Länsirintamalta ei mitään uutta (vuoden 1930 elokuva)

Länsirintamalta ei mitään uutta
All Quiet on the Western Front
Ohjaaja	Lewis Milestone
Käsikirjoittaja	George Abbott; Maxwell Anderson; Del Andrews
Perustuu	Erich Maria Remarquen romaaniin Länsirintamalta ei mitään uutta
Tuottaja	Carl Laemlle Jr.
Säveltäjä	David Broekman
Kuvaaja	Arthur Edeson
Leikkaaja	Edgar Adams
Tuotantosuunnittelija	Charles D. Hall
Lavastaja	Charles Hall; William R. Schmidt
Pääosat	Lew Ayres; Louis Wolheim; John Wray
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö	Universal Pictures
Levittäjä	Universal Studios; Netflix
Ensi-ilta	21. huhtikuuta 1930 (Yhdysvallat); 9. tammikuuta 1931 (Suomi); ; ; ;
Kesto	152 minuuttia
Alkuperäiskieli	englanti
Budjetti	1 200 000 dollaria
Aiheesta muualla
	IMDb
	Elonet
	AllMovie
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OKNimi-testi OK

Länsirintamalta ei mitään uutta (engl. All Quiet on the Western Front) on vuonna 1930 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen sotaelokuva, jonka on ohjannut Lewis Milestone. Se perustuu Erich Maria Remarquen samannimiseen romaaniin. Sitä pidetään yhtenä parhaista sodanvastaisista elokuvista. Elokuva kertoo ensimmäisen maailmansodan länsirintaman taisteluista saksalaisten sotilaiden näkökulmasta.^[1]

Länsirintamalta ei mitään uutta teki Lew Ayresista tähden ja vakiinnutti Lewis Milestonen aseman kansainvälisestikin merkittävä ohjaajana. Milestone ohjasi myöhemmin vielä kolme sotaelokuvaa (muun muassa He vaelsivat auringossa, 1945) mutta ne eivät yltäneet tämän elokuvan tasolle. Elokuva aloitti myös George Cukorin elokuvauran, sillä hän oli elokuvan dialogiohjaaja.^[2]

Rooleissa

Lew Ayres	…	Paul Bäumer
Louis Wolheim	…	Stanislaus Katczinsky
John Wray	…	Himmelstoss
Arnold Lucy	…	professori Kantorek
Ben Alexander	…	Franz Kemmerich
Slim Summerville	…	Tjaden
Richard Alexander	…	Haie Westhus
William Bakewell	…	Albert Kropp
Russell Gleason	…	Müller
Harold Goodwin	…	Detering
G. Pat Collins	…	luutnantti Bertinck
Owen Davis, Jr.	…	Peter
Scott Kolk	…	Leer
Walter Rogers	…	Behn
Beryl Mercer	…	rouva Bäumer, Paulin äiti

Tuotanto

Elokuvan traileri.

Erich Maria Remarque palveli ensimmäisessä maailmansodassa Saksan keisarikunnan asevoimissa, ja hän kirjoitti sodan jälkeen omien sotakokemustensa innoittamana teoksen Im Westen nichts Neues eli Länsirintamalta ei mitään uutta. Maailmansotaan sijoittuva sodanvastainen teos julkaistiin kirjana tammikuussa 1929 ja siitä tuli nopeasti menestys ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa teos julkaistiin nimellä All Quiet on the Western Front kesäkuussa 1929, ja pian sen julkaisun jälkeen teoksen elokuvaoikeudet osti Universal Picturesin tuottaja Carl Laemmle. Hintaa oikeuksilla oli 20 000 dollaria, eli noin 286 000 dollaria vuoden 2017 kurssin mukaan. Laemmle asetti elokuvaprojektin tuottajaksi oman tuolloin 21-vuotiaan poikansa Carl Laemmle Jr:n. Tämä herätti aikanaan kritiikkiä ja epäilyksiä nuoremman Laemmlen kyvyistä. Carl Jr. otti kuitenkin tehtävän vastaan tästä huolimatta. Hän palkkasi elokuvan käsikirjoittajiksi Maxwell Andersonin ja George Abbottin, ohjaajaksi Lewis Milestonen ja kuvaajaksi Arthur Edesonin.^[3]

