Keskustelu:Luettelo Vantaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä/Arkisto1

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Pari kommenttia[muokkaa wikitekstiä]

  • Teosluettelossa ei ollut 20.6.2016 vielä Kehäradan varren asemien taideteoksia paitsi nuo Pekka Jylhän Tikkurilan pohjoisessa alikulkukäytävässä sijaitsevat kaksi työtä. Koska en ollut aivan varma kumpi Jylhän teoksista on kumpikin ja mitä kaikkea teoksiin kuuluu, lähetin hänellä muutaman kysymyksen sähköpostitse (20.6.2016) ja muutamat valokuvat teoksista.
  • Listalta puuttuu monia julkisia maalauksia, graffitteja tai muita avoimen tilan töitä.
  • Julkisissa sisätiloissa olevat julkiset taideteokset uupuvat listalta täysin.--Paju (keskustelu) 20. kesäkuuta 2016 kello 18.08 (EEST)[vastaa]
Hyvä, oliskohan hyvä liittää myös luettelo Kehäradan teoksista kokonaan Vantaan listaan ja ehkä poistaa Kehäradan luettelo? Kehäradan teoksethan ovat kaikki Vantaalla. Toinen vaihtoehto on pitää Kehäradan teokset erillään ja ottaa myös Leinelä omana kokonaisuutenaan. Vantaallahan on myös Laila Pullisen Nissbackan kartanon veistospuisto (en tiedä onko avattu vielä tänä kesänä) ja Leonardo Da Vilhun veistospuisto Sotungissa. Nämä erityisalueet voisi ottaa omina artikkeleinaan ja luetteloinaan, tai sitten ei. Tai sitten ne voisi ottaa omina erillisinä listoinaan tälle sivulle. Täytyy miettiä asiaa, vastaava asia on myös ainakin Raahessa (jossa on oikeastaan kaksi veistospuistoa). Eli puuttuvia on vielä melkoisesti, muutta sanoisin että valtaosa on tässä. Listalle ei voi ottaa sellaisissa sisätiloissa olevia teoksia, jotka eivät ole koko ajan saavutettavissa, eli sijaitsevat kokonaan tai osittain lukittavissa tiloissa. Tätä on pidetty julkisen tilojen teosten määritteenä näissä luetteloissa muuallakin. Ainoa tuntemani tai muistamani poikkeus on Korkeasaaren pukki. Muistelen että perusteena oli Korkeasaaren avoimet päivät kerran vuodessa. Yksi syy rajaukseen on se, että jos myös osittain lukittavissa tiloissa olevat teokset otettaisiin mukaan, Suomen lista kasvaisi kohtuuttomiin useilla tuhansilla. Arvioni mukaan Suomessa on "vain" parisen tuhatta ns. ulkoveistosta ja muistomerkkiä. Eli pääosin kaikkille koko ajan avoimissa tiloissa olevat teokset mukaan. Ja kiitos lisäyksistäsi!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. kesäkuuta 2016 kello 19.12 (EEST)[vastaa]
Kehärata ymmärretään tuossa artikkelissa ahtaasti, jumittuneena rakennusvaiheen terminologiaan. Jatkoratahankkeiden nimet pruukkaavat laajentua radan valmistumisen jälkeen; käsittääkseni Kehärata tarkoittaa (ainakin laajemmassa merkityksessä) nykyään osuutta Helsingin Etelä-Haagassa sijaitsevalta Huopalahden asemalta Vantaan Jokiniemessä (pääosin) sijaitsevalle Tikkurilan asemalle asti. Kyllä vaikkapa espoolainen matkustaja tai lentoemo (jahka kulkee junalla) vaihtaa Huopalahdessa Kehäradalle mennäkseen Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Totta maar taidetta on Helsinginkin puolella. Ainakin Kannelmäen aseman värikkään ylikulun