Keskustelu:Luettelo Vantaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Luettelon tila 30.6.2016[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty projektisivulta: Kuvia kerätty (osa odottaa taiteilijan tai kuraattorin varmistusta tai lisätietoa ennen listalle lisäämistä), teosluettelo ja sen lähteistys kesken. Pohjalista oli valitettavan huonosti lähteistetty tai muutoin tietosanakirjakäytäntöjen pohjalta perusteltu. Osalle teoksista löytynyt eri lähteistä käytettäessä jopa kolme eri valmistumisvuotta (tapaus Kilterin koulu ja sen seinäreliefityö: aluearkkitehdin julkaisu listaa virheellisesti kaavan valmistumisvuoden koulun / teoksen valmistumisvuodeksi, myös kaupungin karttapalvelu antaa vuoden, joka on ennen rakennustöiden alkamista tai juuri niiden alkaessa. Kaupunginosahistoriikista löytyi (miltei) riittävän yksityiskohtainen kuvaus ja uskottava vuosi). Myös ainakin kaksi teosnimeä jouduttu muuttamaan lähteistysvaiheessa taiteilijoiden omien listausten pohjalta. Lähteistämätön pohjalista on siten vahvasti raakaversio, viittaa omaan tutkimukseen (lähde jäi epäselväksi) tai on ensimmäisen noin 25 teoksen perusteella varsin puutteellinen ja sisältää useita asiavirheitä. Kiinnostava ja kiitettävä alku, mutta olisi selkeän puutteellista tietosanakirjatyötä, jos jää noin rajatuksi. Ollakseen hyödyllinen myös printattuna, listan koordinaatit olisi hyvä saada näkyviin, ei listattuna vain kuvakkeina. Monitaiteenalaiselle listalle tarvitaan teosten materiaalit, erillisartikkeleihin myös teosten mitat. Jo olemassaolevat taiteilija-artikkelit (ja toukokuiset 50+ koulujen dokumentointikierrokset kaupungin eri puolilla) viittaavat useisiin julkisiin teoksiin, joita ei vielä ole listalla (vaikkapa artikkelin Pekka Jylhä julkisten teosten luettelo). Ainakin keskeisimmistä moniteoskokonaisuuksista (kuten edesmenneen kansainvälisesti tunnetun kuvanveistäjän patsaspuisto ja syntyessään Pohjoismaiden suurin seinämaalauskokonaisuus jota paikallinen taidemuseokin on tukenut) on tarkoitus tehdä omat erillisartikkelinsa; nämä mainitaan teosluettelon erilliskappaleessa. --Paju (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 12.40 (EEST)

