Kiziljurtin piiri

Kiziljurtin piiri (ven. Кизилюртовский район, Kiziljurtovski raion; avaariksi Гъизилюрт район, Giziljurt raion; kumykiksi Къызылюрт район, Qyzyljurt raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanin tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1966 perustetun piirin pinta-ala on 524 neliökilometriä. Asukkaita on 80 500 henkeä (vuonna 2010).^[1]

Kiziljurtin piiri sijaitsee Dagestanin keskiosassa. Se rajoittuu pohjoisessa Babajurtin, idässä Kumtorkalan, etelässä Buinakskin ja Kazbekin sekä lännessä Hasavjurtin piireihin. Seudun kautta virtaa Sulakjoki.

Piiriin kuuluu 13 maalaiskuntaa: Aknada, Gelbah, Kirovaul, Komsomolskoje, Kulzeb, Miatli, Netšajevka, Nižni Tširjurt, Novyi Tširkei, Stalskoje, Sultan-Jangi-Jurt, Tšontaul ja Zubutli-Miatli. Asutuskeskuksia on yhteensä 16. Hallinnollinen keskus on Kiziljurtin kaupunki, joka ei kuulu piirin yhteyteen, vaan muodostaa erillisen kaupunkipiirikunnan. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan piirin asukkaista on 82,5 % avaareja, 11,5 % kumykkeja, 2,7 % tšetšeenejä ja 1,8 % lakeja. Avaarien lukuun sisältyy myös pienempiä vuoristokansoja kuten didoja ja andeja. Kaupunkiväestöä ei ole.^[1]

Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut karjanhoitoon sekä viljan, vihannesten ja hedelmien viljelyyn. Lisäksi on rakennustarvike-, elintarvike- ja kaivosteollisuutta.

Piirissä toimii 8 lastentarhaa ja 24 koulua. Kulttuurilaitoksia ovat kolme taidekoulua, 16 kerhotaloa, 17 kirjastoa, kansanteatteri ja kolme museota.

Nähtävyyksiin kuuluu Issi-Suvin kuuma lähde, sen lähellä sijaitseva šeikki Sultan-Muta Tarkovskin muistomerkki sekä akateemikko Aleksandr Višnevskin kotimuseo Nižni Tširjurtin kylässä.

Paikallislehtenä ilmestyy venäjänkielinen Kiziljurtovskije vesti.