olen taideteoksena aiemmin kuvannut (voi olla, että kuvatiedosto pitäis siirtää taideteoskuvaksi, mitä en aiemmin osannut) yms... Ja totta mooses julkisten taideteosten listalla saa ja pitää olla sellaisiakin julkisia teoksia, jotka ovat saavutettavissa edes osan aikaa viikosta tai vuodesta. Monet taidepuistot ovat osajoukko tästä. Koulujen, päiväkotien, kirjastojen/ monitoimitalojen, virastojen ja oppilaitosten piha-alueiden ja ehkä aulojenkin taideteokset lienee toinen esimerkki. Myönnän, ettei esimerkiksi rehtorien tai kuntien liikelaitosten johtajanhuoneiden teoksia ei tarvinne listalla olla, vaikka näiden julkisesti omistettujen teosten luettelot kunnilta varmaan löytyvät... Missään nimessä julkisen taideteoksen kriteeri ei ole vaatimus, että se on veistos tai ympäristötaideteos tai graffitityö. Tuollainen määrittely vaikuttaa ainakin nopeasti kuultuna joidenkin taiteentekijäryhmän pyrkimykseltä omia julkisen taiteen rahoitusta ja huomiota itselleen... Teosten päämateriaalin tai muun luonnehdinnan (jolle kaipaan sarakettaan ja jonka tarpeellisuutta olen entistä vakuuttuneempi) tavoin pääsyrajoituksista voi olla oma huomautussarakkensa. Enemmistö lapsiperheistä tietää, että esim. kuntien päiväkotien piha-alueet ovat varattu päiväkotitoimintaan tyypillisesti esim. arkisin klo 8-17 (ellei ole 24h päiväkoti), mutta iltaisin ja viikonloppuisin keinut, liukumäet ja peuhattavaksi tehdyt tilateokset ovat julkisesti saatavilla ja ihmeteltävinä. Ellen nyt aivan väärin väärin tulkiste? Toki silloinkaan pihalla mahdollisesti olevista lapsista ei saa ottaa kuvia julkaistavaksi ilman erillistä nimenomaista lupaa lapselta vanhempineen, mutta taideteokseeen saanee tutustua ja siitä ottaa kuvan ja julkaista sen. Vastaavasti monet koulut ovat illalla auki vahtimestareineen aikuistenkin urheilutoimintaan, aikuisopiskeluun yms ja vahtimestari päästää tutustumaan myös aulatiloihin. (Huom! Useat kunnat rikkovat lasten yksityisyyttä julkaistaessaan koulujen ja päiväkotien rajatuilta aluilta otettuja kuvia tunnistetavine lapsineen toimintaansa mainostaakseen ilman, että lasten molemmilta vanhemmilta tai nuorelta itseltään on selkeästi ja mielellään todennettavasti saatu lupa). Teoslistalla oli jo nyt kaksikin päiväkodin pihalla olevaa teosta (Vedenhaltijan lahja, Puunhaltijankolo), koulun taka/sisäpihalla oleva graniitti/terästyö (Merkitty portti, etupihalla graniitti/peililasityö Merkitty), sekä valtion virastotalon sisäpihalla oleva patsas (Vouti), jotka ei myöskään ole 24h saavutettavissa tai ovat osan aikaa varattu päiväkodin tai koulun käyttöön. Tuo 1970-luvulta peräisin oleva Valtion virastotalo aiotaan alkuvuoden 2016 uutisoinnin perusteella tosin purkaa 2020 mennessä sisätilaongelmien ja muiden remonttitarpeiden vuoksi... Varsin monia julkisessa ulkotilassa olevia teoksia uupuu sisätiloissa olevien töiden ohella. Muista teoksista esimerkkinä: Tikkurilan seudulla törmäsin viikoloppuna lähistöllä sukuloidessani Silkkitehtaan seinään tehtyyn suurikokoukseen graffitimaalaukseen (vuodelta 