Piper PA-31

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ilmavoimien Piper Chieftain

Piper PA-31 on yhdysvaltalainen kaksimoottorinen liikelentokone. 30. syyskuuta 1964[1] ensilentonsa lentäneen koneen tyyppinimeksi piti alun perin tulla Inca, ensimmäiset huhtikuussa 1967 luovutetut sarjakoneet saivat nimekseen kuitenkin Piper PA-31 Navajo.[2] Kone oli tuolloin Piperin tehtaan suurin lentokone, ja tätä alkuperäistä mallia valmistettiin vuoteen 1972 saakka.[1] Vuonna 1973 tehdas toi markkinoille pidennetyllä rungolla ja tehokkaammilla moottoreilla varustetun Piper PA-31-350 Navajo Chieftain -koneen. Vuoteen 1987 tuotannossa pysyneen koneen tyyppinimeksi muodostui myöhemmin pelkkä Chieftain.[2]

Käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ilmavoimat vuokrasi 7. toukokuuta 1974 yhden Piper Navajo -koneen, joka sai ilmavoimien rekisteritunnuksen PN-1. Kone oli käytössä siviilirekisteriin palauttamiseen, 7. tammikuuta 1975, saakka. Lisäksi ilmavoimille hankittiin 1980-luvun alkupuolella kuusi Piper PA-31-350 Chieftainia käytettäväksi yhteyskoneena, henkilöstön kuljetuksiin, matalakuvaukseen ja merivalvontaan. Koneita oli tarkoitus käyttää myös huonoissa olosuhteissa tapahtuvaan mittarilentokoulutukseen.[3] Konetyypin viimeinen yhteyslento Ilmavoimissa tapahtui 13. huhtikuuta 2011. Koneet korvattiin Pilatus PC-12-kalustolla.

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1967 alkoi perusversion myynti IO-540-K-Triebwerken-moottoreilla, joissa on 224 kW (305 HP).
  • 1967 tuli myyntiin PA31-T turbo Navajo; TIO-540-A-moottorit (231 kW eli 314 hv)
  • 1970 alkoi paineistetun PA-31P "Pressurized Navajo"n myynti, jossa oli TIGO-541-E1A-moottorit (317 kW eli 431 hv). P=paineistettu matkustamo.
  • Navajon tuotanto loppui 1972. Seuraava versio oli Piper PA-31-350 Navajo Chieftain (myöhemmin nimi vain "Chieftain"), vastakkaisiin suuntiin pyörivillä moottoreilla (TIO-540/LTIO-540).
  • PA-31-325 turbo Navajo C/R (counter rotating, potkurit pyörivät vastakkaisiin suuntiin)
  • 1983 tuli PA-31P-350 Mojave
  • Piper Cheyenne I-IV, 400LS, paineistettu potkuriturbiinikone.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heinonen, Timo: Thulinista Hornetiin – 75 vuotta Suomen ilmavoimien lentokoneita. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1992. ISBN 951-95688-2-4.
  • Donald, David: The encyclopedia of world aircraft. Enderby: Blitz editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Donald 1997 s. 746
  2. a b Heinonen 1992 s. 266
  3. Heinonen 1992 s. 267

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]