Agulin piiri
| Agulin piiri Агульский район, Agulski raion |
|
|---|---|
 |
|
 Agulin piiri Dagestanin kartalla. |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Dagestan |
| Hallinto | |
| – hallinnon tyyppi | kunnallispiiri |
| – hallinnollinen keskus | Tpig |
| Pinta-ala | 793,5 km² |
| Väkiluku (2010) | 11 200 |
| Piirin sivusto | |
Agulin piiri (ven. Агу́льский райо́н, Agulski raion) on kunnallishallintoalue Dagestanin tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1934 perustetun piirin pinta-ala on 793,5 neliökilometriä[1]. Asukkaita on 11 200 henkeä (vuonna 2010)[2].
Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Agulin piiri sijaitsee Dagestanin eteläosan vuoristoseudulla. Se rajoittuu pohjoisessa Dahadajevin, koillisessa Kaitagin ja Tabasaranin, idässä Hivin, etelässä Kurahin, lounaassa Rutulin ja luoteessa Kulin piireihin.[1] Pinta-alasta 93,8 % on maatalousmaata ja 5,9 % metsää[3]. Piiri vuokraa yhteensä 9,1 tuhatta hehtaaria maatalousmaata Kajakentin, Kaitagin ja Derbentin piirien alueelta[4].
Seutu kuuluu Suur-Kaukasuksen vuorijonon Vuoristo-Dagestanin alueeseen. Pinnankorkeus vaihtelee 2006 metristä piirin länsiosassa sijaitsevaan 3844 metriä korkeaan Alahundag-vuoreen. Piirissä on paljon jokilaaksoja, joiden syvyys on jopa 300–400 metriä. Tärkein joki on Tširagtšai.[5] Lähes koko alue kärsii lumi- ja maanvörymistä, tulvista ja karsti-ilmiöistä[6]. Ilmasto on mannermainen. Tammikuun keskilämpötila on –4 °С ja heinäkuun keskilämpötila +16 °С. Vuotuinen sademäärä on 1000 millimetriä lännessä ja 600 millimetriä piirin itäosassa.[7] Luonnonsuojelualueita tai merkittävämpiä hyötykaivannaisia ei ole[8].
Hallinnollinen jako ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piiriin kuuluu 10 kuntaa (kylää ja kyläneuvostoaluetta): Amuh, Burkihan, Buršag, Duldug, Fite, Huthul, Kurag, Ritša, Tpig ja Tširag. Hallinnollinen keskus on Tpigin kylä, josta on 248 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Mahatškalaan ja 96 kilometriä lähimmälle rautatieasemalla Belidžiin.[9]
Asukkaista 92,5 % on aguleja ja 7,1 % dargeja (vuonna 2002). Kaupunkiväestöä ei ole.[10] Kyliä on yhteensä 19. Niistä suurin on noin 2 700 asukkaan Tpig.[9] Väestökehitystä leimaa muuta Dagestania alhaisempi syntyvyys sekä voimakas poismuutto[11].
Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tpigin kautta kulkee Hivin ja Vatšin välinen maantie[12].
Piirin taloudellinen tilanne on heikko. Tärkein elinkeino on maatalous, joka on erikoistunut laiduntamiseen perustuvaan karjanhoitoon (lampaita, vuohia, nautoja ja hevosia). Lisäksi harjoitetaan viljanviljelyä, puutarhanhoitoa, vihannesten kasvatusta sekä viininviljelyä. Piirissä toimii kaksi rakennusyritystä ja juustola. Neuvostoaikaiset teollisuuslaitokset on suljettu.[13] Työssäkäyvien osuus työvoimasta on 62,7 %. Heistä lähes puolet työskentelee hallinnossa ja julkisissa palveluissa.[14]
Piirissä toimii kolme lastentarhaa ja 20 yleissivistävää koulua, joista yksi on iltakoulu. Kulttuurilaitoksia ovat 17 kulttuuri- ja kerhotaloa, 19 kirjastoa ja museo. Terveys- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat piirisairaala, piirin poliklinikka ja ensiapuasema, Hudigin paikallissairaala, Ritšan ambulatorio, 16 lääkintäasemaa ja kaksi sosiaalipalvelukeskusta.[15] Tpigissä ilmestyy venäjän- ja agulinkielinen sanomalehti Vesti Agula[16].
Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seudulla on lukuisia kulttuurinähtävyyksiä. Arkeologisia kohteita ovat Tširagin muinaislinna, Fiten kuufalaista kirjoitusta sisältävät hautakivet ja Tpigin linnoitusmuuri. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Arsugin, Ritšan ja Tpigin moskeijat, Duldugin ja Huthulin mausoleumit sekä Tpigin silta. Matkailupotentiaali perustuu seudun luontoon ja kulttuuriperintöön. Matkailupalvelut ovat toistaiseksi hyvin vähäisiä. Tpigissä toimii lasten kesäleiri.[17]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Shema territorialnogo planirovanija Agulskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Dagestan. Tom 2: Materialy po obosnovaniju 2009. Moskva: Giprogor. Viitattu 25.12.2013. (venäjäksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Shema, s. 7.
- ↑ Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 25.12.2013. (venäjäksi)
- ↑ Shema, s. 16.
- ↑ Shema, s. 41.
- ↑ Shema, s. 13.
- ↑ Shema, s. 9.
- ↑ Shema, s. 12.
- ↑ Shema, s. 10, 17.
- ↑ a b Shema, s. 7–8.
- ↑ Shema, s. 19.
- ↑ Shema, s. 19–26.
- ↑ Shema, s. 71.
- ↑ Shema, s. 10, 33–62.
- ↑ Shema, s. 26–28.
- ↑ Shema, s. 76–79.
- ↑ Vesti Agula: O redaktsii agul.etnosmi.ru. Arkistoitu 7.9.2009. Viitattu 25.12.2013. (venäjäksi)
- ↑ Shema, s. 63–66.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Agulin piirin sivusto (venäjäksi)
- Agulin piiri Dagestanin presidentin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Agulin piiri Dagestanin hallituksen sivustolla (venäjäksi)
- Agulin piiri Dagestanin matkailusivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Vesti Agula -lehden sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi), (aguliksi)
Agul | Ahty | Ahvah | Akuša | Babajurt | Bežtan osa-alue | Bolith | Buinaksk | Buinaksk | Dagestanskije Ogni | Dahadajev | Derbent | Derbent | Dokuzpara | Gergebil | Gumbet | Gunib | Hasavjurt | Hasavjurt | Hiv | Hunzah | Izberbaš | Južno-Suhokumsk | Kaitag | Kajakent | Karabudahkent | Kaspijsk | Kazbek | Kiziljurt | Kiziljurt | Kizljar | Kizljar | Kul | Kumtorkala | Kurah | Lak | Levaši | Magaramkent | Mahatškala | Nogai | Novolak | Rutul | Šamil | Sergokala | Suleiman Stalski | Tabasaran | Tarumovka | Tljarata | Tšaroda | Tsumada | Tsunta | Untsukul