Elokuvan kuvaukset alkoivat 11. marraskuuta eli ensimmäisen maailmansodan aselepopäivänä 1929. Sodan päättymisestä oli kulunut 11 vuotta ja suuresta pörssiromahduksesta vain kaksi viikkoa. Länsirintamalta ei mitään uutta oli yksi ensimmäisistä suurista äänielokuvatuotannoista. Sitä kuvattiin useilla eri paikoilla Etelä-Kaliforniassa. Esimerkiksi kyliin sijoittuvia kohtauksia kuvattiin Universalin studioiden takapihalla, mutta suurin osa elokuvasta kuvattiin Irvine Ranchillä Los Angelesista kaakkoon. Puvustuksen kanssa oltiin tarkkoja, ja Euroopasta tuotiin Yhdysvaltoihin suuri määrä aitoja ranskalaisia ja saksalaisia sotilasunivormuja elokuvan näyttelijöitä varten. Tämä tuotti lakiteknisen ongelman: elokuvan apulaisina olisi voitu käyttää Yhdysvaltain armeijan sotilaita, mutta laki kielsi sotilaita käyttämästä ulkomaalaisia sotilasunivormuja. Yhdysvaltalaisten sotilaiden sijaan elokuvan noin 2 000 apulaisnäyttelijää palkattiin Los Angelesista. Monet heistä olivat maailmansodan veteraaneja. Monet olivat lisäksi ulkomaalaisia, myös saksalaisia. Kun kuvaukset pääsivät alkuun, niiden oli tarkoitus kestää 48 päivää. Myöhästymisten takia aikaa kului kuitenkin lopulta 99 päivää. Myöhästymisten ja elokuvaan liittyvien rakennustöiden, palkkojen ja esimerkiksi valaistuskaluston odottamattomien kustannusten takia elokuvan alkuperäinen 819 000 dollarin budjetti paisui 1,4 miljoonaan dollariin.^[3]

Vastaanotto

Elokuva sai ensi-iltansa New Yorkissa 29. huhtikuuta 1930 siirtyen laajempaan levitykseen 24. elokuuta^[4]. Se oli menestys kotimaassaan myydyissä lipuissa sekä kriitikoiden keskuudessa. Lipputulot kattoivat helposti elokuvan tuotannon aikana paisuneen budjetin. Sen sijaan Euroopassa elokuvan vastaanotto oli laimeampi. Sen sodanvastainen sanoma ei sopinut ajan henkeen. Saksassa elokuva sai ensi-iltansa 5. joulukuuta 1930. Natsi-Saksan tuleva propagandaministeri Joseph Goebbels oli ostanut 300 lippua ensi-iltaan natsien rynnäkkösotilaille, jotka pilasivat esityksen vapauttamalla elokuvasaliin hiiriä ja heittelemällä savupommeja juutalaisvastaisia iskulauseita huutaen. Kuusi päivää myöhemmin Weimarin tasavallan elokuvasensuuri kielsi sen esittämisen. Adolf Hitler nousi valtaan vuonna 1933, jolloin kiellettiin myös elokuvan lähdeteos. Elokuva julkaistiin uudelleen Länsi-Saksassa huhtikuussa 1952. Saksan ohella elokuva kiellettiin aikanaan myös useissa muissa Euroopan maissa, kuten Italiassa, Itävallassa ja Ranskassa. Monissa maissa kielto esittää elokuvaa oli voimassa vuosikymmeniä.^[3]

Palkinnot

Voitetut Oscar-palkinnot:

elokuva – Universal Pictures ja Carl Laemmle Jr.
ohjaus – Lewis Milestone

Oscar-ehdokkuudet:

sovitettu käsikirjoitus – George Abbott, Maxwell Anderson ja Del Andrews
kuvaus – Athur Edeson

^[5]

Myöhempi arvostus

Vuonna 1990 elokuva otettiin mukaan Yhdysvaltojen National Film Registryyn, johon kootaan kulttuurisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittäviä amerikkalaiselokuvia^[6]. The New York Timesin kriitikot valitsivat elokuvan vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta.^[7]

Lähteet

Suomen elokuva-arkiston (Orion) ohjelmalehtinen, syyskausi 2006 (Sakari Toiviainen, Antti Alanen)

Viitteet

↑ ^a ^b Firsching, Robert: All Quiet on the Western Front Allmovie.com. Viitattu 2.7.2010. (englanniksi)
↑ Slide, Anthony: All Quiet on the Western Front Filmreference.com. Viitattu 27.10.2010. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Robert Niemi: 100 Great War Movies: The Real History Behind the Films, s. 1–4. ABC-CLIO, 2018. ISBN 978-1-4408-3386-1 (englanniksi)
↑ All Quiet on the Western Front (1930) American Film Institute Catalog of Feature Films. American Film Institute. Viitattu 25.4.2025. (englanniksi)
↑ The 3rd Academy Awards : 1931 Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Viitattu 25.4.2025. (englanniksi)
↑ Complete National Film Registry Listing National Film Registry. Viitattu 13.4.2019. (englanniksi)
↑ The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 4.7.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Länsirintamalta ei mitään uutta Internet Movie Databasessa (englanniksi)
Länsirintamalta ei mitään uutta Elonet.
Länsirintamalta ei mitään uutta AllMoviessa. (englanniksi)