Nämä ovat luetteloita, joiden kanssa ei minusta tarvitse noudattaa ihan niin pedantteja kriteereitä kuin artikkeleissa. Tarkoituksena muissakin kunnissa on, että tehdään ensin tuo "raakalista", johon ei välttämättä tarvitse edes viitteistystä aluksi. Jostakin kun nääs on aina alettava. Julkisiin teoksiin löytynee viitteitä ja jos yksi hyvä tietolähde löytyy yhdelle teokselle, sekin riittää. Teosten eri valmistumisvuosia tapaa silloin tällöin ja yleisiä ovat erilaiset nimet samalla teoksella. Nämä saattavat johtua myös huonosta tiedottamisesta. Teosten materiaaleja, tekotapoja ja mittoja ei oteta mukaan näihin luetteloihin, niiden paikka on teosten omissa artikkeleissa. Juu, kiva jos saadaan omat artikkelit myös Vantaan veistospuistoista ja Leinelästä. Oliskohan Helsinki-Vantaan lentokentän teoksissa ainesta omaan luetteloon? Näihin julkisten taideteosten luetteloiden kirjoittamiseen voisi suhtautua vähän kuin tietokannan tekemiseen, eli vain olennaiset faktat mukaan ja minimalistinen, konstruktiivinen linja. Kun tietokannat saadaan ensin suht. koht. kattavaksi koko maassa, sitten niistä voi rakentaa erilaisia kokonaisuuksia, kuten karttoja, reittejä, pelejä ja muuta mukavaa. Niin, ja jonkinlaisen yleiskatsauksen voisi Vantaankin ulkoveistoskokoelmasta kirjoittaa alkuun muiden kaupunkien tapaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. kesäkuuta 2016 kello 23.45 (EEST)
Teknisesti erilaisten appsien ja pelien rakentelu voi olla hauskaa. Aivan toinen juttu on, pysytäänkö silloin enää sitaattioikeuden sisällä. Minun mielikuvieni, paikkatieto- ja softakokemukseni sekä taideosaamiseni mukaan on ainakin visioissa helppo eksyä mobiiliappseissa pois siltä lailliselta alueelta, jolloin rikotaan lakia ja taiteilijoiden tai muiden tahojen oikeuksia, mikäli taideteoskuvat lähtisivät siirtymään tuollaisiin sovelluksiin. Eli olisin mieluummin varovainen enkä kehoittaisi julkisesti ihmisiä sellaisille poluille. Arkkitehtuuripolkujen osalta pelit tms. saattaisivat olla varmemmin laillisuuden tontilla, mutta näkyy noidenkin yksityiskohtia nostettavan "erillisiksi taideteoksiksi".--Paju (keskustelu) 8. heinäkuuta 2016 kello 06.28 (EEST)
Muistutan, että kyseessä on artikkelin nimen perusteella kunnan julkisten taideteosten lista. Ei vai ulkoteosten lista, eikä vain julkisten veistosten lista. Herää myös kysymys, millä läpinäkyvällä perusteilla pohjalista oli muodostettu? Esimerkiksi mistä kuvataidekoulusta Lasten taidetalo Toteemin toteemien tekijät olivat ja oliko heillä joku ohjaaja? - Tekniikoiden moninaisuus puoltaa tarvetta lisätä materiaalien ja/tai teoksen kuvausta omaksi sarakkeekseen. Samaa tarvetta puoltaa se hyvin valitettava piirre, että vain erittäin harvassa Vantaan julkisessa teoksessa on toistaiseksi teoskyltti työn yhteydessä. Siksi tarkkuus ja kattavuus koontilistan lähteistyksessä on perusteltua. Tämä nousee oleelliseen asemaan kun edes teoksen tarkoista rajoista ei paikalla saa yksiselitteistä käsitystä (jos samalla paikalla on useita saman tekijän töitä niin missä näiden raja kulkee ja mikä on teosten ulkopuolista pintaa tai rakennetta). Miten saada varmuus ja tehdä läpinäkyvä lähteistys Pekka Jylhän Toinen matka teoksen rajoista Pasilan pohjoisessa alikulkukäytävässä (wikipedistin oma käsitys ei voi olla riitävä, sillä se olisi omaa tutkimusta: onko seinän samalta näyttävä sininen työtä vai ei? onko seinässä tekstiä osana teosta? onko alikulkukäytävän tyhjähkö syvennys osa työtä vai ei, kuuluuko siihen kattovalaisimia yms?). Toisena lähteistystä vaativana osana: kuka/ketkä on/ovat minkäkin laajan työn osateemojen toteuttajat (case usean katutaiteilijan Myyrmäen aseman sisätilojen seinämaalaukset; mikä on jo erillisartikkelin asiaa ja kyllä löytyy osavastauksia tekijöiden gallerioista, mikä on toisaalta ei-toivottu ensikäden lähde). Mikäli on olemassa joku julkaistu julkisten teosten kattava luettelo voisi lähteistystä vähentää; vanhoissa kulttuurikaupungeissa tuollaisia on enempi. Toistaiseksi teosten lähteistys ovat sirpaleina tai tiedoissa on ristiriitoja tai ensikäden tiedoille on haluttu täydennystä. Ainakaan nyt kesälomien parhaimpaan aikaan ei ole Vantaalta listaa löytynyt. Useita teokseksi tulkittavissa olevia töitä odottaa lähteistystä tekijöistään ja valmistumisajasta, sijainteja ja kuvia jo on. Toisaalta jotkin lähteet, kuten vaikkapa Leinelän esite, mainitsevat taiteena "arkkitehtuurisia elementtejä", jotka eivät ympäröivästä rakenteesta erityisemmin nouse esiin. Olisi tarpeen keskustella, pitäisikö esimerkiksi Leinelän asuinkiinteistöjen "taideporttien" olla jotenkin erityisiä muuhun sen alueen tai nykyajan kerrostalorakentamiseen nähden, siis jos ei puhuta halvimmasta bulkkirakentamisesta, noustakseen teoslistalle? Ne listataan taiteen paikkoina Leinelä - taide osana arjen elämää -esitteessä. Monessa muussakin Vantaan (Pks-seudun, Suomen) 2000-luvun kerrostalossa tai muussa rakennuksessa on aika vastaavia graafisia parvekelaseja, värillisiä monikulmioita seinillä tai porttikongeissa osana hyvänlaatuista arkkitehtuuria, eivätkä ne ole teoksia? Täytyisi saada kunnon teoskuvaus ennen kuin kohteiden sisällyttämistä voisi vakavammin harkita julkisen taiteen listalle. Toisaalta arkkitehtuurikohteille voisi olla listansa ja kuviahan voi laittaa kaupunginosa-artikkeliin nostamatta niitä teoslistalle, siis ken Commonsiin siirrettyjen kuvien tekijänoikeuden kunnioittamiseen luottaa. Oma asiansa on asuintalojen valokuvaaminen niin, että yksityisasuntojen parvekkeet yms näkyvät (tarpeen jos teoskuvaus, jota ei siis vielä ole käytettävissä, sisältää maininnan parvekelasien kuulumisesta taiteilijan työhön); tähän liittynevät jo vähintäänkin eettiset vaatimukset yksityisyyden, kotirauhan tms suojelusta vaikkei ihmisiä kuvaushetkellä näkyisikään. Eivät nuo sentään Alvar Aallon tai Reima Pietilän tai muun klassikkosuunnittelijan rakennuksia ole (?), joka toisi kai hieman enemmän dokumentointivapautta... (Veromiehen kaupunginosan Aerolaa kävin kuvaamassa, ja Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979 -julkaistu dokumentointi kattaa tuon 1950-luvun, mutten halua laittaa näiden rakennusten kuvia Commonsiin ennen villien lainauskäytäntöjen kuriinsaamista.) Välihuoiona myös sellainen, että kattavammasta taulukosta on helppo pudottaa pois elementtejä tai keskinkertaisia teoksia esimerkiksi koontilistoja tehdessä, ja kattava lähteistys helpottaa erillisartikkelienkin tekemistä teoksista tai taiteilijoista, mutta puutteellisesta luetteloa on paha edes jatkaa. Wikipediassa luettelo on artikkelin eräs muoto ja tulee täyttää artikkelin laatuvaatimukset ainakin alkuvaiheen jälkeen. --Paju (keskustelu) 1. heinäkuuta 2016 kello 04.20 (EEST)
Kyseessä ei ole kunnan, siis kunnan omistamien tai ylläpitämien julkisteosten, vaan Vantaan kaupungissa sijaitsevien julkisten teosten luettelo. Luettelon alussa on maininta "Vantaan julkisilla paikoilla olevat taideteokset ja muistomerkit". Esimerkiksi Kuopiossa oli vuonna 2013 136 julkista taideteosta, joista kaupungin omistamia oli 72 kappaletta. Monissa kunnissa kaupunki tai kaupungin taidemuseo vastaa vain osasta julkisia teoksia ja näin ollen niiden luettelotkin ovat vajaita. Tämän takia Wikipedian luettelot Suomen kaupunkien ja kuntien julkisista taideteoksista ovat ainutlaatuisia. Sain luettelon teoksiin Vantaan taidemuseosta, en tiedä heidän "läpinäkyvistä perusteistaan", mutta jos teosten ylläpitäjä ja omistaja laatii jonkun luettelon, eiköhän heillä perusteitakin siihen ole. Nykyajan taideteokset eivät ole enää aina pronssia, kiveä tai betonia. Tavallisesti taideteosten luetteloissa mainitaan sekä tekotapoja eli tekniikoita, että materiaaleja. Nähdäkseni harrastajavoimin koottavan Wikipedia-tietokannan luomisessa materiaalien ja tekotapojen erittely olisi liian vaativaa. Tästä näyttää eri maissa eri paikkakuntien Wikipedioiden luetteloissa olevan erilaisia käytäntöjä, mutta toistaiseksi kai on parasta että suomenkielisessä Wikipediassa mennään aikaisempaan malliin. Jos nykyisestä poikeavia uusia käytäntöjä haluat vaatia, niistä olisi varmaan hyvä keskustella Kahvihuoneessa ja ottaa huomioon, että Suomen teoksista on luetteloitu nyt noin 600-700, ja muutokset pitäisi sitten tehdä johdonmukaisuuden takia kaikkiin teoksiin kaikissa luetteloissa. Näkisin, että Vantaan listassa ei voi tehdä jotain Vanexit-tyyppistä ratkaisua verrattuna muuhun maailmaan, niin ajankohtaista kuin tällainen asenne näyttää olevankin. Juu, sama vika on niin Vantaalla kuin kaikkialla muuallakin maailmassa, eli useimpien julkisten teosten läheisyydessä ei ole mitään tietoja teoksesta. Senkin takia luetteloiden ja artikkeleiden laatiminen julkisista taideteoksista Wikipediaan on perusteltua. Luettelo on vain luettelo ja siinä pitäsi jaksaa keskittyä vain oleellisuuksiin ja perusfaktoihin. Esimerkiksi lisäämäsi päiväkodin aukioloajat eivät kuulu aiheeseen teoksen nimi. On kiva, että olet tutkinut perusteellisesti Vantaan julkista taidetta, mutta etkö voisi laajentaa tutkimuksesi tuloksia artikkeleihin itse teoksista? Joskus nykytaiteessa on vaikea havaita, mikä teoksessa on "teoksellista", vai sulautuuko se muuhun ympäristöön ja arkkitehtuuriin. Suosittelisin tähänkin yksinkertaista ajattelua, eli jos teoksella on selvästi tunnistettava tekijä eli taiteilija, se on taideteos. Muuten, näissä luetteloissa on huomioitu myös muistomerkkejä, onkos Vantaalla sellaisia?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. heinäkuuta 2016 kello 08.51 (EEST)
Mitäköhän kirjoittaja tarkoittaa ilmaisullaan ja kuinka hän määritelee keksimänsä "Vanexit" -ilmaisun? Meniköhän vellit ja puurot sekaisin? On varsin kummallista väittää, että aiempaa, wikipedian yleisiä lähteistyskäytäntöjä paljon kepeämpää lähestymisestä, ainakin listausten lähtö/perustasoa kattavampi lähestyminen olisi jotenkin hyvien käytäntöjen vastainen. Päinvastoin, se on nimenomaan wikipedian käytäntöjen mukaista toimintaa (siis corea, lähellä ydintä), ei lepertelyä (käytännöistä kaukana, ehkä "exit-osaston" rajoilla tai jo väärällä puolella hilluvia listoja)! "Kivat" ja ehkä kuvaajan näkyvyyttä lisäävät teoslistat eivät automaattisesti ole hyvän käytännön mukaisia esimerkiksi lähteistyksen osalta. – Artikkelihygieniasyistä on hyvä tapa vältettää oman ammatin tai työn aihepiiriä täällä ainakin, mikäli meinaa intohimoksi mennä. – Lähestyminen muistuttaa aika lailla "omaa tutkimusta", mikäli listaukset eivät pohjaudu julkisiin lähteisiin. Lähteitä voi olla useita kymmeniä, jos luettelossa on käsiteltävä aihepiiri, jota ei ole kattavasti ja ajantasaisesti esitelty kirjallisuudessa. Voi toki olla erittäinkin hyödyllistä tehdä yhteistyötä muiden tutkijoiden ja teosluettelossa esim. taidemuseoiden kuraattori(e)n kanssa, mutta yhteistyön kautta pääsee halutessaan käsiksi myös lähteisiin, joita wikipedia artikkeleiltaan (ja artikkelien osajoukolta eli luetteloilta) edellyttää. Eli jollain tavalla yksityisesti saadun läpinäkymättömän lähtöaineiston käyttö ainoana lähteenä ei ole suotavaa, koska sen totuudenmukaisuutta (esim. teosnimet, vuosi) ei sellaisenaan voi lukija tarkistaa, eikä artikkelia/listaa läpikäyvä pääse selvyyteen onko esimerkiksi listauksen tehneellä jotain omia painotuksia oman taustansa, taiteenalansa, sukulaisuutensa tms pohjalta. Nyt usean teosluettelon yhteydessä ei edes viitsitä kertoa, mistä moiset listat ovat peräisin: keneltä ja mistä organisaatiosta. Jo se auttaisi ehkä näkemään, mitä todennäköisesti listan laatijataho ei ole käsitellyt... Vantaan julkisia teoksia selvitellessäni olen saanut suosituksen kääntyä useammankin kuraattorin tai taiteilija(ryhmä)n puoleen ja tiedän, kuka tai ketkä julkisista taideteoksista siinä kaupungissa vastaavat... Ainakin eksakteissa tieteessä osoittaa varsin huonoa ja jopa sopimatonta "omaa" tutkimusta muiden tutkijoiden (vaikka he olisivat jopa alansa guru(je)n listoja) hiljainen, lähteen pimittävä käyttö. Tosin julkaisunsa tutkimusaineistoa esitellessään tai kiitososiossa innoituksen tai pohjatyön rajauksen (listan) antajan esilletuominen voi olla riittävä maininta. Olen lukenut monen taiteen ja humanistisen alan ylimmänkin tason opinnäytteitä varsin vähän; silti joidenkin väitöskirjatöiden subjektiivisempi, kirjallisenkin osion tulkitsevampi (lähteistystä sivuuttava) ote on yllättänyt. Lähte(id)en yksilöivää mainintaa ei nyt näy wikipedian kuntakohtaisten taideteosluettelojen johdannoissa. – Teosten saavutettavuustieto on toisinaan tärkeää teoksia esilletuotaessa, mitä toimitaa tietosanskirjan osoitteella ja/tai paikkatiedolla varustettu luettelo osaltaan edustaa. Sitaattioikeus ulottunee taidetokseista teoslistaan, mutta kovin laajalti appseja (mobiilisovelluksia) näistä kuvista ei enää saane tehde tieteellisen ja tutkimuksen nimissä. Saavutettavuuden esilletuonti on tarpeen esimerkiksi julkisen kirkkotaiteen esittelyssä. Useat seurakuntien tilat ovat auki rajoitetusti, osa vain sovittaessa tai tilaisuuksien yhteydessä. Eräässäkin vantaalaiskirkossa on kirkkovuoden mukaan vaihtuva alttaritaulu, joten saattaa mennä kuukausia, ennen kuin jonkun tietyn alttaritaulukokonaisuuteen liittyvän teoksen pääsisi edes teoriassa näkemään... Tuon "aukioloajan" voinee kuitenkin kirjoittaa (yhä jatkuvan) työstövaiheen listasta huomaamattomammin esimerkiksi linkittämällä sen huomautukseksi, jolloin teosrivillä olisi huomautussarakkeessa vain lähdelinkin kaltainen pieni numerolinkki. Tällä taulukon luettavuus lisääntynee? Kuvaajana en salli valokuvieni teoskuvieni julkaisua ilman tätä tietoa; minkä olen kuvauslupaa pyytäessäni alueen (päiväkodin) henkilökunnan kanssa keskustellessani luvannut. "Ei kaikkia väärintekoja voida lakikirjassa luetteloida" ja "Se mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan; sillä siinä olevan kohtuuden tähden se laiksi hyväksytään". Nämä aasinsiltaa pohjustavat otteet kesälukemistokseni lainaamastani Olavus Petrin Tuomarinohjeista (1545). Mielestäni on kohtuullista ja tarpeen sisällyttää teosten paikkaa esitellessä ainakin pikkulasten yksityisyyden suojaa osaltaan turvaava, tutustumisaijan esilletuova tieto. Hyödyllisenä, mutten niin eettisesti pakollisena, pidän vastaavaa tietoa myös osan vuotta tiettyinä viikonpäivinä aukiolevia veistospuistoja tai kirkkotaidetta esiteltäessä. – PS. Melko äskettäin luin arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmasta 1920-luvulta. Kuvat kauniista vantaalaiskohteesta ja sen julkisesta taiteesta sekä hiljensivät että sytyttivät riemua. Lisäksi luin, että arkkitehdit Pallasmaa ja Gullichsen olivat aikoinaan suunnitelleet ateljeeosan Risto Vilhusen taloon Sotungissa, mutta kun tuo on yksityisasunnon yhteydessä, edellyttää tämä omaa varovaisuuttaan kohteen dokumentoinnissa mahdollisen seuraavan veistospuistokäynnin yhteydessä (edellisestä onkin aikaa), vaikka valtakunnallisesti merkittävää arkkitehtuuria tuokin edustaa. Wivi Lönnin piirtämä, itselleen myöhemmin lunastama huvilakin kiinnostaisi käydä katselemassa kun koulujen ja julkisen taiteen teoslistan täydentämisen pohjalta käyn jonain päivänä lähistöllä. Kummallista muuten, ettei upeitastakaan vantaalaiskohteista ole aina mainintaa taiteilijoiden artikkeleissa. (Esim. nuo kolme uupuvat).--Paju (keskustelu) 8. heinäkuuta 2016 kello 06.09 (EEST)

