Mikko Hautala
| Mikko Hautala | |
|---|---|
.jpg) Hautala Valkoisessa talossa syyskuussa 2020. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. toukokuuta 1972 Seinäjoki |
| Titteli | Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs |
| Puoliso | Heli Hautala |
| Lapset | 2 |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Valtiotieteiden maisteri (poliittinen historia) Filosofian maisteri (slaavilainen filologia) |
Mikko Tapani Hautala (s. 10. toukokuuta 1972 Seinäjoki) on suomalainen diplomaatti.[1] Hän toimi viimeksi Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläänä syyskuusta 2020[2] elokuuhun 2024[3].
Aiemmin Hautala on toiminut mm. Suomen Venäjän-suurlähettiläänä vuosina 2016–2020 ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön ulkopoliittisena neuvonantajana 2012–2016.[4]
Hautala aloitti Nokia Oyj johtajana syksyllä 2024.
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hautala kirjoitti ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta vuonna 1991.[5] Hän on suorittanut valtiotieteiden maisterin tutkinnon sekä filosofian maisterin tutkinnon slaavilaisista kielistä Helsingin yliopistossa.[4][6]
Hänen vuonna 2000 valmistuneen poliittisen historian pro gradu -tutkielmansa otsikko oli Vienninedistämistä vai ulkopolitiikkaa? Suomen Ukraina-suhteet poliittisena ja taloudellisena kysymyksenä 1917–1919.[7] Hänen slaavilaisen filologian pro gradu -tutkielmansa otsikko oli Puolan murros 1980–1981 Kultura-lehden kuvaamana, ja se valmistui vuonna 2006.[8]
Hautala puhuu sujuvaa englantia, ruotsia, venäjää, ukrainaa ja puolaa.[4]
Diplomaattiura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hautala aloitti diplomaattiuransa attašeana Suomen suurlähetystössä Kiovassa vuosina 1998–2001. Varsinaisesti hän astui ulkoministeriön palvelukseen vuonna 2001 suoritettuaan kavaku-diplomaattikurssin, ja vuodet 2001–2002 hän toimi siellä attašeana.[5]
.jpg)
Vuosina 2002–2007 Hautala toimi Brysselissä Suomen EU-edustuston ensimmäisenä sihteerinä. Hän työskenteli vuosina 2007-2008 ulkoministeri Ilkka Kanervan ja vuosina 2008-2011 ulkoministeri Alexander Stubbin diplomaattiavustajana ulkoministeriössä.[5]
Hautala toimi vuosina 2011–2012 Suomen Venäjän-suurlähetystön varajohtajana. Hän oli vuosina 2012–2016 tasavallan presidentti Sauli Niinistön ulkopoliittisena neuvonantajana ja vuosina 2016–2020 suurlähettiläänä Moskovassa.[4][6]
Hautala aloitti Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläänä vuonna 2020.[9] Hänen kautensa Washingtonissa päättyi elokuussa 2024.[10]
Näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hautalan mukaan itsenäinen Ukraina on Venäjän johtajille mahdoton ajatus. Ukrainan epäonneksi Venäjä on kaapannut sen varhaishistorian osaksi omaa alkumyyttiään.[11] Tällä tarkoitetaan sitä, että Venäjä katsoo saaneensa alkunsa Vladimir Suuren kääntymisestä kristinuskoon vuonna 988 Kiovan Rusissa, ja aikaa myöten Venäjän keskus siirtyi Moskovaan.
Venäjälle mitään Venäjästä erillistä Ukrainaa ei voi olla olemassa. Tsaarin aikana Venäjä pyrki tiukasti torjumaan ukrainalaista kansallista kulttuuria, eikä sille suotu omia kansallisia instituutioita tai omaa koulutusjärjestelmää. Moskovassa ei myöhemminkään otettu ukrainalaista kansallisuusaatetta tosissaan. ”Ukrainaa ei ikään kuin voi olla, sillä se on ristiriidassa Venäjän historiakäsityksen kanssa ja loukkaa sitä. Itsenäinen Ukraina on ristiriidassa myös Moskovan suurvaltakonseptin kanssa. Koetaan, että ilman Ukrainaa jäädään liian kevyeen sarjaan.”[11]
Ylen aamun haastattelussa 23.8.2022 Hautalalta kysyttiin: ”Miksi näet että Venäjällä nimenomaan tämän Ukrainan nujertaminen on olemassaolon kysymys?” Hän vastasi:[12]
»No he ovat oikeastaan tehneet itselleen siitä sellaisen. He ovat ikään kuin kirjoittaneet itselleen semmoisen tarinan, jatkokertomuksen, jossa tämä tarina menee näin. Ja minusta tuntuu, että heille on vähän niin kuin ideologisesti hankala asia myöntää, heille ei ole oikeastaan sellaista poliittista konseptia, jossa myönnettäisiin, että Ukraina on itsenäinen maa, se päättää itse kohtalostaan, eli kyllä se tarkoittaa sitä, että Venäjän täytyisi luopua tämmöisestä, sanoisin ihan suoraan, tämmöisestä imperialistisesta ajattelustaan Ukrainan suhteen, ja minusta tuntuu, että jos me katsotaan ihan sitä Venäjän poliittisen johdon retoriikkaa, päätöksiä, ja katsotaan myös vähän laajemmin sitä kansalaismielipidettä, niin minusta tuntuu, että Venäjä ei ole ollenkaan kypsä vielä tähän, joten kyllä he niin kuin pitävät kiinni tästä tavoitteestaan, olettaisin, aika pitkään.»
