Kauko Laurikainen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kauko Laurikainen
Henkilötiedot
Syntynyt 20. maaliskuuta 1924
Helsinki
Kuollut 20. toukokuuta 1993 (69 vuotta)
Helsinki
Ammatti Näyttelijä ja teatteriohjaaja
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Kauko Laurikainen (20. maaliskuuta 1924 Helsinki20. toukokuuta 1993 Helsinki[1]) oli suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja.[2]

Laurikainen opiskeli Suomen Teatterikoulussa 1945–1947, Pariisin EJD-studiossa ja Alliance Françaisessa sekä Leningradin teatterikorkeakoulussa. Hän toimi pitkään Radioteatterin näyttelijä-ohjaajana[3]. Hän johti Riihimäen Teatteria vuodet 1957–1958. Lisäksi Laurikainen ohjasi muun muassa Teatterikorkeakoulun näytelmiä. Uransa alussa 1940-luvun lopulta alkaen hän oli kiinnitettynä Suomen Työväenteatterissa, Tampereen Teatterissa sekä Kotkan ja Kemin kaupunginteattereissa ja sitten Intimiteatterissa 1951–1957. Lisäksi hän vieraili Teatteri Jurkassa ja Punaisessa Myllyssä.[4]

Laurikainen näytteli kaikkiaan 33 elokuvassa vuosien 1947–1993 aikana, lähinnä roistojen rooleissa. Hänen elokuvauransa katkesi vuonna 1963 pitkäksi aikaa näyttelijälakon takia, mutta 1980-luvulla hän vakiinnutti asemansa muutamassa Mika Kaurismäen ja Anssi Mänttärin elokuvassa.

Laurikaisen ensimmäinen elokuva oli Matti Kassilan Varsovan laulu (1953) ja viimeinen oli Kari Paljakan Äidin tyttö (1993).[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kauko Laurikainen Elonetissä
  2. Uusitalo, Kari & Huhtamo, Erkki: ”Riveistä vuonna 1993 poistuneet”, Elävän kuvan vuosikirja 1994, s. 104. Suomen elokuvasäätiö. ISBN 951-37-1245-1.
  3. Istala, Päivi: Kaksi teatterilaista, Pekka Lounela ja Kauko Laurikainen, Yle Vintti 12.2.2010. Viitattu 19.11.2016.
  4. Verneri Veistäjä (toim.): Teatterin maailma 1965, Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, s. 130. Helsinki: Tammi, 1965.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]