Kydonia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kydonia
Κυδωνία
Kydonian raunioita Kastéllin arkeologisella alueella.
Kydonian raunioita Kastéllin arkeologisella alueella.
Sijainti

Kydonia
Koordinaatit 35°31′2″N, 24°1′10″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Chaniá, Kreeta
Historia
Tyyppi palatsi ja kaupunki
Ajanjakso n. 2900–1170 eaa.
n. 725 eaa.–
Kulttuuri minolainen kulttuuri
mykeneläinen kulttuuri
antiikki
Alue Kreeta
Pinta-ala 100 000 m²

Kydonia (m.kreik. Κυδωνία, Kydōnia, myös Κυδωνίς, Kydōnis, lat. Cydonia) oli minolais- ja mykeneläisaikainen palatsikeskus ja kaupunki[1] sekä antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.[2] Se sijaitsi nykyisen Chanián kaupungin paikalla. Osia siitä on kaivettu esille.[3][4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria ja mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minolaisen Kydonian raunioita Kastéllin arkeologisella alueella.

Chanián paikalla on ollut minolainen asutus viimeistään varhaisella minolaisella kaudella EM II (noin 2900–2300 eaa.). Kydonian palatsi oli rakennettu keskiminolaisella kaudella MM III (noin 1700–600 eaa.). Myöhäisminolaisella kaudella LM IIIA ja LM IIIB (noin 1390–1190 eaa.). Kydonia on ollut läntisen Kreetan merkittävin minolainen keskus. Se on ollut myös merkittävä merikaupan keskus ja vienyt muun muassa keramiikkaa, oliviiöljyä, viiniä ja hajuvesiä.[1][5] Kaupungista käytetty nimimuoto ”Kydonia” palautuu ilmeisesti paikan alkuperäiseen nimeen ja esiintyy lineaari-B-kirjainmerkein kirjoitetuissa mykeneläisissä kirjoituksissa muodossa ku-do-ni-ja.[6]

Asutus on tuhoutunut tulipalossa muiden minolaisten keskusten tavoin noin vuonna 1450 eaa. sekä toisen kerran noin vuonna 1350–1250 eaa., mutta rakennettu ainakin osittain uudestaan kummallakin kerralla. Asutus on kestänyt ainakin kaudelle LM IIIC (noin 1190–1170 eaa.) asti, toisin sanoen Kydonia on ollut käytössä palatsikeskuksena myös Kreetan mykeneläisellä kaudella vielä sen jälkeen, kun Knossos oli jo autioitunut. Mykeneläisellä ajalla kaupungissa oli Zeuksen ja Dionysoksen kultti.[1]

Kreikkalaisessa mytologiassa Kydonia oli yksi Knossoksen kuningas Minoksen perustamasta kolmesta kaupungista. Mytologiassa tunnetaan myös Kydon-niminen heeros, joka oli Hermeen ja Minoksen tyttären Akakalliksen poika.[7] Myös hänet mainitaan kaupungin perustajaksi Minoksen ohella.[3]

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutus palasi paikalle noin 400 vuoden katkon jälkeen geometrisella kaudella noin vuonna 725 eaa. Siitä lähtien paikka on ollut asuttu yhtämittaisesti.[8]

Historiallisena aikana Kydonia oli yksi Kreetan merkittävimmistä kaupunkivaltioista. Vuonna 524 eaa. siitä tuli Samoksen ja myöhemmin Aiginan siirtokunta. Kaupunki oli usein sodissa Falasarnan, Polyrrhenian, Elyroksen ja Apteran kanssa. Se oli välillä Knossoksen ja välillä Gortynin puolella näiden kahden välisissä sodissa. Aiginan siirtokuntana Kydonia oli vihollisuuksissa myös Ateenan kanssa, ja ateenalaiset hyökkäsivät kaupunkiin vuonna 429 eaa. Fokislaiset hyökkäsivät kaupunkiin vuonna 343 eaa. Falaikoksen johdolla.[3][4][7]

300- ja 200-luvuilla eaa. Kydonia oli hyvissä väleissä Ateenan samoin kuin Makedonian kanssa. 200-luvun eaa. puolessa välissä se oli myös liitossa Knossoksen kanssa. Kydonia kukoisti erityisesti 100-luvulla eaa. Se alisti muun muassa Falasarnan, vaikkakin joutui palauttamaan sen itsenäisyyden vuonna 184 eaa., ja hallitsi pitkään Diktynnan temppeliä.[3] Kaupunki löi omaa rahaa 400-luvulta eaa. lähtien. Sen kansalaisista käytettiin muun muassa etnonyymejä Kydōniatēs (Κυδωνιάτης), Kydōn (Κύδων), Kydōnios (Κυδώνιος), Kydōnaios (Κυδωναῖος) ja Kydōnis (Κυδωνίς).[4]

Muiden Kreetan kaupunkien muodostettua Kreetan liiton ja liittouduttua Eumenes II:n kanssa vuonna 183 eaa., Kydonia pysyi erossa liitosta.[3] Kreetalaiset tuhosivat Marcus Antoniuksen johtaman Rooman laivaston Kydonian edustalla vuonna 76 eaa. Lopulta roomalaiset valtasivat Kreetan Kydonian kautta vuonna 69 eaa. Quintus Metelluksen johdolla.[7]