Pääsymaksulliset näyttelyt tai veistospuistot?[muokkaa wikitekstiä]

Kuuluvatko maksulliset veistospuistot julkisten taideteosten listalle? Ilmeisesti Leonardo da Vilhu on ainakin jonain aiempana vuonna perinyt pääsymaksun tontillaan sijaitsevaan patsaspuistoonsa tutustumisesta 2014. Muutaman päivän takaisessa lehtiuutisessa (jota en vielä löytänyt verkosta; lisäys - löytyi, aika iso pdf-tiedosto: http://primapaper.vantaanlauri.fi/arkisto/arkisto-2016/vl-12-2016-07-07/primapaper), jossa (sivu 22) kerrottiin runsaan kahden viikon mittaisesta näyttelystä päivittäin klo 14-18 la 16.7. alkaen, mainittiin ulkona olevan 140 Vilhusen omaa tai muiden (muutama) veistosta. Tänä vuonna olisi syntynyt spraymaalilla ja sapluunalla ikonisten hahmojen kuvia vanerilevyille katutaiteilijatyyliin, muttei mainittu mitään näyttelyn pääsymaksusta. - Tiedän myös ainakin joidenkin kävijöiden joutuneen maksamaan siellä ainakin periaatteessa olevan pääsymaksun Nissbackan veistospuistoon, mutta ainakaan allekirjoittanut ei joutunut mitään maksamaan. Kuraattorin käyntikortin sain...--Paju (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 07.17 (EEST)

Julkisen taiteen luetteloihin otetaan teoksia, jotka ovat pysyvästi sijoitettuja julkiselle paikalle tai sen läheisyyteen (Tekijänoikeuslain 25a pykälä 3. mom.). Nähdäkseni tämä sulkee pois esimerkiksi taidenäytteyissä olevat työt, jotka ovat esillä väliaikaisesti. Luetteloissa on vain yksittäisiä teoksia, ei teoskokonaisuuksia. En tiedä, onko maksullisuus sinänsä este jatkuvasti avoimelle, kaikille saavutettavissa olevalle paikalle. Ainakin se vaikeuttaa teoksen saavutettavuutta. Jos asiaa vertaa Wikipedian tietolähdeperiaatteeseen, silloin maksullisuus ei olisi este, koska maksullinen tietokin hyväksytään lähteeksi. Yleensä hyvä nyrkkisääntö on, että jos teos on koko ajan kaikkien saavutettavissa, se voidaan ottaa, mutta jos työn lähelle pääsyä jotenkin rajoitetaan, sellaiset eivät kuulu luetteloon.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 10.32 (EEST)

Aatteensa puolesta kaatuneitten muistomerkki Vantaa Hiekkaharju[muokkaa wikitekstiä]

Lisäsin tuon listaan ja minulla on oma ottama kuvakin siitä mutta en osaa laittaa tekijän nimeä siihen kun lähteiden mukaan sitä on ollut suunnittelemassa kolme henkilöä, Onni Nylander, A. Närvänen ja Viljo Sohkanen, toteuttaja on Laukkasen kiviveistämö Malmilta. Nuo kolme ovat myös tehneet suunnitelmat kiviveitämön luonnosten mukaan. Ne lähteet on rapattu sinne riville ;). --Linkkerpar 10. heinäkuuta 2018 kello 23.07 (EEST)

Lisättävää[muokkaa wikitekstiä]

Konstantin Pätsin muistolaatta[muokkaa wikitekstiä]

Kirjataan talteen (kun joskus listaa ryhdytään täydentämään muistomerkeillä ja -laatoilla, runsaasti on muitakin): Laatta Pätsin maanpaossa oleskelusta löytyy Vantaan Linnaisten kaupunginosasta. Nyt laatta esillä artikkelissa Konstantin Päts. --Paju (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 12.52 (EEST)

Commonsista löytynyt kuva lisätty artikkeliin. --Paju (keskustelu) 13. lokakuuta 2018 kello 01.45 (EEST)

Pari Pekka Jylhän julkista veistosta, ovatko yleisesti nähtävillä?[muokkaa wikitekstiä]

Taiteilija mainitsee vuoden 2014 CV:ssään julkisena veistoksena työt Päivien ero (1996) Martinlaaksossa ja Tuulikone (2002), jonka sijaintia Vantaalla hän ei täsmennä. Näistä voisi hakea lisätietoa: missä sijaitsevat tarkemmin ja ovatko ulkotiloissa tai muualla yleisemmin nähtävillä. Eli liitetään listalle, jos saavutettavuus on ok (ovat muutakin kuin julkisesti omistettuja. Kiitos vinkistä Käyttäjä:Htm Helsingin listasta keskusteltaessa!)--Paju (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 14.17 (EEST)

