Kydonia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kydonia
Κυδωνία
Kydonian raunioita Kastéllin arkeologisella alueella.
Kydonian raunioita Kastéllin arkeologisella alueella.
Sijainti

Kydonia
Koordinaatit 35°31′2″N, 24°1′10″E
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Paikkakunta Chaniá, Kreeta
Historia
Tyyppi palatsi ja kaupunki
Ajanjakso n. 2900–1170 eaa.
n. 725 eaa.–
Kulttuuri minolainen kulttuuri
mykeneläinen kulttuuri
antiikki
Pinta-ala 100 000 m²

Kydonia (m.kreik. Κυδωνία) oli minolais- ja mykeneläisaikainen palatsikeskus ja kaupunki sekä antiikin aikainen kaupunkivaltio Kreetan saarella Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Chanián kaupungin paikalla. Osia siitä on kaivettu esille.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kydonian raunioita Kastéllin arkeologisella alueella.

Chanián paikalla on ollut minolainen asutus viimeistään varhaisella minolaisella kaudella EM II (noin 2900–2300 eaa.). Kydonian palatsi oli rakennettu keskiminolaisella kaudella MM III (noin 1700–600 eaa.). Myöhäisminolaisella kaudella LM IIIA ja LM IIIB (noin 1390–1190 eaa.). Kydonia on ollut läntisen Kreetan merkittävin minolainen keskus. Se on ollut myös merkittävä merikaupan keskus ja vienyt muun muassa keramiikkaa, oliviiöljyä, viiniä ja hajuvesiä.[1][2] Kaupungista käytetty nimimuoto ”Kydonia” palautuu ilmeisesti paikan alkuperäiseen nimeen ja esiintyy lineaari-B-kirjainmerkein kirjoitetuissa mykeneläisissä kirjoituksissa muodossa ku-do-ni-ja.[3]

Asutus on tuhoutunut tulipalossa muiden minolaisten keskusten tavoin noin vuonna 1450 eaa. sekä toisen kerran noin vuonna 1350–1250 eaa., mutta rakennettu ainakin osittain uudestaan kummallakin kerralla. Asutus on kestänyt ainakin kaudelle LM IIIC (noin 1190–1170 eaa.) asti, toisin sanoen Kydonia on ollut käytössä palatsikeskuksena myös Kreetan mykeneläisellä kaudella vielä sen jälkeen, kun Knossos oli jo autioitunut. Mykeneläisellä ajalla kaupungissa oli Zeuksen ja Dionysoksen kultti.[1] Asutus palasi paikalle noin 400 vuoden katkon jälkeen geometrisella kaudella noin vuonna 725 eaa. Siitä lähtien paikka on ollut asuttu yhtämittaisesti.[4]

Historiallisena aikana Kydonia oli yksi Kreetan merkittävimmistä kaupunkivaltioista. Vuonna 524 eaa. siitä tuli samoslaisten ja myöhemmin aiginalaisten siirtokunta. Kaupunki oli usein sodissa Falassarnan, Polyrrhenian, Elyroksen ja Apteran kanssa. Se oli välillä Knossoksen ja välillä Gortynin puolella näiden kahden välisissä sodissa.[5]

Kreetalaiset tuhosivat Marcus Antoniuksen johtaman Rooman laivaston Kydonian edustalla vuonna 76 eaa. Lopulta roomalaiset valtasivat Kreetan Kydonian kautta vuonna 69 eaa. Quintus Metelluksen johdolla. Roomalaisena aikana kaupunki nautti itsenäisestä asemasta. Kaupungin antiikin aikaisen teatterin kerrotaan säilyneen vuoteen 1585.[5]

Kukkulalle minolaisaikaisen asutuksen paikalle rakennettiin bysanttilaisena aikana linnoitus. Paikka oli kaupungin keskus myös venetsialaisella ja osmanivallan aikana. Minolaisia jäänteitä tuli esiin Chanián toisen maailmansodan aikaisten intensiivisten pommitusten tuhoja raivattaessa.[6] Arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1966. Kaivauksia paikalla on suorittanut Ruotsin Ateenan-instituutti yhdessä kreikkalaisten kanssa.[1][7] Myös Tanskan Ateenan-instituutti on osallistunut kaivauksiin vuodesta 2010.[4] Osa raunioista on nykyisin katettu.

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kastéllin arkeologinen kohde suojakatoksineen.

Kydonian pinta-ala on saattanut olla jopa 100 000 neliömetriä.[2] Minolaisaikaisesta kaupungista vain pieni osa on kaivettu, koska se on lähes kokonaan myöhempien rakennusten peittämä. Kaivauksia vaikeuttaa myös se, että paikalla on ollut asutusta jatkuvasti tuhansia vuosia, jolloin kerroksia on useita. Merkittävin arkeologinen alue sijaitsee kaupungin keskustassa Agía Aikaterínin aukiolla Kastéllin kukkulalla Kanevárou-kadun varrella lähellä kaupungin nykyistä satamaa.[1]

Kaivauksissa on tunnistettu muun muassa minolaisille palatseille tyypillistä arkkitehtuuria edustanut rakennus, jossa on muun muassa valokuilu, polythyron-huoneita, rituaalipeseytymistilat sekä säilytystiloja. Varsinaista palatsipihaa ei kuitenkaan ole vielä löydetty. Lisäksi on löydetty asuintaloja ja kulttialueita. Kaivauksissa on löydetty suuri määrä lineaari-A-kirjoitusta sisältäviä savitauluja ja muita esineitä. Niissä on luetteloita ihmisistä, eläimistä ja maataloustuotteista. Chaniásta on löydetty myös lineaari-B-kirjoitusta sisältäneitä tauluja, mikä osaltaan todistaa sen merkittävyydestä myös mykeneläisellä ajalla.[1][2]

Eräältä alttarilta löydettiin nuoren naisen jäänteitä noin vuodelta 1280 eaa. Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että kyseessä olisi ollut ihmisuhri, mutta tästä ei ole yksimielisyyttä.[1][8]

Osa merkittävimmistä arkeologisista löydöistä on esillä Chanián arkeologisessa museossa.[7]

Mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisessa mytologiassa Kydonia oli yksi Knossoksen kuningas Minoksen perustamasta kolmesta kaupungista. Mytologiassa tunnetaan myös Kydon-niminen heeros, joka oli Hermeen ja Minoksen tyttären Akakalliksen poika.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Chania/Kydonia Minoan Crete. Viitattu 23.11.2015.
  2. a b c Discoveries at Khania in Western Crete - An Interview with Maria Andreadaki-Vlasiki Athena Review, Vol.3, no.3: Minoan Crete. Viitattu 23.11.2015.
  3. Mycenean (Linear B) - English Glossary Explore Crete. Viitattu 23.11.2015.
  4. a b The Greek-Swedish-Danish excavation (GSDE) of Minoan Kydonia, Chania Danish Institute at Athens. Viitattu 23.11.2015.
  5. a b c Ancient Kydonia Destination Crete. Viitattu 23.11.2015.
  6. Ancient Kydonia and Kastelli Hill West Crete. Viitattu 23.11.2015.
  7. a b Archaeological Site of Chania (Kydonia) Visit Crete. Viitattu 23.11.2015.
  8. Possible evidence of human sacrifice at Minoan Chania Archaeology News Network. Viitattu 23.11.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]