Ilmailumuseoyhdistys

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ilmailumuseoyhdistys on perustettu vuonna 1969, ja sen tarkoituksena on edistää suomalaisen ilmailuhistorian harrastamista.[1] Yhdistyksellä on noin 1 200 jäsentä ympäri Suomea.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmailumuseoyhdistys perustettiin tilanteessa, jossa Suomessa ei ollut ainoatakaan ilmailumuseota. Yhdistyksen perustamiskokous järjestettiin 4.12.1969 Helsingissä. Yhdistys otti tavoitteekseen valtakunnallisen ilmailumuseon perustamisen.

Yhdistyksen ensimmäinen projekti oli varastotilan löytäminen ilmailuhistorialliselle materiaalille. Tämän projektin lopputuloksena syntyi ns. käytävänäyttely Helsinki-Vantaan lentoaseman ja väestönsuojan väliseen 125 metriä pitkään yhdyskäytävään. Käytävänäyttely avattiin 12.6.1972, ja se muuttui vuonna 1977 Museoviraston kehotuksesta virallisesti ilmailumuseoksi.

Vuonna 1972 perustettiin työryhmä pohtimaan tila- ja organisaatioesityksiä. Työryhmän työn tuloksena syntyi mietintö, jossa luetteloitiin museoesineistöä ja esiteltiin toimintasuunnitelma ja käyttötalousarvio. Esimerkkinä käytettiin Luonetjärvellä sijainnutta lentokonehallia ilmailumuseon toimitiloina. Projekti johti Keski-Suomen Ilmailumuseon syntymiseen 1970-luvun lopulla.

Vuonna 1973 perustettiin työryhmä miettimään valtakunnallisen ilmailumuseon perustamista. Syntyneeseen mietintöön sisältyivät laskelma ja suunnitelma uuden museon rakentamisesta. Mietinnössä museon sijaintipaikaksi esitettiin Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Projektin tulokset annettiin VILMU-työryhmän käyttöön. Se sai mietintönsä valmiiksi vuonna 1975. Työn tuloksena Ilmailumuseoyhdistykselle luovutettiin Helsinki-Vantaan lentokenttäalueelta tontti ilmailumuseota varten 1.8.1978. Rakennustyöt aloitettiin keväällä 1979, ja Suomen Ilmailumuseo avattiin 24.9.1981. Museo on ainoa suomalainen ilmailumuseo, jolle on rakennettu uudet tilat.

Ilmailumuseoyhdistys hoiti Suomen Ilmailumuseon operatiivista toimintaa vuoteen 1996 saakka. Yhdistys laajensi Ilmailumuseota rakentamalla aluksi varastotiloja vuosina 1982–1983 ja niin sanotun välihallin erikoisnäyttelyjä varten vuosina 1984–1985. Lisäksi yhdistys rakensi toisen näyttelyhallin vuosina 1986–1989 ja laajensi välihallia vuosina 1994–1995. Suomen Ilmailumuseosäätiö on myöhemmin laajentanut museon kahvila-, toimisto- ja auditorio-osia.[3]

Ilmailumuseoyhdistyksen hallitus päätti 20.3.1996 siirtää Suomen Ilmailumuseoon liittyvän omaisuuden perustettavalle Suomen Ilmailumuseosäätiölle, joka perustettiinkin kaksi päivää myöhemmin. Suomen Ilmailumuseosäätiöön tulivat mukaan Ilmailumuseoyhdistyksen lisäksi Vantaan kaupunki, Ilmailulaitos, Finnair Oy, Valmet Lentokoneteollisuus Oy ja Suomen Ilmailuliitto. Ilmailumuseoyhdistyksen osuus säätiön peruspääomasta oli 99,3 %. Ilmailumuseoyhdistys säilytti määräysvallan Suomen Ilmailumuseosäätiöön ja sitä kautta Suomen Ilmailumuseoon, koska Ilmailumuseoyhdistys valitsee säätiön hallituksesta enemmistön.