Tuulikone löytynee Pakkalasta Pointin kirjaston katosta. Julkisesta sisätilasta siis. :-) --Paju (keskustelu) 8. lokakuuta 2018 kello 02.25 (EEST) (tarkistaa asian alkaneella viikolla)
Siellähän se kolmen valkoisen siiven kokonaisuus on keskellä kirjaston sisäkattoa. Olin käynyt tässä kirjastossa monia kertoja teosta huomaamatta, katsetta ylös suuntaamatta. Nyt otin muutamia kuvia, joista yhden voisi laittaa vaikka taiteilija-artikkeliin. Pointi kirjastosta tai Pointin rakennuskokonaisuudesta ei vielä ole artikkelia (lyhyt artikkeli talon suurimmasta käyttäjästä on: Vantaan kansainvälinen koulu). Teoksen siivet saa kuulemma pyörimäänkin, sanoi hymyilevä kirjastonhoitaja ennen kuin ti 9.10. illalla lopetti vuoronsa. Mageen kaunis on, ei mikään hotellihuoneen kattovispilä! --Paju (keskustelu) 10. lokakuuta 2018 kello 00.39 (EEST)
Kuva lisätty taiteilija-artikkeliin Pekka Jylhä.--Paju (keskustelu) 11. lokakuuta 2018 kello 00.49 (EEST)
Uutinen veistoksesta Päivien ero [1], kellä on tunnukset pääsee katsomaan, ehkä paikka sanotaan siinä.--Htm (keskustelu) 8. lokakuuta 2018 kello 07.42 (EEST)
Kiitos. Tämä salapoliisitoimisto toimii hyvin. Vallan mainiosti! Laitan ehkä huomenna (jos muistan) hakuun seuraavaksi oman otsikkonsa alle Länsimäestä kirjaston pohjoispuoliselta pikku aukiolta alikulkutunnelin vierestä löytyneen hämärän eläimiä kuvaavan mosaiikkiteoksen, jonka tekijöitä ja nimeä haetaan! Tykästyin. --Paju (keskustelu) 9. lokakuuta 2018 kello 04.34 (EEST), taas silmät väsymykseltä ristissä
Paikka sanottiin ("Veistos pystytetään Martinlaakson asemaa vastapäätä Kivivuorentien ja Martinlaaksontien kulmapuistikkoon eli Leijonapuistoon. Se paljastetaan Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlapäivänä 6.12.1992. Noin kuusimetrisestä veistoksesta halutaan taideteos, jota tullaan katsomaan kaukaa..."). Leijonapuistoa ei löydy ainakaan Vantaan kaupungin karttapalvelun nykykartasta tai aiemmista opaskartoista (nimi viittaa ehkä Martinlaakson Lions Clubiin, joka oli patsashankkeen takana yhdessä Vantaan kaupungin kanssa?). Vanhojen karttojen perusteella ilmenee, että 1990-luvulle tultaessa noiden teiden risteyksen luoteispuolella on ollut puistoalue paikalla, jossa nykyään on Martinlaakson linja-autoasema. Risteyksen koillispuolella ja eteläsektorissa on metsikköä, joista koillisen metsikön kävelin läpi ja osin pusikkoisen eteläsektorin katsahdin päällisenpuoleisesti. Näyttävää kuusimetristä patsasta ei ole kummassakaan. Onkohan tuo siirretty? Löytyykö lisävihjeitä, vai kilautetaanko sikäläiselle Lions Clubille? Martinlaakson aseman lähellä on pienempiä puistikoita idässä ja lännessä, ja isompia vähän kauempaa, mutta ne eivät ole noiden teiden kulmapuistikossa.--Paju (keskustelu) 12. lokakuuta 2018 kello 12.56 (EEST)
Sivustolla Martinlaakso.net sanotaan 23.4.2000 kohdalla: "Bussiterminaalin puistikkoon oli kaavailtu Pekka Jylhän veistosta Martinlaakson Leijonien toimesta, mutta hankkeesta oli sittemmin luovuttu." Koska patsas on Jylhän CV:ssä, niin onko oikein arvella, että se on pystytetty jonnekin muualle Martinlaaksoon?--Htm (keskustelu) 13. lokakuuta 2018 kello 09.03 (EEST)

Eläinaiheinen mosaiikkiteos Länsimäen kirjaston lähellä Tarinatorilla, tietoja haetaan[muokkaa wikitekstiä]

(poistettu valokuva:Jan Anderzén - eläinaiheinen mosaiikkiteos - 2016 - Tarinatori, Pallastunturintie 32 - Länsimäki - Vantaa.jpg. Kuvaajan huom: Luonnossa teos vaikuttaa upeammalta kuin tässä kuvassa).

Lähteitä, tekijöitä, ajankohtaa (vuotta) tai mosaiikkiteoksen nimeä haetaan. Kuva tulossa (kunhan ehdin purkaa). Paikka Länsimäessä pienen Tarinatorin itäsivulla: 60.2464°N, 25.1157°E. Eli teos on Länsimäen kirjasto- ja liikerakennuksen) viereisen Tarinatorin vastasivustalla, Länsimäen koulun suuntaan vievän Pallastunturintien alikäytävän eteläpuolella. Kiehtovan mosaiikin teemana on oman mielikuvitusrikkaan, vapaan tulkintani mukaan "kolme isosilmäistä hämärän eläintä". Ohikulkeneet totesivat tämän tapaista: "Sitä teki kaksi sakasalaista poikaa. Työskentelivät paikalla ainakin kaksi viikkoa, ja kiinnittivät jokaisen pienen mosaiikkilaatan..." Tulkitsen hyväntuulisten ohikiirehtineiden naisten pojittelun tässä tarkoittavan kahta nuorta taiteilijamiestä. Alueella asunut, samoihin aikoihin kanssani Suunnistajankuja 4:n muraalia älypuhelimellaan kuvannut mies, jonka kanssa Länsimäen ja Hakunilan seinämaalauksista keskusteimme, totesi mosaiikkityön olevan vanhempaa tekoa kuin kesän 2017 muraalit. --Paju (keskustelu) 9. lokakuuta 2018 kello 04.34 (EEST)

Tekijä ja lähde löytyi ohikulkijoiden kertomaa lähempää: artikkeli Vantaan Sanomissa: tamperelainen kuvataiteilija-muusikko Jan Anderzén, jonka eläinaiheinen mosaiikki on toukokuulta 2016. (Ehkä hänellä oli mukanaan avustaja.). Lisää taiteilijasta: https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2018/03/06032018_1.html, http://tampere.lecool.com/inspirations/jan-anderzen/ ja http://www.janderzen.net/info/. --Paju (keskustelu) 10. lokakuuta 2018 kello 02.35 (EEST)
Teos lisätty listalle, kuva uudelleennimetty vastaavasti ystävällisen ylläpidon avulla.--Paju (keskustelu) 11. lokakuuta 2018 kello 00.51 (EEST)

Muraaleja[muokkaa wikitekstiä]

Monia (kymmeniä) muraaleja on tiedossa, osa kuvattu jo vuosina 2015 ja 2016; osa tänä vuonna; muutama isompi tiedossa oleva vielä kuvaamatta. Isompia töitä tai teoskokonaisuuksia (tyyiin Martinlaakson aseman muraalit 2017 ja Louhelan aseman muraalit 2018) on vielä liittämättä listalle toista kymmentä. Katsotaan saanko lokakuun aikana keskeisimpiä täydennettyä. Joistain on aiempi lähdelinkki häipynyt (esimerkiksi Tikkurila Oy:n henkilöstön Kuninkaalassa tehdasalueensa varastorakennuksen seiniin 2015 ja 2016 maalaamat muraalit), joistain olen nyt löytänyt lähteen ja tekijätiedon aiemmalle kuvalle, joten voin teoksen lisäillä listallemme. Pienemmistä töistäkin jotkut ovat hauskoja ja voisi miettiä, miten niitä tuodaan esille. Kirjataanko esimerkiksi kuvitusta saaneita kymmeniä muuntajia, sähkökaappeja, aitoja, alikulkutunneleita tms. jonkinlaisiin koontigallerioihin kunnittain tai kaupunginosittain / suuralueittain, vai kunnan teosluetteloon pyörimään koontina esimerkiksi gif-looppina. Erillisteoksina noita kaikkia ei luetteloi erkki eikä erjakaan. Joistain alueista voisi maintoja kohteita sisällyttää erillisartikkeliin (esim. kuvitettu maininta kuvituksen saaneesta sähkökaapista/muuntajasta tai linnunpönttömetsiköstä puistoartikkelissa ; vrt. merkittävät hautamuistomerkit hautausmaa-artikkelissa), tai jotain vastaavaa. Vantaan seinämaalauksista ("virallisia" taidemuseon listaamia teoksia 1982 lähtien) voisi tehdä oman artikkelinsa, jossa myös 2010-luvun projektit, yhteisöt ja tapahtumat, Vantaan taidemuseon uusi kohdennus katutaiteeseen sekä teosten rahoitusta (esim. iso apuraha 2016 kulttuurirahastolta, ja testamenttilahjoitus puistoon tehtäville lintuaiheisille teoksille) nostettaisiin selkeämmin esille. --Paju (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 14.17 (EEST), täydennys: --Paju (keskustelu) 12. lokakuuta 2018 kello 13.17 (EEST)