Samassa Ylen haastattelussa Hautala kertoi myös näkemyksensä nyky-Venäjästä:[12]
»No, kyllä Venäjä muuttuu nyt sellaiseen suuntaan, joka sinänsä on historiallisesti aika tuttu, se eristäytyy lännestä, heidän taloutensa muuttuu takaisin valtion ohjatummaksi, poliittisesti se muuttuu minusta kohti totalitaarista valtiota, jossa tällaiselle toisinajattelulle, saati sitten poliittiselle oppositiolle ei ole oikeastaan mitään tilaa, että se tila on koko ajan kaventunut viimeisten 15 vuoden aikana, mutta nyt se alkaa olla semmoinen, että siellä ei enää pysty niin sanotusti ihminen olemaan. Kulttuurisesti se myöskin johtaa tällaiseen tietynlaiseen niin kuin, alkaa mennä aika kotikutoiseksi ja tämmöiseksi omista historiallisista ja myyteistä kumpuavaksi toiminnaksi, ett kyllä se menee varmasti suomalaisten kannalta huonoon suuntaan kokonaisuudessaan.»
Kysymykseen siitä, kuka Venäjän kehityksestä on vastuussa, Hautala vastasi:[12]
»No, kyllä Venäjän kansa on niin kuin, selkeästi presidentti Putin on kuljettajan paikalla, mutta kyllä se kansakin siellä autossa on, ja en usko, että kaikki ovat kauhean innostuneita, siitä määränpäästä, mitä kohti ollaan menossa, osa on, mutta aika suuri enemmistö tavalla tai toisella siis sietää ja jollain tavalla vähän odottaa, että näin tämä nyt menee, ja sillä tavalla hyväksyy sen, minusta tuntuu, että heillä ei ole oikeastaan vielä ole käsitystä omista vaikutusmahdollisuuksista, he pitää niitä hyvin rajoitettuina, tietysti on aika monta ihmistä, jotka katsovat myöskin, että tämä on oikea suunta Venäjälle, ja tavallaan näkevät tämän aika luontevana. Eli kyllä tässä niin kuin myös kansalaismielipide on ongelmallinen, ja minusta se on täysin väärä käsitys, ajatus siitä, että jotenkin tämä tapahtuisi vastoin kansalaisten enemmistöä, se on sitten eri asia, että miten innokkaita ihmiset niin kuin noin yksilötasolla ovat.»
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hautalan puoliso, valtiotieteiden maisteri Heli Hautala työskentelee ulkoministeriön lähetystösihteerinä Washingtonissa.[13] Parilla on kaksi lasta.[14]
Hautalan sotilasarvo on majuri.[15]
Hautala kirjoittaa Suomen Kuvalehteen kolumneja, joiden yleisotsikkona on Näkökulma.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 166. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ Uudet suurlähettiläät Moskovaan, Washingtoniin, Geneveen, Lissaboniin ja Souliin sekä sivuakkreditointi Bangladeshiin Ulkoministeriö. Viitattu 31.1.2022.
- ↑ Elina Väntönen: Älä huoli, Suomi Helsingin Sanomat. 20.8.2024. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ a b c d Finland abroad > United States of America > English > Contact information > Embassy, Washington > Ambassador of Finland Ulkoministeriön verkkosivut. Viitattu 31.1.2022. (englanti)
- ↑ a b c Markku Mantila: Mies, joka tiesi jo 13-vuotiaana haluavansa diplomaatiksi www.ilkkapohjalainen.fi. 10.5.2022. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ a b Simola, Anita: Onko tässä yllätysehdokas seuraavaksi presidentiksi? – Suurlähettiläs Mikko Hautala teki poikkeuksellisen urasiirron Yhdysvaltoihin ja kertoo nyt, mitä Venäjän kriisi tarkoittaa Suomelle Aamulehti. 30.1.2022. Viitattu 31.1.2022.
- ↑ Hautala, Mikko: Vienninedistämistä vai ulkopolitiikkaa? Suomen Ukraina-suhteet poliittisena ja taloudellisena kysymyksenä 1917–1919. (Pro gradu (poliittinen historia)) Helsingin yliopisto, 2000. Tiivistelmän verkkoversio..
- ↑ Hautala, Mikko: Puolan murros 1980–1981 Kultura-lehden kuvaamana. (Pro gradu (slaavilainen filologia)) Helsingin yliopisto, 2006.
- ↑ Suurlähettiläs Mikko Hautala siirtyi Moskovasta Washingtoniin ja törmäsi eroon maiden vaalikulttuureissa: "Kontrasti ei voisi olla suurempi" Kaleva. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ USA ja Suomi | Tarvitseeko Suomi ”suunnitelma b:n” Trumpin paluun varalta? Suurlähettiläs Hautala sanoo suorat sanat Helsingin Sanomat. 4.2.2024. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ a b c Hautala, Mikko: Itsenäinen Ukraina, mahdoton ajatus. (Näkökulma.) Suomen Kuvalehti, 29.4.2022, 106. vsk, nro 17, s. 14–15. Helsinki: Otavamedia. ISSN 0039-5552 Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 26.8.2022.
- ↑ a b c Savikko, Sanna: Miten USA suhtautuu Ukrainan sotaan ja Aasiaan? Ylen aamu. 23.8.2022. Yle. Viitattu 26.8.2022.
- ↑ Gestrin-Hagner, Maria: Ambassadörens hälsning efter Putins besked: Köp vapen. Hufvudstadsbladet, 9.9.2023, s. 12–13. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 9.9.2023.
- ↑ Anita Simola: Onko tässä yllätysehdokas seuraavaksi presidentiksi? – Suurlähettiläs Mikko Hautala teki poikkeuksellisen urasiirron Yhdysvaltoihin ja kertoo nyt, mitä Venäjän kriisi tarkoittaa Suomelle Aamulehti. 30.1.2022. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ Reservin upseerien ylennykset (PDF) (s. 1) ruotuvaki.fi. Viitattu 12.7.2024.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