2016 tagin mukaan), Hotelli Vantaan + Vantaan kaupunginmuseon edustalla on Vantaan kaupungin vaakunalla varustettu (taukotupoa tai muu rakennus: "Ohjaamo Vantaan palvelupiste") joka on maalattu taidokkaasti kuvioiden. Vaikkapa Tikkurinraitilla on muutaman metrin päässä kolkosta, irralliseksi jäävästä 9 m korkeasta terästyöstä kasviston suojaamana vajaan metrin korkea graniittipatsas karhuemosta poikasineen (esittävää taidetta): Lasten Taidetalo Toteemin ja viereisen taloyhtiön parkkipaikan monikymmenmetrinen betoniaita on maalattu taideprojektimaisesti, samoin kuin taidetalon vastakaisen koulun betoniaita (graffitityyliin) jne. Se ettei kaupunki ole erikseen maksanut jokaisesta ulkoteoksesta kulttuurirahoistaan (vaan maksaja on esimerkiksi koulu?), ei tarkoita, että vain ne olisivat julkisia taideteoksia! Meni vähän kannanottomaiseksi kommentiksi mutta tarkoitus oli kertoa, ettei lista ole lähelläkään valmis. Onko ammattitaiteilijoiden ilmoittamia omia tai heidän ohjauksessa tehtyjä töitä vain hyväksytty listalle? Lähteistyksen osalta vuoden 2014 julkaisut eivät ole ajan tasalla. Ei näy vielä maalauksia, piiroksia tai veistoksia sisätiloista (edes freskoja/graffiteja seiniin). --Paju (keskustelu) 20. kesäkuuta 2016 kello 22.48 (EEST)[vastaa]
Voihan julkisesta taiteesta spekuloida loputtomiin ja mikäs siinä. Olisiko käytännöllisempi tapa kuitenkin harkita teokset tapauksittain ja jos epäselvyyttä on, ratkaista asia keskustelusivulla? Luetteloon voitanee hyväksyä mikä tahansa julkisiin tietolähteisiin perustuen osoitettava, julkisessa avoimessa tilassa oleva, teoskynnyksen ylittävä objekti, jolle löytyvät osapuilleen teostiedot (tekijän/tekijöiden nimi, teoksen nimi, valmistumist/paljastusvuosi). Wikipedian neutraalisuusperiaatteen mukaan luettelo ei voi olla selektiivinen, esim. materiaalien, tekotavan, tekijän tai omistussuhteen perusteella. Esimerkiksi Helsingin noin 370 teoksesta ainakin osa on sellaisia, jotka eivät kuulu kaupungin hoidettaviin tai sen kokoelmaan ja arvelen sellaisia olevan muillakin paikkakunnilla. Johdonmukaisuuden takia pitäisi kai samoja periaatteita noudattaa kaikilla paikkakunnilla. Ainakaan omien kokemusteni mukaan näihin kriteeriakysymyksiin eivät teosluettelot ole kompastuneet.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 00.36 (EEST)[vastaa]
Lisäsin Nissbackan kartanon veistospuiston tiedot tässä vaiheessa Aiheesta muualla -kohtaan. Tuo kohde vaatii ehdottomasti erillisartikkelinsa ja on pieni mahdollisuus, että käyn siellä jo ke-iltapäivällä. Myös "Leinelän taidekaupunginosasta" voisi harkita lisäksi kokoavaa erillisartikkelia tai ainakin omaa lukua gallerioineen nyt hyvin suppeaan Leinelä-artikkeliin. Leinelän julkisista töistä osa on taloyhtiöiden kustantamia ja vastuulla, eikä näitä vielä ole listalla (kolmessa taloyhtiössä Markku Pääkkösen suunnittelemat taideportit: Puunhaltijankuja 2, Leinelänkaari 6/8 ja Puunhaltijankuja 1-3), lähde ja olemassaolevan taulukon lähteeksi päivittämäni Leinelän pdf-esite. Yritän lisäksi selvitellä tietoja ainakin parista-kolmesta su-kävelyllä vastaan kävelleestä toistaiseksi listan ulkopuolella olevasta teoksesta (tekijä, julkaisuvuosi), mm. tuosta Vantaan kaupunginmuseon edessä toimivan Ohjaamo Vantaan rakennuksen (entinen Tikkurilan matkakeskus) seinämaalauksista.--Paju (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 01.29 (EEST)[vastaa]
