Derbentin piiri

Derbentin piiri (ven. Дербентский район, Derbentski raion, azer. Dərbənd rayonu) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanissa Venäjällä. Vuonna 1921 perustetun piirin pinta-ala on 823 neliökilometriä. Asukkaita on 92 200 henkeä (vuonna 2009).^[1]

Derbentin piiri sijaitsee Dagestanin kaakkoisosassa Kaspianmeren rantavyöhykkeellä ja vuoriston reuna-alueella. Pohjoisessa se rajoittuu Kajakentin piiriin, lännessä Kaitagin ja Tabasaranin piireihin sekä etelässä Magaramkentin ja Suleiman Stalskin piireihin. Pinta-alasta 15 % on metsää. Suurimmat joet ovat Rubas, Ullutšai ja Darvagtšai.

Piiriin kuuluvat Belidžin ja Mamedkalan kaupunkimaiset taajamat (kaupunkikunnat) sekä 27 maalaiskuntaa: Aglobi, Arablinskoje, Belidži, Berikei, Delitšoban, Džalgan, Džemikent, Gedžuh, Hazar, Kala, Kullar, Mitagi, Mitagi-Kazmaljar, Mugarty, Muzaim, Njugdi, Padar, Pervomaiski (hallinnollinen keskus Imeni Mitšurina), Rubas, Rukel, Sabnova, Salik, Tatljar, Tšinar, Ullu-Terkeme, Velikent ja Zidjan-Kazmaljar. Asutuskeskuksia on yhteensä 40. Hallinnollinen keskus on Derbentin kaupunki, joka ei kuulu piirin yhteyteen, vaan muodostaa erillisen kaupunkipiirikunnan. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan piirin asukkaista 58,1 on azereja, 18,8 % lezgejä, 10,7 % tabasaraneja, 7,9 % dargeja ja 2,1 % aguleja^[2]. Kaupunkiväestön osuus on 22,4 %^[1].

Piirin kautta kulkee Moskovan ja Bakun välinen rautatie sekä Kubanilta Azerbaidžanin rajalle johtava M29-valtatie. Pääelinkeino on maatalous, joka on keskittynyt vihannesten, viinirypäleiden ja hedelmien viljelyyn. Viime aikoina on pyritty kehittämään myös matkailua.

Nähtävyyksiä ovat Derbentin Naryn-Kalan linnoituksen yhteyteen kuuluvat varustukset Mitagin ja Zidjanin kylissä, Gedžuhin viinikellarit ja Njugdin kylän armenialainen kirkko.

Paikallislehtinä ilmestyvät venäjänkielinen Derbentskije izvestija ja azerinkielinen Dərbənd.