Siirry sisältöön

Listautumisanti

Wikipediasta

Listautumisanti tarkoittaa osakeantia, jolla yritys listautuu pörssiin.[1] Listautumisannissa yritys kerää rahaa sijoittajilta, laskee liikkeelle uusia osakkeita ja saattaa yrityksen osakkeet julkisen kaupankäynnin kohteeksi.[2]

Listautumisannilla voidaan tarkoittaa myös prosessia, joka sisältää tarvittavien asiakirjojen valmistelun, arvonmäärityksen, osakeannin, pörssilistautumisen ja näihin liittyviä tapahtumia.[1][3]

Listautumisannin toteutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On tavallista, että listautumisannin yhteydessä järjestetään myös osakemyynti (listautumismyynti), jossa vanhat omistajat myyvät osakkeitaan uusille omistajille.[4]

Listautumisannin yhteydessä osakkeita voidaan tarjota eri sijoittajaryhmille eri ehdoin. Antiin voi kuulua sijoittajille yleisesti tarkoitettu yleisöanti, institutionaalisille sijoittajille ja varakkaille yksityishenkilöille tarkoitettu instituutioanti ja henkilöstölle tarkoitettu henkilöstöanti. Instituutioannissa pienin vaadittava merkintäsumma on yleisöantia suurempi. Henkilöstöannista osakkeita saa Suomessa tavallisesti 10 % edullisemmin.[5]

Listautumisannissa sijoittajan ei tarvitse maksaa osakkeista kaupankäyntikuluja toisin kuin osakkeita myöhemmin myydessä.[6]

On yleistä, että listautumisanti ylimerkitään. Annin päätyttyä selviää, kuinka monta osaketta kukakin sijoittaja saa.[6]

Kurssikehitys listautumisannin jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pörssikauppa osakkeilla alkaa etukäteen ilmoitettuna päivänä annin jälkeen. Osakekurssi pörssissä voi olla merkintähintaa korkeampi tai alhaisempi. Ylimerkintätilanteessa on tyypillistä, että kurssi nousee ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä.[6]

Listautumisanteihin liittyy anomalioita. Anomalioiden vuoksi listautumisannit voivat olla sijoittajalle kannattavia lyhyellä aikavälillä, kun taas pitkällä aikavälillä parempaa tuottoa voi saada muista osakkeista. Listautumisannit on usein alihinnoiteltu: ensimmäisen kaupankäyntipäivän kurssi pörssissä on merkintähintaa korkeampi. Tällöin sijoittajan on mahdollista saada ensimmäisenä pörssipäivänä suurikin pikavoitto. Listautuneet yhtiöt kuitenkin alisuoriutuvat pörssissä pitkällä aikavälillä (3–5 vuodessa) verrattuna muihin yrityksiin.[7]

Niin sanotut kuumat markkinat tarkoittaa poikkeuksellista ajanjaksoa, jolloin listautumisia on paljon ja niiden tuotot sijoittajille korkeita. Kuumien markkinoiden vastakohta on kylmät markkinat, jolloin listautumisten tuotot ovat matalia tai negatiivisia ja listautumisia on vähemmän.[7]

Helsingin pörssin päälistalle vuosina 1999–2015 listautumisannin kautta listautuneet yritykset olivat keskimäärin alihinnoiteltuja. Pitkällä aikavälillä listautuneet yritykset kuitenkin alisuoriutuivat markkinoihin nähden. Alisuoriutumista selitti varsinkin eräiden teknobuumin aikana listautuneiden yritysten osakkeiden romahtaminen pörssissä.[7]

Pikavoittojen saamista listautumisanneista hankaloittaa se, että sijoittaja ei välttämättä saa ylimerkitystä annista haluamaansa määrää osakkeita. Vaikka voitto olisi prosenteissa suuri, rahamääräisesti se voi jäädä pieneksi.[7]

  1. a b Osakeanti: Syyt ja listautumisannit - Sijoitussanakirja Sijoitusblogi. Viitattu 1.12.2025.
  2. Pörssilistautujan käsikirja 2024. Pörssisäätiö.
  3. Listautumisannit (IPO) - Rahapedia rahapedia.com. 20.12.2022. Viitattu 1.12.2025.
  4. Pörssilistautujan käsikirja 2024. Pörssisäätiö.
  5. Esa Juntunen: Listautumisannit – kaikki mitä sinun tarvitsee tietää IPO:ista - Omavaraisuushaaste omavaraisuushaaste.com. 18.4.2022. Viitattu 1.12.2025.
  6. a b c Sijoittaja.fi: Listautumiset (IPO) 2025 - näin osallistut listautumisantiin Sijoittaja.fi. 8.10.2025. Viitattu 1.12.2025.
  7. a b c d Mäntymäki, Matias: Listautumisantien anomaliat. Sijoittaminen Helsingin pörssin listautumisanteihin vuosina 1999–2015 osuva.uwasa.fi. 2020. Vaasa.