Herrainmäki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Herrainmäki on Tampereella Tampellan kaupunginosassa sijaitseva kallioinen mäki, joka on aikoinaan toiminut Tampellan tehtaan johdon asuinalueena. Nykyään se on kaupungin omistama puisto. Herrainmäki on Tampereen ydinkeskustan korkein kohta, ja se on osa valtakunnallisesti merkittävää Tammerkosken teollisuusmaisemaa.[1][2][3] Asemakaavassa se on määritelty historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi puistoksi.[4][5]

Herrainmäkeä reunustaa moderni kerrostaloalue.[6] Mäelle kulkee portaat Tampellan Pellavantorilta.[1]

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herrainmäellä sijaitsee viisi taloa, jotka on rakennettu 1860–1960-luvuilla.[1] Alun perin ne ovat olleet Tampellan insinöörien ja johtajien asuin- ja edustuskäytössä.[7][8]

Rakennus Rakentamisajankohta Suunnittelija Sijainti Osoite Kuvaus Kuva
Villa Ryselin 1899[9] Evert Helin[9] Herrainmäen luoteiskulmassa Lavoniuksenraitti 1
(ent. Valumallinpolku 4)[10]
Tunnetaan myös nimellä Ryselinin talo.[9] Nimetty ensimmäisen asukkaansa, insinööri Werner Ryselinin mukaan.[11] Suojeltu asemakaavalla: rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus.[12] Tampereen kaupungin omistuksessa.[2] Ryselinin talo Henrik Mattjus (16370638210).jpg
Villa Lavonius 1901[9] Birger Federley[9] Herrainmäen koilliskulmassa Lavoniuksenraitti 5
(ent. Valumallinpolku 5)[10]
Tunnetaan myös nimellä Lavoniuksen talo. Nimetty pitkäaikaisen asukkaansa, vuorineuvos Magnus Lavoniuksen mukaan. Käytössä myös nimi Villa Jugend, joka viittaa talon tyylisuuntaan.[9] Suojeltu asemakaavalla: rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus.[12] Yksityisomistuksessa.[2] Lavoniuksen talo eli Villa Jugend Henrik Mattjus (16556984202).jpg
Villa Nykopp 1963[9] Jaakko Tähtinen[9] Herrainmäen keskiosassa, korkeimmassa kohdassa Herrainmäenkuja 3
(ent. Valumallinpolku 7)[10]
Tunnetaan myös nimellä Villa Pääjohtaja. Toiminut Tampellan pääjohtajien kotina ja edustustilana 1960–1990-luvuilla. Rakennettu pääjohtaja Johan Nykoppille ja hänen puolisolleen. Tiiliverhoiltu, moderni asuinrakennus.[9][13] Suojeltu asemakaavalla: rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus.[4][5] Yksityisomistuksessa.[2]
Villa Sakari 1860–1890-luku[9] ei tiedossa[9] Herrainmäen eteläosassa Herrainmäenkuja 2
(ent. Valumallinpolku 11)[10]
Toiminut Tampellan johtoon kuuluneen insinööri Sakarin ja hänen perheensä asuinrakennuksena.[9] Suojeltu asemakaavalla: rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus.[12] Tampereen kaupungin omistuksessa.[2] Villa Sakari Henrik Mattjus (16558102435).jpg
Villa Sandsund 1912[14] Birger Federley[14] Herrainmäen eteläkärjessä, näkyvällä paikalla Herrainmäenkuja 4
(ent. Valumallinpolku 12)[10]
Nimetty pitkäaikaisen asukkaansa, insinööri August Sandsundin mukaan.[14] Suojeltu asemakaavalla: rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus.[12] Tampereen kaupungin omistuksessa.[2] Villa Sandsund Albert Hyvönen (16558101825).jpg

Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herrainmäen puistossa on jaloja lehtipuita sekä asuinrakennusten puutarhoista säilyneitä omenapuita ja perinnekasveja. Siellä kasvaa myös luonnonvaraisia keto- ja niittykukkia ja kalliokasveja. Alueen läpi kulkee vuonna 2016 valmistunut Tammerkosken luontopolku.[1][15][16]

Herrainmäen kasveja[15][17][18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Asemakaavamuutoksen selostus: Tampella (IX), Valumallinpolku 4, 5, 7, 11, 12, käyttötarkoituksen muuttaminen ja tonttien muodostaminen (PDF) s. 2. Tampere: Tampereen kaupunki, 9.1.2017. Viitattu 9.10.2018.
  2. a b c d e f Mansikka, Heli: Tampereen paraatitonteilla asutaan ilmaiseksi – poikkeuksellinen maankäyttösopimus oudoksuttaa ostajia 4.12.2015. Yle Uutiset. Viitattu 8.10.2018.
  3. Tammerkosken teollisuusmaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 8.10.2018.
  4. a b Tampereen ajantasa-asemakaava (Avoindata.fi) 1.3.2018. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 9.10.2018.
  5. a b Asemakaavamuutoksen selostus, s. 10–11.
  6. Asemakaavamuutoksen selostus, s. 3.
  7. Niemelä, Jari: Tamperelaisen Tiedon Portaat. Tampereen asiat aasta yyhyn, s. 49. Tampere: Tampere-Seura, 2008. ISBN 978-952-5558-05-0.
  8. Asemakaavamuutoksen selostus, s. 6–7.
  9. a b c d e f g h i j k l Asemakaavamuutoksen selostus, s. 6.
  10. a b c d e Asemakaava-alueen osoitteenvahvistus n:o 4287 (PDF) 5.10.2017. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 9.10.2018.
  11. Tampella avautuu (PDF) 2015. Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 8.10.2018.
  12. a b c d Asemakaavamuutoksen selostus, s. 4.
  13. Keto-Tokoi, Jenna: Tampereen keskustan tuntemattomalla arvoalueella sijaitsee iso omakotitalo, jota kaupataan yli miljoonalla – Myynti takkuaa erikoisen syyn takia (maksullinen artikkeli) Aamulehti. 3.9.2018, päivitetty 5.9.2018. Viitattu 8.10.2018.
  14. a b c Asemakaavamuutoksen selostus, s. 7.
  15. a b Tammerkosken luontopolku -opas (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 8.10.2018.
  16. Luonnon virkistyskäyttö 27.8.2018. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 8.10.2018.
  17. Korte, Kari & Kosonen, Lasse: Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003 (PDF) s. 53, 55. Tampere: Tampereen kaupunki, 2003. Viitattu 10.10.2018.
  18. Asemakaavamuutoksen selostus, s. 7–8.