Ohjaamo Vantaan rakennuksen maalaajat selvisivät puhelinsoitolla: Grafian ry:n katutaidekilta G-Rex. Teoksen läpinäkyvä lähteistys vielä auki. --Paju (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 13.07 (EEST)[vastaa]
Heitin mailia katutaidekilta G-Rexille ja pyysin yksilöimään Ohjaamo Vantaan teoksen tekijöitä ja julkaisuajankohtaa. Ryhmään kuuluva Jesse Pasanen näkyi olevan ainakin joidenkin katselemieni teosten tekijä (vaikka tuo Myyrmäentie 6:n ja Lasten taidetalo Toteemin pysäköintialueen betoniaidan muraaliteos). --Paju (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 13.40 (EEST)[vastaa]
Jos Facebook hyväksytään lähteeksi, Street Art Vantaa (S.A.V.) kertoo sivullaan Ohjaamo Vantaan maalaamisen tapahtuneen (ainakin suunnitelma) ma 23.-to 26.5.2016 Ohjaamo Vantaa goes Wild -tapahtumassa (Avoin nuorten katutaidetyöpaja, jota vetää G-Rex-katutaideryhmä ja katutaiteilija Stay Ice). Lisäksi sain vahvistuksen G-Rex-ryhmän edustajalta, joka palaa Vantaan teoksien osalta asiaan Juhannuksen jälkeen. Sitten pitäis vielä tulkita, onko kuvassa näkyvä rakennuksen pinnan värillinen luomus teos... Mielestäni on. Onko muita mielipiteitä? --Paju (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 00.53 (EEST)[vastaa]
Tapahtumalle myös ulkopuolisia lähteitä (Vantaan Sanomat 24.5.2016 ja vantaa.fi), jotka hieman täydentävät osallistujaluetteloa yhdellä läänintaiteilijalla ja kuvataidekasvattajalla. Näine korjauksineen teoksen perustiedot alkavatkin olla kasassa. Muiden töiden osalta kerään ja täydennän kootusti omiksi riveikseen suoraan taulukkon perustietoineen. Niin ei tuu tämänkaltaista yksinpuhelua...--Paju (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 01.38 (EEST)[vastaa]
Minusta ylittää teoskynnyksen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 08.38 (EEST)[vastaa]
Liitetty taulukkoon. (esim. G-Rexin ohjauksessa syntyneitä Tikkurila Oyj:n henkilöstön tekemiä tehdasalueen varastorakennusten päätyjen muraaleja 2015 ja 2016 Keravajoen rannan kävelytien vieressä, mutta noin 5 m yritysalueen piikkilanka-aidan sisäpuolella, vielä ei. Ovatko nuo julkisia? On, riittävän - pitääkö kaikkea päästä lääppimään? Yle tosin esittää luontokohteiden some/minäminäjakoiraharrastajien dokumenttia, jossa juontaja hipelöi kalliomaalausta paljain sormin. Törkeää, arkeologista ilkivaltaa näytetään eduskunnan valvomasta tiedotusvälineestä, kun uudempiakaan maalauksia tai julkisia pronssitöitä ei sais itse tai antaa taaperoidenkaan räpälätä paljain käsin. Jokajannullajajaanallahan on siistit valkoiset teoshanskat aina villeille vekaroille kersoille mukana... :-))--Paju (keskustelu) 1. heinäkuuta 2016 kello 04.41 (EEST)[vastaa]