Roomalaisella kaudella Kydonia kukoisti edelleen ja nautti itsenäisestä asemasta, ja jatkoi oman rahan lyömistä. Varhaisella bysanttilaisella kaudella kaupunki toimi piispanistuimena. Kaupunki säilyi asuttuna ainakin 800-luvun jaa. alkupuolelle, jolloin se taantui välillä saaren arabivalloituksen vuoksi.[3][7]

Myöhemmällä bysanttilaisella kaudella kukkulalle minolaisaikaisen asutuksen paikalle rakennettiin linnoitus. Paikka oli kaupungin keskus myös venetsialaisella ja osmanivallan aikana, jolloin se kehittyi nykyiseksi Chanián kaupungiksi. Minolaisia jäänteitä tuli esiin kaupungin toisen maailmansodan aikaisten suurten pommitusten tuhoja raivattaessa.[9] Kaupungin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1966. Kaivauksia paikalla on suorittanut Ruotsin Ateenan-instituutti yhdessä kreikkalaisten kanssa.[1][10] Myös Tanskan Ateenan-instituutti on osallistunut kaivauksiin vuodesta 2010.[8] Osa raunioista on nykyisin katettu.

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minolainen kaupunki ja palatsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kastéllin arkeologinen kohde suojakatoksineen.

Minolaisen Kydonian pinta-ala on saattanut olla jopa 100 000 neliömetriä.[5] Minolaisaikaisesta kaupungista vain pieni osa on kaivettu, koska se on lähes kokonaan myöhempien rakennusten peittämä. Kaivauksia vaikeuttaa myös se, että paikalla on ollut asutusta jatkuvasti tuhansia vuosia, jolloin kerroksia on useita. Merkittävin arkeologinen alue sijaitsee kaupungin keskustassa Agía Aikaterínin aukiolla Kastéllin kukkulalla Kanevárou-kadun varrella lähellä kaupungin nykyistä satamaa.[1]

Kaivauksissa on tunnistettu muun muassa minolaisille palatseille tyypillistä arkkitehtuuria edustanut rakennus, jossa on muun muassa valokuilu, polythyron-huoneita, rituaalipeseytymistilat sekä säilytystiloja. Varsinaista palatsipihaa ei kuitenkaan ole vielä löydetty. Lisäksi on löydetty asuintaloja ja kulttialueita. Kaivauksissa on löydetty suuri määrä lineaari-A-kirjoitusta sisältäviä savitauluja ja muita esineitä. Niissä on luetteloita ihmisistä, eläimistä ja maataloustuotteista. Chaniásta on löydetty myös lineaari-B-kirjoitusta sisältäneitä tauluja, mikä osaltaan todistaa sen merkittävyydestä myös mykeneläisellä ajalla.[1][5]

Eräältä alttarilta löydettiin nuoren naisen jäänteitä noin vuodelta 1280 eaa. Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että kyseessä olisi ollut ihmisuhri, mutta tästä ei ole yksimielisyyttä.[1][11]

Antiikin ajan kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dionysos ja Ariadne lattiamosaiikissa roomalaiselta ajalta. Chanián arkeologinen museo.

Antiikin aikaisen kaupungin akropoliina toimi ilmeisesti sama Kastéllin kukkula. Alakaupunki sijaitsi alempana kukkulan eteläpuolella. Kaupungin satama oli kukkulan pohjoispuolella nykyisessä satamalahdessa, ja voitiin tarvittaessa sulkea ketjulla. Useista paikoista kaupunkia on löydetty roomalaisaikaisten, 100-luvulla jaa. rakennettujen talojen jäänteitä, joissa on usein koristeelliset mosaiikkilattiat. Muun muassa Chanián katedraalin eteläpuolelta on löydetty roomalaisen kylpylän jäänteet. Kaupungista on löydetty myös doorilaista tyyliä edustaeen temppelin sekä akveduktin jäänteitä. Kaupungin antiikin aikaisen teatterin kerrotaan säilyneen vuoteen 1585, jolloin venetsialaiset purkivat sen linnoituksen osiksi. Hautoja minolaiselta roomalaiselle kaudelle saakka on löydetty erityisesti nykyisen kaupungin itä- ja kaakkoispuolelta.[3][4][7]

Esinelöydöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kydoniasta sekä sen ympäristöstä, kuten Diktynnan temppeliltä, löydettyjä esinelöytöjä on esillä Chanián arkeologisessa museossa.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Chania/Kydonia Minoan Crete. Viitattu 23.11.2015.
  2. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”968 Kydonia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  3. a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Kydonia (Khania), Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  4. a b c d Smith, William: ”Cydonia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  5. a b c Discoveries at Khania in Western Crete - An Interview with Maria Andreadaki-Vlasiki Athena Review, Vol.3, no.3: Minoan Crete. Viitattu 23.11.2015.
  6. Mycenean (Linear B) - English Glossary Explore Crete. Viitattu 23.11.2015.
  7. a b c d e Ancient Kydonia Destination Crete. Viitattu 23.11.2015.
  8. a b The Greek-Swedish-Danish excavation (GSDE) of Minoan Kydonia, Chania Danish Institute at Athens. Viitattu 23.11.2015.
  9. Ancient Kydonia and Kastelli Hill West Crete. Viitattu 23.11.2015.
  10. a b Archaeological Site of Chania (Kydonia) Visit Crete. Viitattu 23.11.2015.
  11. Possible evidence of human sacrifice at Minoan Chania Archaeology News Network. Viitattu 23.11.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]