Kizljarin piiri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kizljarin piiri Dagestanin kartalla.

Kizljarin piiri (ven. Кизлярский район, Kizljarski raion; avaariksi Гъизляр район, Gisljar raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanin tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1929 perustetun piirin pinta-ala on 3047,4 neliökilometriä. Asukkaita on 66 000 henkeä (vuonna 2010).[1]

Kizljarin piiri sijaitsee Dagestanin pohjoisosassa Kaspianmeren alavalla ranta-alueella. Se rajoittuu pohjoisessa Tarumovkan ja etelässä Babajurtin piireihin sekä lännessä Tšetšeniaan. Etelärajalla virtaa Terekjoki.

Piiriin kuuluu 22 maalaiskuntaa: Averjanovka, Aleksandrijskaja, Bolšaja Areševka, Bolšebredihinskoje, Bolšezadojevskoje, Brjansk, Jasnaja Poljana, Južnoje, Kardonovka, Kizljarski (keskuspaikka Jubileinoje), Kosjakino, Krainovka, Krasnoarmeiski (Imeni Ždanova), Malaja Areševka, Novaja Serebrjakovka, Novokohanovskoje, Novyi Birjuzjak, Oguzer, Tšernjajevka, Tsvetkovka, Tušilovka ja Vperjod. Hallinnollinen keskus on Kizljarin kaupunki, joka ei kuulu piirin yhteyteen, vaan muodostaa erillisen kaupunkipiirikunnan. Asutuskeskuksia on yhteensä 83. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 39,7 % piirin asukkaista on avaareja, 19 % venäläisiä, 16 % dargeja, 6,5 % nogaita, 3,7 % lezgejä, 3,6 % lakeja, 2,6 % azereja, 1,5 % kumykkeja, 1,5 % rutuleja ja 1,4 % tabasaraneja. Kaupunkiväestöä ei ole.[1]

Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut viljan ja rehukasvien viljelyyn sekä maidon ja lihan tuotantoon. Teollisuus valmistaa säilykkeitä ja brandya.

Piirissä toimii 10 lastentarhaa, 55 koulua sekä ammattikoulu. Kulttuurilaitoksia ovat kaksi taidekoulua, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, kylien kerhotalot, kirjastolaitos ja kotiseutumuseo.

Nähtävyyksiä ovat 100–200-luvun asuinpaikka Nekrasovkan kylän lähellä, 1500-luvun kasakkalinnoitus Aleksandrijskajan ja Krainovkan kylien välillä, kalankasvatusta varten luodut Arakumskije-järvet, Agrahanski-lahti sekä Kaspianmeren ranta Tušilovkan ja Staryi Terekin välillä. Kardonovkan kylässä on kuumia lähteitä.

Paikallislehtinä ilmestyvät venäjänkieliset Kizljarskaja pravda, Delovoi Kizljar ja Stepnyje vesti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2010 g. 2010. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Viitattu 29.12.2010. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]