Olisiko hyviä ehdotuksia, miten pieniä ja keskikokoisia seinämaalauksia rajattaisiin listalle/ listalta pois? Tälläisiä erillistöitä 2010-luvulta olisi kymmeniä lisää. Voisiko harkita erillistä muraaligalleriaa, jonne valokuvattuja, 2010-luvulla kuvitettuja alikulkuja, muuntamoita ja sähkökaappeja tms. voisi halutessaan täydentää? Vain suurempaa huomota herättäneitä, taiteellisesti kiinnostavimpia näistä 2010-luvun töistä tuntuisi mielekkäältä (työmäärältään realistiselta) lisätä tähän listaan tai teema-artikkeleihin. Toistaiseksi 2010-luvun alikulkuhin tehtyjäå seinämaalauksia en ole liiemmin lisäillyt Vantaalta tai muualtakaan, enkä muuntamoja tai sähkökaappeja. Muutamia lehdistössä mainittuja tai suurempiin kokonaisuuksiin liittyviä ajattelin vielä lisäillä (esimerkiksi Jokiuomanpuistosta suunnitteilla puistoartikkeli, josse testamenttilahjoituksella rahoittettuja lintu-aiheisia seinämaalauksia muuntamoissa ja vaikkapa "linnnunpönttömetsikössä" voisi esitellä). --Paju (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 11.03 (EET)
Yksi merkittävyyskriteeri - näihin niinkuin artikkeliaiheisiin WP:ssä yleisestikin - olisi käsittely lähteissä. Luetteloon vain ne, joita on käsitelty laajasti jossakin arvostetussa lähteessä. Jos jostakin kohteesta löytyy parikin erillistä lähdettä, se ehdottomasti kuuluisi luetteloon.
Muraalien siirtämistä erilleen en osaa heti kommentoida. Sitä kun täytynee pohtia paikkakuntakohtaisesti... --Aulis Eskola (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 11.10 (EET)
Kun noita kuntakohtaisia luetteloja on useamman kymmentä käynyt läpi - joitain kymmeniä kuntia myös paikan päällä kiertäen - niin kyllä listoilla on paljon ainoastaan epämääräisissä/epätäsmällisissä/puolivirheellisisten verkkosivustoiden (tyyliin turisti-info) pohjalta kirjattuja (esimerkiksi nimeäminen tai paikka kummallinen ja mukana epäkohteita) ja paikanpäällä vain havaittuja muistomerkkejä ja julkisia taideteoksia. Arvostetuksi lähteeksi en tuollaista huolimattomasti koottua mainossivustoa tulkitsisi. Lisäilen siksi tuohon alle jälleen pari tuotosta Vantaalta, joiden lähteitä en tässä vaiheessa ole vielä ryhtynyt kaivamaan. Listaamattomia muraaleja tai sellaisten kokonaisuuksia olisi lisäksi kymmenettäin. Muraaleista löytää kyllä tietoja esimerkiksi katutaiteen teemasivustoilta, joista ainakin osaa pitäisin mainossivustoa parempina lähteinä. --Paju (keskustelu) 25. marraskuuta 2019 kello 22.50 (EET)

Hautausmaiden ja kirkkopihojen muistomerkkejä ja teoksia[muokkaa wikitekstiä]

Olen lisännyt kymmenkunta muistomerkkiä tai muuta teosta Hakunilan kirkon sisäpihalta, Helsingin pitäjän kirkon (Vantaan Pyhän Laurin kirkko) hautausmaalta, Hämeenkylän kirkon hautausmaalta ja Ruskeasannan hautausmaalta. Joissain lähteissä viitataan vielä pariin muuhinkin muistomerkkiin (ainakin vaikutelma jää) ja jostain en ole vaan kuvaa ladannut (teostietoja löytänyt). Suuri joukko tunnetuimpia Vantaan hautausmaiden ja kirkkojen muistelupaikkojen muistomerkkejä on nyt mukana. Ruskeasannan hautausmaan artikkelissa kuvana näkyvää sankarimuistomerkkiä ei vielä mainita listalla, senkin voisi liittää mukaan lähteistettynä kuvineen. Olihan se, eri kuva vain; lisäsin lähteen myös Helsingin pitäjän sankarimuistomerkille ja korjasin teosvuoden lähteen mukaiseksi. --Paju (keskustelu) 3. marraskuuta 2018 kello 23.17 (EET)+ Paju (keskustelu) 4. marraskuuta 2018 kello 01.40 (EET)

Käyn luultavasti Korsossa kuvaamassa kirkon viereisen muistelupaikan kuluvalla viikolla, jos flunssa hellittää. --Paju (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 09.10 (EET)
Korson kirkon tuhkahautausmaan (2002) muistelupaikan muistokivi, samoin vuodeta 2008 oleva muistomerkki kuvattu. Korson kirkko -artikkeliin lisätty osio hautausmaasta, josta muistokivet käyvät ilmi. Nämä muistomerkit ja niiden kuvat tulossa taulukkoon lähipäivinä. --Paju (keskustelu) 7. marraskuuta 2018 kello 12.05 (EET)
Ja tietenkin: Honkanummen hautausmaa kappeleineen ja krematorioineen (Vanha Porvoontie 225) on hallinnollisesti Helsingin ev.-lut. seurakuntien hautausmaa-alue mutta sijaitsee fyysisesti Vantaan Hakkilassa. Tämän viereinen Folksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V. -järjestön ylläpitämä Honkanummen saksalainen sotilashautausmaa (Siltaniitynkuja (1b)) on Itä-Hakkilassa. Siten näiden hautausmaiden sankarimuistomerkit ja muut yhteismuistomerkit kuuluvat maantieteellisesti rajattuun Vantaan luetteloon. Täytynee lisäillä. --Paju (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 09.10 (EET)
Pitänee hakea avuksi ja mahdolliseksi lähteeksi kartta Honkanummen hautausmaasta, jos näita on vielä saatavilla.--Paju (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 10.13 (EET)
Alueella on taustatyön perusteella ainakin neljä yhteismuistomerkkiä (oletuksella että 2018 käyttöönotetun korttelin 33 (Metsäuurnahautausmaa) yhteismuistomerkki olisi valmistunut; vuonna 2018 valmistuvaksi suunnitellun yhteismuistomerkin on suunnitellut arkkitehti Peter Westerlund). Osa muista muistomerkeistä on koruttomia: luonnonkiviä pienehköine nimilaattoineen. Katsotaan ja lähteistetään lisää kun saadaan kuvattua. --Paju (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 17.54 (EET)
Karttapaikan ja Vantaan karttapalvelun mukaan Vantaan vankilan pohjoispuolella Itä-Hakkilassa sijaitsevalla Honkanummen saksalaisella sotilashautausmaalla tai sen vieressä on ainakin kolme muistomerkkiä. Näistä yksi näkyy kuvatun artikkeliin (201 saksalaisen merisotilaan muistomerkki) ja Commonsista löytynee toinenkin (muistoristi hautausmaan vieressä kalliolla). Puuttuva muistomerkki voisi olla hautayusmaan suunnitelleen saksalaisen professori Gustav Seitzin suunnitelema Kaksi naista -veistos. Lähteenä esim. [1] ja Honkanummen hautausmaan CityNomadi-verkkosivusto/mobiiliopaste karttoineen. --Paju (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 10.13 (EET)+ Paju (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 17.54 (EET)
Honkanummen hautausmaalla (Hakkilassa) ja Saksalaisella sotilashautausmaalla (Itä-Hakkilassa) käyty muutaman kilometrin kävelyllä. Hautausmaiden yhteismuistomerkit ja -muistelupaikat sekä Honkanummen ison kappelin ulkoseinän reliefiteos on kuvattu. Kuvien purku ja lataaminen jäänee todennäköisimmin ensi viikkoon. --Paju (keskustelu) 22. marraskuuta 2018 kello 16.26 (EET)

Lähteet[muokkaa wikitekstiä]

Koivukylässä kaksiosainen teos Sulka ja tähdet/ Feather and Stars (Vesa-Pekka Rannikko, 2018)[muokkaa wikitekstiä]

Tälläinen olisi, marraskuulta 2018. Lähde: Gallerie Anhava: Vesa-Pekka Rannikko’s public work in Vantaa (anhava.com). Olisi ehkä hyvä kuvata sekä päivällä (siltaan kiinnitetty teräksinen osateos Feather) että pimeällä (kerrostalon seinään heijastettu, pimeällä näkyvä osateos Stars). Videon (Feather and Stars, 2018) perusteella valoteos on dynaaminen, ajassa paljonkin muuttuva, joten 1-2 valokuvaa ei ehkä ole paras esitystapa. Lisätietoja ja kohdistusta tuonnempana. --Paju (keskustelu) 29. elokuuta 2019 kello 01.01 (EEST)+ 01.07

Kävin katsomassa, näkyykö teoskokonaisuuden (Vesa-Pekka Rannikko, 2018) videoteosta Koivukylän entisen kirjaston luona vastapäisen kerrostalon seinässä ma 4.11. noin kello 19-19.15. Odottelin suurinpiirtein paikassa, josta Gallerie Anhavan uutisen kuva oli otettu, eli voin kohdentaa teoksen video-osan myös koordinaatein. Mutta eipä tuota näkynyt! Kun kysyin asiasta viereisen ravintolan henkilökunnalta (olin ajatellut kysyä neuvoa kirjastosta, muttei se muuton vuoksi onnistunut; kirjasto muuttaa marraskuun 2019 alussa radan toiselle puolelle CM-myymälän luo), he kertoivat suurinpiiirtein että kyllä "hän sitä joka ilta pimeällä näkee". Tästä päätellen videoteos käynnistyy tai pyörii vain osan aikaa vuorokaudesta pimeällä. Yritetään selvitellä, löytää tarkempaa tietoa esitysajankohdasta ja dokumentoida paremmalla onnella toisella kertaa. --Paju (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 00.01 (EET)
Sittemmin olen käynyt kahdesti illan pimennyttyä klo 21-22.30 välillä, keväällä ja elokuussa 2020, odottelemassa rakennuksen vastapäätä olevan parkkipaikan laidalla istuen kerrallaan 10-20 minuuttia, näkyisikö valoteosta paikalla. En ole sellaista nähnyt. Jos teos on olemassa, eikä ollut vain ohimenevä projekti, teoksen esitysajoista tulisi saada lisälähteistystä. Muuten voisi harkita nimikkeen arkistointia. --Paju (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 16.33 (EEST)

