Keksitty keskiaika
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Keksitty keskiaika tai aaveaika (saks. erfundenes Mittelalter ja Phantomzeit) on saksalaisen tutkija Heribert Illigin pseudotieteellinen salaliittoteoria, jonka mukaan gregoriaanisen kalenterin vuosia 614–911 jaa. ei tapahtunut lainkaan. Teorian mukaan ne on vaan lisätty ajanlaskuun jälkikäteen Pyhän Saksalais-Roomalaisen keisarikunnan keisari Otto III:n ja paavi Sylvester II:n toimesta asiakirjaväärennösten avulla. Väärennöksen motiivina oli asettaa heidät teologisesti merkittävälle vuodelle 1000 jKr. noin kolme vuosisataa etuajassa. Teorian mukaan Kaarle Suuri oli lisäksi keksitty henkilö, eikä esimerkiksi karolinista renessanssia koskaan tapahtunut.
Historiantutkimuksen valtavirta on torjunut Illigin väitteen näennäistieteenä, eivätkä luonnontieteelliset todisteet tai muut käytössä tuohon aikaan olleet aikalaiskalenterit tue väitettä.
Illigin väite
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Illigin mukaan paavi Gregorius III:n vuonna 1582 toimeenpanemassa kalenteriuudistuksessa tehty kymmenen päivän korjaus oli kolme päivää liian lyhyt: juliaanisen kalenterin virheen olisi tuolloin pitänyt olla jo 13 päivää. Tästä Illig päättelee, että ajanlaskun alusta oli kulunut noin kolmesataa vuotta luultua vähemmän.
Illigin mukaan harvoissa tunnetuissa kyseiselle ajanjaksolle ajoitetuissa historiallisissa asiakirjalähteissä puhutaan vain harvoin yksiselitteisesti nimeltä mainituista henkilöistä. Lisäksi hän esittää, että kolmesataa ylimääräistä vuotta olisi helposti voitu lisätä asiakirjoihin 900-luvun ja 1200-luvun välisenä aikana, jolloin suuri osa vanhoista dokumenteista tuhottiin pyyhkimällä ne puhtaiksi uusiokäyttöä varten. Historioitsijat ovat vastanneet, että Illigin väitetyltä aaveajalta tunnetaan noin 7 000 asiakirjaa, ja erityisesti 800-luvun luostarien kirjallinen perintö on huomattavan laaja.
Illig perustelee väitettään myös sillä, että noin vuosille 600–900 ajoitettuja arkeologisia löytöjä on hänen mukaansa äärimmäisen vähän. Valtavirran historioitsijoiden mukaan tuon ajan löytöjä on olemassa runsaasti.
Tähtitieteelliset todisteet, esimerkiksi dokumentoidut auringonpimennykset ja Halleyn komeetan kiertoaika eivät tue Illigin väitteitä vaan ovat sopusoinnussa vallitsevan ajanlaskun kanssa.[1][2]