Vantaalaiset taideteoskuvat Commonsissa[muokkaa wikitekstiä]

(Väliotsikko lisätty 22.6.2016)

Vantaan julkista taidetta: Commonsissa näyttäisi olevan laajassa, rakennushankkeen jälkeisessä merkityksessä tulkitun Kehäradan Myyrmäen asemalta otettuja taideteoskuvia, joita ei siellä kai saisi olla, ellei taiteilija(t) ole tuohon jakeluun antanut/antaneet lupaa? Taiteilijoina vuoden 2015 työssä esimerkiksi tälle ovat Salla Ikonen ja Heidi Hänninen (lähteenä esim. tämä ja MCD:n projektisivu).--Paju (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 23.59 (EEST)[vastaa]
Vastaavasti Lentoaseman aseman tämä teoskuva ja tämäkin löytyy Commonsista, eikä niissä kerrota mitään taiteilijasta/-joista tai häneltä/heiltä saadusta julkaisuluvasta vapaaseen kaupalliseen käyttöön. --Paju (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 00.08 (EEST)[vastaa]
Joo Commons ei ole noiden, ilmeisesti Suomen lakia tuntemattomien kuvaajien valokuvien tallennuspaikka. Mites voi esittää poistopyynnön? Tallensin viime kesänä kuvan Aarne Jämsän työn toisesta osasta Wikipediaan ja se on Kehäradan listassa. Ja paikka voitanee tulkita julkiseksi, koska koko ajan avoin. Lentoasemalla on muuten varmaan muitakin teoksiksi laskettavia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 08.38 (EEST)[vastaa]
Tein poistopyynnön Commonsin Aarne Jämsän töiden kuvista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 08.56 (EEST)[vastaa]
Huomautin Myyrmäen aseman kuvien tallennuksesta artikkelin keskustelusivulla, jossa niistä voitanee keskustella.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 09.10 (EEST)[vastaa]

Luettelo Vantaan kirkkotaiteesta?[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelussa vantaalaisesta julkisesta taiteesta en voi olla sivuuttamatta kirkkotaidetta. Vaikkei vielä edes kaikista vantaalaisista kirkoista ole omaa artikkeliaan nostan esille ajatuksen luetteloida keskeisiä kirkkotaiteen teoksia omana artikkelinaan. Osa tekijöistä on samoja (esimerkiksi Matti Peltokangas), mutta monet muita enemmän (vaikkapa Kuutti Lavonen) tai vähemmän yleisessä taidekentässä tunnettuja tekijöitä. Teosten esilletuomisessa noudattaisin paljolti samaa taulukkorakennutta kuin tässä artikkelissa ja saman teosvaatimuksen, mutta luultavasti siihenkin (kuten tähänkin artikkeliin) haluaisin sisällyttää sarakkeen teoksen päämateriaaleista tai jonkun muun lyhyen luonnehdinnan. Onko muilla ajatuksia kannattaisiko kirkkotaide listata erilliseksi vai samaksi luettelokseen? --Paju (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 11.39 (EEST) --Paju (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 11.39 (EEST)[vastaa]

Hei, tuohan on hyvä idea. Nimittäin siksi, kun seurakuntien omistamat kirkkotaiteen teokset ovat juuri niitä (yritysten, yhdistysten ym. lisäksi) osia julkisesta taiteesta, jotka tavallisesti jäävät pois kaupunkien teoskokoelmien ja ylläpitämien teosten joukosta. Ja tästä syystä niitä ei mainita kaupunkien julkisteosten luetteloissakaan. Joo, kirkkotaide on tekotavoiltaan ja materiaaleiltaan moninaisempaa kuin muu julkinen taide, joten sarake otsikolla tekotapa/materiaali lienee paikallaan. Niissä on myös paljon enemmän taideteollisuutta ja taidekäsityötä kuin "ulkoilmaveistoksissa". Tosin selville saantikin on joskus ehkä maallikoille vaikeampaa, mutta tietoa lienee saatavilla ja julkaistuna. Lisäksi esim. Vantaalla teosten määrä ei ole niin murskaava kuin eteläisessä naapurikaupungissaan vastaava olisi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 15.30 (EEST)[vastaa]