Muutama lisäys[muokkaa wikitekstiä]

  • OK, listattu kuvineen: Ruskeasanta: Ensimmäisen Jukolan viestin (11.6.1949) muistomerkki, Ruskeasannantie 1:n itäpuolella Ruskeasannantien ja Tuusulantien risteyksen luoteispuolella. Mm-symboli näkyy maastokartalla, Vantaan karttapalvelun opaskartassa, ja OSM-kartalla (nimellä Hiidenkivi 1978)[1]; lisäksi kohde näkyy Googlen katunäkymässä. Kuvattu, listaan lähiaikoina koordinaatteineen taulukkoon. (Helsingin pitäjä 2001 -kirjassa on artikkeli tästä nimellä Jukolan viestin muistokivi. Liitän artikkelin lähteeksi, kunhan tilaamani kirja saapuu luettevakseni.)
  • OK, listattu kuvineen: Tikkurila: kaksi muistomerkkiä kuvattu. Tikkurilan veteraanipuisto, OSM-kartalla näkyy kaksi muistomerkkiä, mutta OSM:ssä on sotkettu kahden vierekkäisen muistomerkin nimet. Eteläisempi, Veteraaniaukiolla oleva teos on Kalevi Karlssonin veistämä Kotirintama (2007) - kuvatun teoksen kuvattujen merkintöjenkin mukaan - ja edellisestä kymmeneisen metriä pohjoiseen Veteraanipuiston puolella sijaitseva on vanhemman näköinen Veteraanipaasi (joka OSM-kartan kuvauksen mukaan olisi vuodelta 1995). Nämä - erityisesti eteläisempi näkyy selkeästi MML:n Karttapaikan ja Vantaan karttapalvelun ilmakuvassa. Koordinaatit ja kuvat näistä tulossa taulukkoon. Molemmat vaikuttavat näkyvän hyvin myös Googlen ilmakuvassa ja katunäkymissä, vaikkei kyseinen palveluntarjoaja eikä Kansalaisen Karttapaikka löydä Tikkurilan Veteraanipuistoa eikä Veteraaniaukiota, jotka esiintyvät sekä Vantaan karttapalvelun että OSM-kartan aineistossa. Katuosoitteen Hertaksentie 1 tuo MML:n Karttapaikka löytää, joten liitän sen näiden kahden muistomerkin osoitekenttään. --Paju (keskustelu) 3. syyskuuta 2019 kello 22.20 (EEST)
  • Tarvitaan lisätietoa! Martinlaakson jo puretussa Martinkeskuksessa on ollut Martinlaakson rakennustöiden aloittamisen muistolaatta (1968).[2] Tämän muistolaatan kohtalo on epäselvä; onko se siirretty tai poistettu? --Paju (keskustelu) 20. syyskuuta 2019 kello 02.51 (EEST)
  • OK, listattu kuvineen: Vantaan Keimolanmäellä Keimolan aiemman kilpa-ajojen valvontatornin eli Keimolantornin yhteyteen rakennettu uusi, vuorovaikutteinen Marjukka Korhosen ja Markus Raivion tilataideteos Ombra (per OMBRA:n avajaiset vantaa.fi). Keimolantornin WGS84-koordinaatit ovat Vantaan karttapalvelun perusteella 60.3193°N, 24.8315°E. Se sijaitsee Lincolninaukion koillispäässä.--Paju (keskustelu) 12. lokakuuta 2019 kello 00.39 (EEST).
  • Odottaa (alueen remppa kesken). Vantaan Jokiniemessä, entisen Metsäntutkimuslaitoksen alueella on ollut kaksi nimikettä.[3] Alueen uudisrakentamisen ja vanhojen suojeltujen rakennusten korjaus/kunnostustöiden vuoksi (Jokiniemenkuja 1:n rakennus purettu) kulku alueella on ollut rajoitettua ja ainakin muistolaatta on ollut varastoituna (kesällä ja alkusyksyllä 2019, laatan tilanteesta saatu 13.10.2019 suullisesti tietoa rakennusmiehiltä):--Paju (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 03.25 (EEST)
  • Lauri Kristian Relanderin muistolaatta, Rillitie 8 (suuntaa-antava sijainti jos kiinnitetään samaan rakennukseen, jossa ollut aiemmin, paikka näkyy esim. kuvassa c:File:Metsänhoitajankuja vantaa - panoramio.jpg, muistolaatta oli yhä varastoituna 13.10.2019: 60.2916°N, 25.0567°E
  • Maanviljelys-teknillisen koelaitoksen muistomerkki (1988) Rillitie 8-12, Jokiniemi (suuntaa-antava sijainti Rillitie 10:n eli Maanviljelijänkuja 7 luo, alueelle 60.292°N, 25.0572°E ).
Kävin jälleen kerran katsomassa näiden kahden nimikkeen tilannetta. Relanderin muistolaattaa ei ole vieläkään kiinnitetty jo asuintaloksi kunnostetun rakennuksen julkisivuun. Maanviljelys-teknillisen koelaitoksen muistomerkki (1988) sen sijaan on jälleen nähtävillä pihapiirissä. Kuva ja nimike tulossa taulukkoon kunhan ehdin purkaa. --Paju (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 19.52 (EEST)

Kivistön julkinen taide[muokkaa wikitekstiä]

Luettelosta puuttuu Kivistön julkinen taide melkein kokonaan, vaikka uudella alueella on jokin julkinen taideteos jokaisessa korttelissa. Teoksia on luetteloitu tässä kaupungin esitteessä. Esitteessä ei ole teosten nimiä, mutta useimmilla niistä on jonkinlainen nimikilpi viereisten kerrostalojen seinissä, joissa on teoksen nimi, tekijä ja vuosiluku. Esitteestä myös puuttuvat uusimmat teokset.--80.220.79.9 16. syyskuuta 2020 kello 17.14 (EEST)

