Magaramkentin piiri

Magaramkentin piiri (ven. Магарамкентский район, Magaramkentski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanissa Venäjällä. Vuonna 1943 perustetun piirin pinta-ala on 655 neliökilometriä. Asukkaita on 60 700 henkeä (vuonna 2009).^[1]

Magaramkentin piiri sijaitsee Dagestanin kaakkoisosassa Samurjoen alajuoksulla. Koillisessa se rajoittuu Kaspianmereen, etelässä Azerbaidžanin tasavaltaan ja Dokuzparan piiriin sekä lännessä ja luoteessa Ahtyn, Kurahin, Suleiman Stalskin ja Derbentin piireihin.

Piiriin kuuluu 22 maalaiskuntaa: Azadogly, Bilbil, But-Kazmaljar, Filja, Gaptsah, Garah, Giljar, Hodža-Kazmaljar, Jarag-Kazmaljar, Kabir-Kazmaljar, Kartas-Kazmaljar, Kirka, Kuisun, Magaramkent, Mugergan, Novyi Aul, Oružba, Samur, Sovetskoje, Tagirkent-Kazmaljar, Tšahtšah-Kazmaljar ja Tseljagjun. Hallinnollinen keskus on Magaramkentin kylä. Asutuskeskuksia on yhteensä 33. Novyi Aulin kuntaan kuuluva Hrah-Uban kylä sijaitsee Azerbaidžanin alueella noin 60 kilometriä maiden välisestä rajasta.

Kylät ovat etupäässä vuoristosta muuttaneiden siirtolaisten perustamia. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 95,7 % on lezgejä ja 1,7 % venäläisiä^[2]. Pääelinkeino on puutarha- ja viininviljelyyn keskittynyt maatalous sekä maataloustuotteiden jalostus. Piirin alueella toimii rajavartiosto ja neljä tulliasemaa.

Kulttuurilaitoksia ovat lasten luomistyön keskus, Gaptsahin taidekoulu sekä kylien kulttuuritalot ja kirjastot. Paikallislehtenä ilmestyy lezginkielinen Samurdin ses (”Samurin ääni”).

Nähtävyyksiin kuuluu Samurin suiston subtrooppinen liaanimetsä, vuonna 1855 rakennettu Magaramkentin kaarisilta sekä vuonna 1822 pystytetty Horelin kylän moskeija.