Yhdenmukaistettava[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli pitäisi yhdenmukaistaa muiden vastaavien kanssa. En pidä esimerkiksi aukioloaikojen mainitsemista tarpeellisena, eikä jokaista yksityiskohtaa tarvitse viitteistää. Yliviitteistäminen hankaloittaa lukemista, yksi viite per teos riittänee. Jos halutaan luoda uusia käytäntöjä patsaluetteloihin tai kuvien merkitsemiseen, niistä voi keskustella ensin vaikka projektisivulla tai kahvihuoneessa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. kesäkuuta 2016 kello 00.43 (EEST)[vastaa]

Ääniharava Heurekassa?[muokkaa wikitekstiä]

Antti Maasalon kuvataiteilijamatrikkeliin liittyvässä ansioluettelossa 2019 (odt-tiedostomuodossa) mainitaan "1989 ÄÄNIHARAVA, tuuli-ääniteos, Tiedekeskus Heureka, Vantaa". Tulisi tarkistaa, onko teosta yhä olemassa ja onko se ulkona nähtävänä/ kuultavissa? --Paju (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 23.54 (EEST)[vastaa]

Sama teos mainitaan nimellä Tuulikannel (1989) teoksen Suomen muistomerkit, osan IX sivulla 151.--Paju (keskustelu) 19. syyskuuta 2019 kello 16.25 (EEST)[vastaa]
Löysin tämmösen valokuvan teoksesta Ääniharava - The Sound Trap (Kultaranta-osiossa alimmaisena). Kuvatekstissä on vuosiluvut 1989-2012, josta päättelen, että teosta ei enää ole. Toisaalta CV:ssä on teoksen nimi vain englanniksi The Voice Trap, valmistumisvuosi 1989. Mahtaisko olla samasta teoksesta kyse? Käväisen jossain välissä Heurekassa katsomassa, mitä sielä pihalla on, mutta satelliittikuvissa ei tuon näköistä näy. Maasalon kotisivuilla oleva Ääniharava - The Sound Trap -valokuva ei vaikuta Heurekan nurtsilla otetulta.--Htm (keskustelu) 8. heinäkuuta 2019 kello 21.08 (EEST)[vastaa]
Minäkin yritin keväällä tämän Heurekan veistoksen historiaa selvitellä nettilähteiden avulla, mutta nykyinen sijainti ei selvinnyt. Mitään maasalomaista ei Heurekan tienoilla näy Street View:ssakaan, vaikka niiltä kulmilta on aika paljon erilaisia näkökulmia (menipäs kulmikkaaksi). Kaikki Street View:n näkymät ovat kuitenkin elokuulta 2012 tai myöhemmältä ajalta, joten jos teos on sama kuin Kultarannan näyttelyssä (siis tämä [1]), se on ennättänyt jo matkata tuonne kesän 2012 näyttelyyn. Kultaranta-sivun kuva on otettu Kultarannan puistossa (teos tässä, kuvaussuunta luoteeseen). --AB (keskustelu) 8. heinäkuuta 2019 kello 23.01 (EEST)[vastaa]
Kävin tänään Heurekassa. Ei siellä ole pihassa sitten niin mitään Ääniharavaan verrattavaa tai muutakaan taideteosta. Heurekan länsipuolelle (rakennuksen ja kevytliikenneväylän väliin) on aidattu jokin ulkonäyttely- ja leikkilue, aika iso. - Olisi ehkä voinut käydä niin, että Ääniharava olisi ollut tuolla alueella lähellä Keravanjoen rantaa ja siirretty sen tähden pois jonnekin. Pihalla ei ole oikeastaan enää tilaa teokselle, joka vaatii paljon tyhjää tilaa ympärilleen. Heurekalta voisi tietysti kysyä vai onkohan joku jo kirjoittanut Heurekan historian.--Htm (keskustelu) 9. heinäkuuta 2019 kello 14.56 (EEST)[vastaa]
Pitäisikö teos merkitä poistetuksi, koska kerran 8. heinäkuuta päivätyn puheenvuoron lähteessä on selkeästi ilmaistu alkamis- ja päättymisajankohta? --Paju (keskustelu) 19. syyskuuta 2019 kello 16.25 (EEST)[vastaa]
Kyllä kai sen voisi merkitä. Pitäisi ehkä kirjoittaa, että sen nykysijainti on tuntematon, koska emme varmuudella tiedä, missä teos on vai onko sitä ollenkaan. Sehän voi toki olla huollossa ja putkahtaa esiin jossain käänteessä.--Htm (keskustelu) 20. syyskuuta 2019 kello 03.00 (EEST)[vastaa]

