National Film Registry

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
The image includes a logo on a black background. The logo looks like a film reel and changes from left-to-right to an eagle. The logo is multi-colored and below it is the phrase "National Film Registry of the Library of Congress".
National Film Registryn logo

National Film Registry ("Kansallinen elokuvaluettelo") on yhdysvaltalaisten elokuvien arkisto, jota Yhdysvaltain kongressin kirjasto ylläpitää. Arkistoon valittavat elokuvat valitsee National Film Preservation Board. Se perustettiin 1988 ja Yhdysvaltain kongressi vahvisti sen toimivallan 1992, 1996, 2005 ja 2008.[1][2][3] Vuoden 1996 lain myötä perustettiin myös yleishyödyllinen National Film Preservation Foundation -säätiö, joka kerää varoja yksityiseltä sektorilta.[4]

National Film Registry hyväksyy arkistoitavaksi vuosittain enintään 25 yhdysvaltalaista elokuvaa, jotka ovat "kulttuurillisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittäviä elokuvia". Niiden tulisi kuvastaa yhdysvaltalaisen elokuvan koko kirjoa ja elokuvaperinnettä.[5] Ehdokkaiksi kelpaavat vähintään kymmenen vuotta vanhat elokuvat.[6] Vuoden 1989 ensimmäisellä valintakierroksella yhdysvaltalaiset ehdottivat lähes tuhatta säilyttämisen arvoista elokuvaa.

Elokuvaluettelossa on Hollywood-elokuvan klassikkoja sekä vailla tekijänoikeussuojaa olevia elokuvia. Elokuvan ei tarvitse olla pitkä elokuva eikä sen julkisen esittämisen puute ole este valinnalle. Elokuvaluettelossa on uutiselokuvia, mykkäelokuvia, kokeellisia elokuvia, lyhytelokuvia, sarjaelokuvia, kotielokuvia, dokumenttielokuvia, independent-elokuvia, televisioelokuvia ja musiikkivideoita. Vuonna 2015 elokuvaluettelossa oli 650 elokuvaa.[7]

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisessä erässä vuonna 1989 National Film Registryyn valittiin elokuvat suuren yleisön antamien ehdotusten pohjalta. Valituksi tulivat Elia Kazanin Alaston satama (1954), F. W. Murnaun Auringonnousu (1927), Billy Wilderin Auringonlaskun katu (1950), Michael Curtizin Casablanca (1942), Orson Wellesin Citizen Kane (1941), John Fordin Etsijät (1956), Victor Flemingin Ihmemaa Oz (1939) King Vidorin Kansan mies (1928), Buster Keatonin Kenraali (1927), Stanley Donenin ja Gene Kellyn Laulavat sadepisarat (1952), Gordon Parksin The Learning Tree – vuosi elämästäni (1969), Walt Disneyn Lumikki ja seitsemän kääpiötä (1937), John Hustonin Maltan haukka (1941), Frank Capran Mr. Smith lähtee Washingtoniin (1939), Robert Flahertyn Nanook, pakkasen poika (1922), Charlie Chaplinin Nykyaika (1936), William Wylerin Parhaat vuodet (1946), Billy Wilderin Piukat paikat (1959), Fred Zinnemannin Sheriffi (1952), D. W. Griffithin Suvaitsemattomuus (1916), Stanley Kubrickin Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia (1964), Victor Flemingin Tuulen viemää (1939), George Lucasin Tähtien sota (1977), Alfred Hitchcockin Vertigo – punainen kyynel (1958), John Fordin Vihan hedelmät(1940), ja King Vidorin Väkijoukko (1928) .[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Reagan Signs Law on Film The New York Times. 28.9.1988. Viitattu 24.4.2010. (englanniksi)
  2. Legislative Authorization National Film Preservation Board. Viitattu 24.4.2010. (englanniksi)
  3. Public Law 110–336—Oct. 2, 2008 (PDF) United States Government Printing Office. Viitattu 24.4.2010. (englanniksi)
  4. Fox, Michael: Running Around San Francisco for an Education SF Weekly. 28.5.2003. Viitattu 24.4.2010. (englanniksi)
  5. National Film Registry Adds 25 Films 17.12.2002. Millimeter. Viitattu 24.4.2010. (englanniksi)
  6. Molotsky, Irvin: 25 Films Chosen for the National Registry The New York Times. 20.9.1989. Viitattu 24.4.2010. (englanniksi)
  7. Frequently Asked Questions National Film Preservation Board. Viitattu 4.1.2016. (englanniksi)
  8. Apunen, Matti (toim.): ”Amerikkalainen aarreaitta”, Elävän kuvan vuosikirja 1990, s. 133. Suomen elokuvasäätiö, 1990. ISBN 951-861-951-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]