Suurkiitos tästä linkistä! Joo, Kivistön asemanseutu kehittyy tosiaan vauhdilla, ja julkista taidettakin on sinne tuotu melkoisesti. Muutaman nimikkeistä kuvasin äskettäin, kun kävin katsomassa Kivistön kirjaston edistymisen tilannetta ja kuvaamassa Kivistön päiväkodin kuppikalliota. Jälkimmäisen tein osana Wiki Loves Monuments 2020 -teemakuukautta (ja koska otti nuppiin Hesarin aikoinaan harrastama Korkeasaaren kuppikivien merkityksen osin perätön suurentelu). Ajattelin lisäillä taideteoskuvia Kivistöstä taulukkoon ensi kuun puolella. Jos joku haluaa työstää listaa aiemmin, toki saa näin tehdä. Tämä esite helpottaa täydentävien teoskuvien ottamista ja lähteistystä. --Paju (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 19.17 (EEST)
Noita kaupunkien taideohjelmia ja vastaavia alueiden suunnitelmia ei kannata ottaa kovinkaan luotettavina tiedonlähteinä Wikipediaan. Ne ovat visionäärejä -- ihan hyvä asia sinänsä -- ajatuksia alueille toteutettavista teoksista, mutta eri asia on, mitä sitten taideohjelmissa lopulta toteutetaan. Hankaluutena on näitä Wikipedian teosluetteloita ajatellen, että toteutetuista taideohjelmioen teoksista ei tahdo löytyä jämäkkää julkaistua tietoa. Asian voisi ratkaista yksinkertaisesti siten, että taideohjelman suunnitelmassa mainitaan, että toteutetut teosten nimet, paikat, koordinaatit, tekijät, valmistumivuodet ja kuvat julkaistaan Wikipedian kyseisen paikkakunnan luettelossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 21.40 (EEST)
Tuo esite ei ole visionäärinen taideohjelma, koska siinä on listattu ainoastaan vuonna 2016 jo asennetut tai rakenteilla olleet kohteet, ja kaikki tuolloin taideohjelmassa visioidut mutta myöhemmin valmistuneet osat on jätetty esitteessä täysin tyhjiksi. Siksi Keimolantien länsipuolella ja radan eteläpuolella uusimmissa osissa ei ole esitteen kartalla mitään muuta kuin alikulkutunnelin taide, vaikka nykyään sielläkin on teoksia. Kaikki esitteen kohteet on toteutettu (tosin numero 36 on todellisuudessa viereisessä rakennuksessa, 38 on rakennuksen toisessa päädyssä ja taidevalo 29 on sittemmin poistettu työmaan alta).--80.220.196.38 17. syyskuuta 2020 kello 11.27 (EEST)
Hyvä. Visioita tai mitä, nämäkin esimerkit kertovat että suunnitelmat ovat suunnitelmia ja toteutus muistuttaa tarkemmin todellisuutta. Hankalimmassa asemassa Kivistön kokonaisuudessa ovat nuo Keimolantien länsipuolen ja Kivistön eteläosan teokset, jos niistä ei ole lähdetietoa. Miten ne saataisiin Wikipedian listoihin? Toistan vielä, että niin hyviä ja kannatettavia kuin tällaiset alueelliset taideohjelmat ja muut ovatkin, niiden toteutetusta kokonaisuudesta on harvoin tolkkua tietoa. Tällaisista projekteista vastaavia pitäisi rohkaista julkaisemaan jonkinlainen luettelo kaikista tehdyistä töistä, sitten ne voidaan littää lähteistettynä Wikipedian valtakunnallisiin luetteloihin. Jos talojen seinistä löytyy opaslaattoja, nekin kelpaavat lähteiksi, mutta silloin jotain saattaa jäädä väliin. Jonkinlainen toteutettu kokonaisuus olisi mukava julkaista jo asukkaidenkin kannalta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. syyskuuta 2020 kello 12.18 (EEST)
En tiedä onko kaikista noista saatavilla mitään järkevää lähdettä. Viimeksi vuoden 2018 lopulla tai 2019 alussa jossakin esityksessä sanottiin, että Kivistön julkisesta taiteesta oltiin kokoamassa uutta opaskarttaa, mutta sitä ei ole vielä näkynyt. Sen sijaan minulla olisi paperisena hieman tuota taide-esitettä uudempi Kivistön esitekartta, jossa on kaiken muun ohella luettelo myös (2017 loppuun mennessä paikoilleen asennetusta) taiteesta. Siinä on vähän enemmän uudempia teoksia ja vanhojen teosten nimiä, mutta siinäkään ei ole uusimpien kortteleiden taidetta. Esitekarttaa ei löydy kaupungin sivuilta, enkä tiedä voiko skannattua paperiesitettä käyttää Wikipediassa lähteenä.--80.220.196.38 17. syyskuuta 2020 kello 15.14 (EEST)
Yksi keino saada lisätietoa olisi ottaa yhteyttä Vantaan kaupungin taidemuseo Artsiin. Heillä on julkisen taiteen verkkosivu (http://www.artsimuseo.com/julkinen-taide/), jonka linkit eivät kaikki toimi. Eli kehittävän palautteen antamisen paikka! Lisäksi tietoa on sivulla puutteellisesti, koska Kivistöstä ei ole edes tuota keskustelun aloittaneen IP:n esilletuomaa esitettä. Vastaavasti Koivukylän (suuralueen) taidekonseptin kohteista (esimerkiksi valoteoksista) ei ole kerrottu esimerkiksi teosten esilläoloaikaa tai -ehtoja; yhtä olen useammankin kerran yrittänyt pimeällä tai hämärällä saada kuvattua, muttei valo/videoteos ei millään niistä kerroista ollut päällä. Yleisesti ottaen Vantaalla on vino pino esimerkiksi muraaleja ja julkisivuteoksia maalatuista linnunpöntöistä, sähkökaapeista ja vastaavista lähtien kohti laajempia pintoja, ja vaikka näille löytäisikin lähteitä voisi kysyä, onko tarpeen listata arkisia ulkotilojen teoksia ja unohtaa julkisten sisätilojen (kuten kirjastojen ja uimahallien sekä pyhäkköjen) julkiset teokset. Myös jako ammattitaiteilijoiden ja yhteisöllisten tekijöiden teoksiin (esimerkiksi oppilaitosten lähistöjen muraaleihin) - joista vain ensinmainitut poimitaan mukaan kiinnostavuudesta riippumatta - on tavallisen kaduntallaajan kannalta osin keinotekoinen. Jos jatkan pohdintaa: Taidepuistojen ja esimerkiksi rautatieaseman eri teosten luetteloiva listaaminen voisi olla hyvä laajennus. (Tosin jokunen vuosi takaperin yritin saada Vantaan Leonardolta listausta hänen kotipihansa teoksista ja sain suurpiirteisen vastauksen jossa ainakin osa teoksista todettiin nimettävän jos ja kun joku olisi kiinnostunut niitä lunastamaan... Laila Pullisen teoksia esittelevästä Nissbackan kartanon veistospuistosta sen sijaan on ollut saatavissa teosluettelo ainakin paikan päällä).--Paju (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 15.31 (EEST)
Voisin yrittää kysyä uudempaa tietoa Vantaan taidemuseosta. Käväisen sään salliessa Kivistössä myös täydennyskuvaamassa lähipäivinä, voisi uuden kirjastonkin paikallisosaamista kysyä.... Teos- ja koordinaattitietoja muutaman tunnin työstösivulleni kirjatessani tajusin, että esitteessä "teosnimenä" on muutamassa Kivistön isommassa teoksessa esimerkiksi rakennuttaja tai rakentaja (ainakin YIT, Skanska, VAV, Lujatalo). Nämä Jaspiskujalla, Aurinkokivenkujalla, Ruusukvartsinkadulla ja Rubiinikehällä sijaitsevat teokset eivät kuitenkaan taida olla nimetty rakennuttajan nimisiksi, vaan esite kertoo että laatijalle ei lopullista teosnimeä ole ollut. Siksi on hyödyllistä hakea lisätietoa. --Paju (keskustelu) 19. lokakuuta 2020 kello 02.22 (EEST)
Mainitsen minäkin löytäneeni vuoden 2018 yleisötilaisuuden esityksestä maininnan uudesta taidehankkeen esitteestä. Ja marraskuun 2018 Kivistön taideseminaarin kalvossa (17/118) oli valitettavan pienellä uudistettu Kivistön taidekohteiden karttamuotoinen esitys. Siitä voi tihrustaa teosnimiä ja joitain aluksi linkitetyssä esitteestä uupuneita teoksia (esim. vuodelta 2017), joista kaikilla ei vielä ollut tässä 11/2018 esityksen kartassa teosnimeä. Muutamalle olin jo teostietoja hakenut taiteilijoiden kotisivuilta. Joka tapauksessa olin ajatellut ensiksi dokumentoida Kivistön itsenäiset julkistet taideteokset (sis. hankesidonnainen taide), joka on merkittävimpien kohteiden luokka. Tähän teosryhmään kuuluu noin 15 työtä Kivistöstä. Katugallerian ja taidekivien/-valojen vuoro tulee mahdollisesti myöhemmin, en kyllä ole varma kuuluvatko wikipediaan. On syytä vertailuksi mainita, ettei Vantaalla olevia sähkökaappien uniikkejakaan muraaliteoksia muista kaupunginosista (mm. Länsimäki, Hakunila, Myyrmäki, Martinlaakso) ole ainakaan vielä luetteloon liitetty. Kivistön kaavoituskatsauksia lukemalla selviää, että taidehankkeet ovat jatkuneet Kivistössä myös vuoden 2018 jälkeen. --Paju (keskustelu) 19. lokakuuta 2020 kello 04.36 (EEST)
Muutamia nimikkeitä jo lisätty. --Paju (keskustelu) 20. lokakuuta 2020 kello 05.56 (EEST)
Keskusteltu Kivistön (ja laajemminkin Vantaan) julkisen taiteen dokumentaatiosta puhelimitse taidemuseo Artsissa ja Galleria K:ssa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Vantaan taidemuseon julkisen taiteen kuraattorin kanssa keskustelua jatketaan osin sähköpostitse. Kivistön julkisen taiteen tilannekuvan ja esitteen päivitystä on hidastanut mm. kaupungin kaavoituspuolen henkilöstön vaihtuminen (vain pieni osa teoksista kaupungin omia hankintoja). Pääosa Kivistön julkisesta taiteesta on toteutettu osana yksityisiä rakennushankkeita, rakennuttajien tekemien tilausten muodossa, ja näiden koordinoinnissa sekä Kivistön taidehankkeen esitteissä on Vantaan kaupungin kaavoituspuoli keskeisessä roolissa. Ajantasaistettu Kivistön taidehankkeen esite ei tupsahtane vielä marraskuussa 2020, vaan mennee vuoden 2021 alkukuukausien puolelle. Vantaan julkisen taiteen verkkosivua päivitettäneen aiemmin. Olen tiedustellut myös, onko esimerkiksi taideteoksista olemassa kirjallisia kuvauksia/esittelyjä, jollaisia voisi saada esimerkiksi jostain teoksesta laadittavan artikkelin lähtoaineistoksi. Tietysti olisi hienoa, että kustakin julkisen taiteen teoksesta olisi edes lyhyt esittely verkkosivuna tai jopa videona, kuten joidenkin Vantaan julkisten taideteosten (esimerkiksi muraalien, valoteosten) julkistamisen yhteydessä on jo tehty. Nämä teoksia esittelevät ja niistä tiedottavat aineistot voisi selkeämmin linkittää julkisesta taiteesta koskevalle sivustollekin. --Paju (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 16.16 (EEST)+ täsmennys 25. lokakuuta klo 0.50 (EEST)

Etsitään teostietoja[muokkaa wikitekstiä]

Etsitään teosnimeä, suunnittelijaa (taiteilijaa), paljastusvuotta ja lähteistystä seuraaville Vantaalla sijaitseville teoksille (kuvattu kesällä 2016, päiväkodin seinän teos lokakuussa 2018). Ohessa esitetyt kuvailevat nimet kuten "Gjutarsin korkokenkä" eivät ole mistään kirjallisesta lähteestä peräisin, vaan valokuvaajan epävirallisia luonnehdintoja aiheesta. (Vantaan taidemuseon intendentin Anna-Kaarna Suomen tekemän katsauksen mukaan taiteilijoilta hankittiin esimerkiksi 1980-luvun lopulla teoksia esimerkiksi kouluihin osana arkkitehtuuriprojekeja...)