[Firsching-1] Firsching, Robert: All Quiet on the Western Front Allmovie.com. Viitattu 2.7.2010. (englanniksi)

[slide-2] Slide, Anthony: All Quiet on the Western Front Filmreference.com. Viitattu 27.10.2010. (englanniksi)

[war-3] Robert Niemi: 100 Great War Movies: The Real History Behind the Films, s. 1–4. ABC-CLIO, 2018. ISBN 978-1-4408-3386-1 (englanniksi)

[4] All Quiet on the Western Front (1930) American Film Institute Catalog of Feature Films. American Film Institute. Viitattu 25.4.2025. (englanniksi)

[oscr-5] The 3rd Academy Awards : 1931 Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Viitattu 25.4.2025. (englanniksi)

[6] Complete National Film Registry Listing National Film Registry. Viitattu 13.4.2019. (englanniksi)

[7] The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 4.7.2016. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

n k m Parhaan elokuvan Oscar-palkinnon saaneet elokuvat
1927/1928–1940	Siivet (1927/28) Broadwayn sävel (1928/29) Länsirintamalta ei mitään uutta (1929/30) Cimarron (1930/31) Grand Hotel (1931/32) Cavalcade (1932/33) Tapahtui eräänä yönä (1934) Kapina laivalla (1935) Ziegfeld, naisten kuningas (1936) Emile Zolan elämä (1937) Komedia meistä ihmisistä (1938) Tuulen viemää (1939) Rebekka (1940)
1941–1960	Vihreä oli laaksoni (1941) Rouva Miniver (1942) Casablanca (1943) Kulje tietäni (1944) Tuhlattuja päiviä (1945) Parhaat vuodet (1946) Hiljainen sopimus (1947) Hamlet (1948) Kaikki kuninkaan miehet (1949) Kaikki Eevasta (1950) Pariisin lumoissa (1951) Suuri maailmansirkus (1952) Täältä ikuisuuteen (1953) Alaston satama (1954) Marty (1955) Maailman ympäri 80 päivässä (1956) Kwai-joen silta (1957) Gigi (1958) Ben-Hur (1959) Poikamiesboksi (1960)
1961–1980	West Side Story (1961) Arabian Lawrence (1962) Tom Jones – hulivilihurmuri(1963) My Fair Lady (1964) Sound of Music (1965) Kunnian mies (1966) Yön kuumuudessa (1967) Oliver! (1968) Keskiyön cowboy (1969) Panssarikenraali Patton (1970) Kovaotteiset miehet (1971) Kummisetä (1972) Puhallus (1973) Kummisetä osa II (1974) Yksi lensi yli käenpesän (1975) Rocky (1976) Annie Hall (1977) Kauriinmetsästäjä (1978) Kramer vastaan Kramer (1979) Tavallisia ihmisiä (1980)
1981–2000	Tulivaunut (1981) Gandhi (1982) Hellyyden ehdoilla (1983) Amadeus (1984) Minun Afrikkani (1985) Platoon – nuoret sotilaat (1986) Viimeinen keisari (1987) Sademies (1988) Palveluksessanne, Miss Daisy (1989) Tanssii susien kanssa (1990) Uhrilampaat (1991) Armoton (1992) Schindlerin lista (1993) Forrest Gump (1994) Braveheart – taipumaton (1995) Englantilainen potilas (1996) Titanic (1997) Rakastunut Shakespeare (1998) American Beauty (1999) Gladiator (2000)
2001–	Kaunis mieli (2001) Chicago (2002) Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (2003) Million Dollar Baby (2004) Crash (2005) The Departed (2006) Menetetty maa (2007) Slummien miljonääri (2008) The Hurt Locker (2009) Kuninkaan puhe (2010) The Artist (2011) Argo (2012) 12 Years a Slave (2013) Birdman or (The Unexpected Virtue of Ignorance) (2014) Spotlight (2015) Moonlight (2016) The Shape of Water (2017) Green Book (2018) Parasite (2019) Nomadland (2020) Coda – kahden maailman välissä (2021) Everything Everywhere All at Once (2022) Oppenheimer (2023) Anora (2024)