Poistettu listalta[muokkaa wikitekstiä]

Tiedoksi: Olen poistanut teoslistalta Vantaan vankilan julkisivussa olleen seinämaalauksen. Helsingin Sanomat mainitsi 14.10.2016 julksisemassaan uutisessa "Suomen kansainvälisesti tunnetuin graffitimaalari Egs teki Vantaan vankilaan kolme isoa seinämaalausta, jotka julkistettiin syyskuussa 2016. Yksi teos on ulkoportilla vapaalla jalalla kulkevien nähtävänä." Ennakkovarmistelin asiaa, jolloin ilmeni, että ulkoportin ulkoseinälläkin oleva teos on vankila-alueella, jossa valokuvaus on kielletty. Teokseen tutustuminenkin vaatii vankilan johtajalle tekemäni soiton perusteella kuvausluvan. Joten poistin kuvausta odottaneen teoksen julkisen (suhteellisen avoimen) julkisen ulkotaiteen listaltamme. --Paju (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 15.17 (EET)[vastaa]

Iso akvaario Korsossa[muokkaa wikitekstiä]

Maalaus tehty 1982. Korson Kotkansiipi-kadulla on vain yksi alikulku ja siellä näyttää nyt ihan toiselta. Street Art Vantaa -ryhmä on maalannut alikulun uusiksi vuonna 2014, tässä ensimmäisessä valokuvassa näkyy, minkä päälle nykyinen teos on maalattu. Vaikuttaako päällemaalattu Isolta akvariolta? Vasemmalla näkyy ainakin meritähti. Joka tapauksessa tuossa on nyt se, mitä siellä nykyään on. Tässä uutinen vielä Tikkurila-blogissa [2]. Onkohan niin, että Iso akvaario voidaan merkitä poistettujen listaan, kuvasin alikulun 2014 maalaukset tänään.--Htm (keskustelu) 8. heinäkuuta 2019 kello 21.15 (EEST)[vastaa]

Alikulun teokset on kuvattu myös 2016, kun mietin rikosilmoituksen tekemistä tuolloin Vantaan kaupungin julkisen taiteen listalla ja taiteilijan CV:ssä esillä olleen kohteen päälle. Myös nuorten maalaajien työnsä etenemisen dokumentaatiosta näki selvästi, että edellisen teoksen päälle maalattiin; alla ollut työ oli vuosien saatossa tullut tuhrituksi ja sotkuja oli siistitty (tietyssä mielessä allaolleen lisäsotkemista) monesti. Näkemistäni kaupungin dokumenteissa, jossa uuteen työhön myönnettiin rahoitusta, oli tyystin unohtunut alla olleen teoksen kuvaaminen ja sen pohtiminen, olisiko se restauroitavissa. Menettelytavat varhaisen muraalin merkityksen unohtamisen osalta vaikuttivat mielestäni sellaisilta, että siitä mielellään kuulisi jossain vaiheessa tarkemman selvityksen. --Paju (keskustelu) 29. elokuuta 2019 kello 01.17 (EEST)[vastaa]