Lisätty Louhelasta Vantaan musiikkitalon peruskivi, jolle tarvittaisiin lähde (sis. paljastusvuosi, ja selitys miksi tuo on tuossa). --Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2019 kello 14.27 (EEST)
Löytyi [2], josta katso sivu 11. Eli musiikkitalo on ollut suunnitteilla, muttei toteutunut. Lähteenä tuolle on kirja Hako, Jukka: Louhela on Vantaan vanhimpia kerrostaloalueita; teoksessa Louhela - ihmisen kokoinen s. 10 - 43; toim. Jukka Hako; Kellastupa Oy 2008. (Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastojen hyllyssä näköjään on).--Htm (keskustelu) 7. syyskuuta 2019 kello 15.05 (EEST)
Mielenkiintoista ja kiitos! Yritin vilkuilla saman pdf:nä läpi, mutta maininta meni ohi, siksi toin tänne tarkkasilmäisempien kommentoitavaksi. Mulla on jo 4 teosta tilauksessa lähteistysten ja taustatyön parantamiseksi, lisätään siihen viides (tai käydään alkuviikolla jommassa kummassa). Siirrän nimikkeen sitten, kun varmistuu tuosta teoksesta, onko peruskivi tosiaan vuodelta 1982. --Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2019 kello 23.42 (EEST)
Siirsin Vantaan musiikkitalon peruskiven päätaulukkoon annetulla viitteellä. --Paju (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 01.10 (EEST)
Lisäsin Vantaanlaakson liikenneympyrän "kaislat" eli maasta vinosti sojottavat terästangot. Osaisitko auttaa tämän teoksen tekijä- ja teostietojen löytämisessä? --Paju (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 15.41 (EEST)
Koitin etsiä erilaisilla hakusanoilla, mutta tuloksetta ja yleensä kiertoliittymätaidetta. Kaikkea kivaa löytyi, mutta ei tuohon mitään. Vantaan katupuoleta varmaan löytyisi tietoa, taitaa olla kovin vanha ympyrä jo. Toivon että yleistyisi tapa merkitä tekijät johonkin pieneenn laattaan sinne rikospaikalle. Jatkan etsimistä, tuo on taiteenlaji, joka taitaa vaan lisääntyä.--Htm (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 14.28 (EET)
Lisäsin Havukoskelta nuorisotalon ulkoseinän mosaiikin. Ollut paikallaan rakennuksen lounaisosan seinässä vanhojen valokuvien perusteella ainakin 2000-luvun alkupuolella. Olisiko tehty jo rakennuksen rakennusvaiheessa? Huomautan, että lisätyssä valokuvassa on häiritseviä varjoja lähistön puista; kuvauspäivänä aurinko oli jo melko alhaalla. --Paju (keskustelu) 9. marraskuuta 2020 kello 05.08 (EET)
Julkinen teos (nimi) Paikka Alue Kartalla (coord) Tekijä Paljastus-vuosi Kuva
___
"Gjutarsin korkokenkä" (materiaalina ilmeisesti teräslevy)
Taiteilijatalo Gjutars, Vanha Kuninkaalantie 6, piha-alue Kuninkaala 60.2877°N, 25.0484°E Tuntematon taiteilija ja vuosi - Korkokenkä - Taiteilijatalo Gjutarsin piha, Vanha Kuninkaalantie 6 - Kuninkaala - Vantaa.jpg
Havukosken nuorisotalon mosaiikkiteos Havukosken nuorisotalon eteläseinä (lounaisosa), Eteläinen Rastitie 14 Havukoski 60.3225°N, 25.07°E Havukosken nuorisotalon mosaiikkiteos - Eteläinen Rastitie 14 - Havukoski - Vantaa.jpg
___
"Ilolan koulun seinäsäleikkö"
Ilolan koulu, Epinkoskentie 5 Ilola 60.3271°N, 25.0259°E Ilolan koulun säleikkö - Ilolan koulu - Epinkoskentie 5 - Ilola - Vantaa.jpg
___
Seinämaalaukset (teemana "Haaroittuvat putket", osa 1 ja 2)
Kivimäen koulun ja neuvolan seinä, Lintukallionkuja 6 Martinlaakso 60.2808°N, 24.8604°E
60.2806°N, 24.8596°E
Tuntemattoman taiteilijan seinämaalaus - osa 1 - Kivimäen koulun seinä - Lintukallionkuja 6 - Martinlaakso - Vantaa.jpg
Tuntemattoman taiteilijan seinämaalaus - osa 2 - Kivimäen koulun viereisen Martinkaakson neuvolan seinä - Lintukallionkuja 6 - Martinlaakso - Vantaa.jpg
___
"Tiilireliefi"
Kulomäen koulun seinä, Masuuninpolku, Kulomäki Korso 60.3453°N, 25.0649°E 1981 (koulurakennuksen valmistuminen) Tiilireliefi - Kulomäen koulu - Masuuninpolku - Korso- Vantaa - m.jpg
___
"Kaksi taaperohahmoa"
Rautkallion päiväkodin ulkoseinä, Rautkallionkatu 5 Havukoski 60.3227°N, 25.0653°E Tuntematon taiteilija ja vuosi - teos ulkoseinällä - Rautkallion päiväkoti - Rautkallionkatu 5 - Havukoski (Koivukylä) - Vantaa - 1.jpg
___
Vantaanlaakson "kaislat"
Vantaankoskentien ja Ylästöntien risteyksen liikenneympyrä Vantaanlaakso 60.2882°N, 24.8729°E Vantaanlaakson liikenneympyrä - teostietoja etsitään - Vantaankoskentien ja Ylästöntien risteys - Vantaanlaakso - Vantaa.jpg

Jos löydät tiedot ja ne ovat selvillä lähteistettynä, osion voi siirtää varsinaiseen artikkeliin. Tiedot ja lähteen voi lisätä myös alle, jolloin muut wikipedistit voivat hoitaa tietojen kirjaamisen.--Paju (keskustelu) 27. lokakuuta 2018 kello 02.02 (EEST)

Kun koulu on valmistunut 1981, se seinässä kiinteänä osa oleva reliefi lienee valmistunut silloin. Tuskin sillä on muuta virallista valmistumisaikaa kuin koulun käyttöön otto. (Kouluja ei taideta vihkiä käyttöön.) Lähde:[3] oli jo koulun artikkelissa, vaikka vuotta ei ollut. (Poistin siitä muuten yksityisen päiväkodin, joka ei liity kouluun vaan on lähinnä yrityksen mainos. Koulujen lähiyrityksiä en ole huomannut muissa artikkeleissa.) --Abc10 (keskustelu) 27. lokakuuta 2018 kello 09.11 (EEST)
Ihan hyvä huomio. Aikaisemmin muutaman vantaalaisen koulun seinätyö on listattu erikseen julkisena taiteena, teoksen tekijänä on listattu esimerkiksi yksi rakennuksen suunnitelleista arkkitehdeista. Poimin uudet kuvat esimerkkinä koulujen ja päiväkotien julkisivun selkeästi taitteellisesta erillisilmaisusta viestivistä pinnoista, joiden luokittelu saattaisi olla tarpeen julkisen taiteen listalla. Täytyy ehkä selvitellä rakennuksen suunnitelijoita ja alkuperäisiä julkisivupiirroksia (rakennusvirastosta tms) tai vihkiäis/käyttöönottoajankohdasta kertovia valokuvia ja lehtiuutisia, löytyykö niitä ja mainitaanko niissä mitään lisätietoa julkisivutaiteesta... Myös esimerkiksi Kulttuuritalo Martinuksen seinällä on tiilireliefi, jonka suunnitellut arkkitehti Reijo Perko mainitaan konserttitalon artikkelin yhteydessä.--Paju (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 22.59 (EET)
Lisätty Louhelasta uusi nimike: Vantaan musiikkitalon peruskivi 1982. Tälle tarvittaisiin lähde (sis. paljastusvuosi, ja selitys miksi tuo peruskivi on tuossa ostoskeskuksen eteläpuolella). Saiko Vantaan musiikkitalo alkunsa Louhelan vanhalla ja varsinaisella ostarilla 1980-luvun alussa?? Nykyistä rakennelmaa ei oikein ostariksi voi nimittää.--Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2019 kello 14.27 (EEST)

Lähteet[muokkaa wikitekstiä]

  1. Node: Hiidenkivi (4931390582)
  2. Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna (ISBN 951-97134-8-4, viitattu 20 syyskuuta 2019), s. 152 (Osa IX: Uusimaa)View and modify data on Wikidata
  3. Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna (ISBN 951-97134-8-4, viitattu 14 lokakuuta 2019), s. 151 (Osa IX: Uusimaa)View and modify data on Wikidata