Kauko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kauko
Nimipäivä  
– suomenkielinen 3. maaliskuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen 12. heinäkuuta
Muunnelmia Kake
Vastineita eri kielissä Virossa Kaugo
Nimen alkuperä muinaissuomalainen nimi; tunnettu kansanrunoudesta

Kauko on suomalainen henkilönnimi, yleensä miehen etunimi. Kauko on käytössä myös sukunimenä.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauko liittyy muinaissuomalaisiin henkilönnimiin Kauka, Kauki, Kaukia ja Kaukoi, joiden merkitys lienee ollut ’etäällä asuva’, ’etäinen’. Nimiryhmästä on kehittynyt myöhemmin useita sukunimiä, Kaukon lisäksi esimerkiksi Kaukonen, Kaukola, Kaukanen, Kaukinen ja Kaukiainen.[1]

Kaukon yleistyminen etunimenä ajoittuu kansallisromanttiseen kauteen. Nimen käyttöönottoa ehdotti H. A. Reinholm Uudessa Suomettaressa vuonna 1879.[2] Kaukon on nähty pohjautuvan nimiin Kaukamoinen ja Kaukomieli, jotka esiintyvät kansanrunoissa.[3] Kalevalassa Kauko, Kaukomieli on Lemminkäisen kertonimi. Tosiasiassa nimi on vanhempi; kansanrunous on vain tehnyt sen uudelleen tunnetuksi.[1][2]

Yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etunimi Kauko on ollut Suomessa yleinen varsinkin 1920- ja 1930-luvuilla.[4] Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi oli vuoden 2015 loppuun mennessä annettu 23 891 miehelle ja ainakin kahdelle naiselle.[5]

Lisäksi Kauko on kirjattu väestötietojärjestelmään helmikuun 2016 loppuun mennessä 616 suomalaisen sukunimeksi. Luvussa ovat mukana kuolleet ja sukunimeä vaihtaneet. Nykyisenä sukunimenä Kauko oli tuolloin runsaalla 322 ihmisellä.[5]

Nimipäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaukon nimipäivä on 3. maaliskuuta. Suomalaisessa almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien (lukuun ottamatta vuosia 1941–1942). Aikoinaan kalentereissa on ollut sen rinnalla nimi Kaukomieli.[6]

Vastineita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaukon yleinen kutsumanimi on Kake.[4] Virossa etunimeä Kauko vastaa muoto Kaugo.[3]

Germaanien saagoissa esiintyy yleisimmän nykykäsityksen mukaan fiktiivinen Suomen kuningas Faravid. Nimi on tulkittu muinaisgermaanikieliseksi käännökseksi Kaukomieli-nimestä.[7][8]

Tunnettuja Kaukoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauko etunimenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauko sukunimenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteellisia Kaukoja ja Kakeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita Kaukoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kino Kauko, Yle Teeman keskiviikon myöhäisillan pitkien elokuvien sarja

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka: Sukunimet, s. 184. Teoksessa Joka kodin suuri nimikirja. Helsinki: Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1996. ISBN 951-643-476-2.
  2. a b Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 128–129. Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6.
  3. a b Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 375. Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
  4. a b Etunimet, s. 129.
  5. a b Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 3.3.2016.
  6. Suuri etunimikirja, s. 375–376.
  7. Kyösti Julku: Kvenland – Kainuunmaa. Oulu: Pohjoinen, 1986. ISBN 951-749-014-3.
  8. Kyösti Julku (toim.): Faravidin maa: Pohjois-Suomen historia, s. 92. Julkaisija: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys. Oulu: Rovaniemi: Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-006-2.