Vuodesta 1996 alkaen Ilmailumuseoyhdistys keskittyi jäsentoimintaan, joka on käsittänyt mm. lentokoneiden entisöintiä, vierailuja ulkomaisiin ilmailumuseoihin ja -näytöksiin, asiantuntijaluentoja ja -vierailuja ja kirjojen kustannustoimintaa. Vuonna 1976 perustettu yhdistyksen tiedotuslehti muuttui vuonna 1991 Feeniks-nimiseksi ilmailuhistorialliseksi aikakauslehdeksi. Vuonna 2010 yhdistyksen sääntöjä muutettiin niin, että sen tehtäväksi tuli tukea kaikkia suomalaisia ilmailumuseoita.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmailumuseoyhdistys järjestää ilmailuhistoriallisia asiantuntijaluentoja käsittäviä jäseniltoja kuukausittain sekä muutamia jäsenmatkoja vuosittain kotimaisiin ja ulkomaisiin ilmailumuseoihin ja -näytöksiin. Se on järjestänyt erilaisia tapahtumia ja niiden yhteydessä tukenut ulkomaisten lentäjäveteraanien vierailuja Suomeen. Yhdistyksellä on vapaaehtoisista lentokoneiden konservoijista ja entisöijistä koostuva Tiistaikerho, joka nimensä mukaisesti kokoontuu tiistaisin entisöimään lentokoneita.[4] Ilmailuhistoriallinen aikakauslehti Feeniks on yhdistyksen tärkeä tiedotuskanava verkkosivujen ja jäsenkirjeiden lisäksi.[5]

Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho on entisöinyt kaksi Ilmailumuseoyhdistyksen omistamaa museolentokonetta. Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz (SZ-18) on tällä hetkellä nähtävillä Veljekset Keskisen kyläkaupassa Alavuden Tuurissa ja urheilukone Viri Seppälänkankaan K-Citymarketissa Jyväskylässä.[6]

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Reino Artola 1970–1972
  • Väinö Sahari 1973–1975, 1977–1979
  • Veikko Härmälä 1976
  • Lasse Vaismaa 1980–1982
  • Kaarlo J. Temmes 1983–1984
  • Pertti Kuortti 1985-1987, 1990–1992, 1996
  • Carl-Fredrik Geust 1988–1989
  • Jussi Rinta 1993–1995
  • Kauko Juvonen 1997–1999
  • Ben I. Björkqvist 2000–2002, 2005–2009
  • Janne Salonen 2010–

Ilmailumuseoyhdistyksen entisöimät lentokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho ja sitä edeltänyt Lauantaikerho ovat entisöineet vuodesta 1970 lähtien seuraavat lentokoneet:

Tällä hetkellä entisöitävinä ovat:

  • VL Myrsky II (MY-14). Kyseessä on yhteisprojekti Suomen Ilmailumuseon ja Suomen Ilmavoimamuseon kanssa. Kone valmistuu vuonna 2021.
  • Caudron C.59 (CA-50)

Ilmailumuseoyhdistyksen kustantamat teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Klemettinen, Juha & Paju, Jussi (toim.): Siipimiehenä historia. Ilmailumuseoyhdistyksen vuosikymmeniä. Ilmailumuseoyhdistys ry, 2006. ISBN 951-8960-05-4

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ilmailumuseoyhdistys ry:n säännöt 9.6.2011. Ilmailumuseoyhdistys ry. Viitattu 3.1.2015.
  2. Ilmailumuseoyhdistys ry Ilmailumuseoyhdistys ry. Viitattu 3.1.2015.
  3. Säätiö ja historiaa Suomen Ilmailumuseosäätiö. Viitattu 3.1.2015.
  4. Vapaaehtoistyö Ilmailumuseoyhdistys ry. Viitattu 3.1.2015.
  5. Feeniks-lehti Ilmailumuseoyhdistys ry. Viitattu 3.1.2015.
  6. Entisöidyt lentokoneet Ilmailumuseoyhdistys ry. Viitattu 3.1.2015.