ylöjärvellä samassa talossa 43 vuotta, eikä kaipaa muualle – ”Viihdyn hyvin itsekseni omien ajatusteni kanssa” Helsingin Sanomat. 13.11.2017. Viitattu 13.11.2017.
  2. a b c d e f g h i Mikko Syrjä eppunormaali.net.
  3. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 46. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  4. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 47. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  5. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 50. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  6. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 54. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  7. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 66. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  8. Santtu LuotoTiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 93. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
  9. Vesa Kontiainen: Aitoa suomirokkia: Poko Rekordsin historia. Like, 2004. ISBN 952-471-400-0.
  10. Martti Syrjä eppunormaali.net.
  11. a b Haastattelussa Pantse Syrjä 7.1.2006. eppunormaali.net.
  12. Jape Ruotsalainen: Eppunormaali.net - Sankariainesta - Pantse www.eppunormaali.net. Viitattu 3.10.2018.
  13. [1]
  14. [2]
  15. [3]
  16. Isoveli pikkuveljen varjossa: Eppu Normaalin todellinen nokkamies on Martti Syrjän sijasta veli Pantse Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2018.
  17. Eppu Normaalin ”Pantse” Syrjä täytti 60 vuotta – katosi julkisuudesta: Elää hiljaiseloa pienessä torpassa maaseudulla Ilta-Sanomat. 15.11.2017. Viitattu 3.10.2018.
  18. [4]
  19. Pantse Syrjä sai vankeutta – "Väkivalta sävytti suhdetta 10 vuotta", syyttää ex-vaimo
  20. Aamulehti to 4. lokakkuuta 2018, s A10
  21. Kirsi-Kaisa Sinisalo hakee eroa Eppu-kitaristi Pantse Syrjästä: ”Uusi elämä on nyt aluillaan” Ilta-Sanomat. 28.3.2017. Viitattu 3.10.2018.
  22. Eppujen Mikko "Pantse" Syrjä tuomiolla perheväkivaltajutussa mtv.fi. Viitattu 3.10.2018.
  23. Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään pahoinpitelyistä – ensimmäinen tapaus usean vuoden takaa Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2018.
  24. Eppu Normaalin Pantse Syrjää vastaan nostetut pahoinpitelysyytteet tarkentuivat – kitaristi kiistää syytteet - Soundi.fi Soundi.fi. Viitattu 3.10.2018.
  25. Pantse Syrjää syytetään kolmesta eri pahoinpitelystä – bändin jäseniä mukana oikeudessa Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2018.
  26. Rimpiläinen, Tuomas; Mansikkamäki, Enni: Eppu Normaalin Mikko "Pantse" Syrjä tuomittiin vankeuteen vaimonsa pahoinpitelystä – Ex-vaimo: "Olen tottunut, että minua heitellään esineillä" Aamulehti. 3. lokakuuta 2018. Viitattu 3.10.2018.
  27. Eppu Normaalin Pantse Syrjälle tuomio kahdesta pahoinpitelystä: 60 päivää ehdollista vankeutta iltalehti.fi. Viitattu 3.10.2018.
  28. Eppujen Mikko "Pantse" Syrjä tuomittiin ex-puolisonsa pahoinpitelyistä SSS.fi. 3.10.2018. Viitattu 3.10.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]