Ketohanhikki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ketohanhikki
Illustration Potentilla anserina0.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Parihanhikit Argentina
Laji: anserina
Kaksiosainen nimi

Argentina anserina
(L.) Rydb.

Synonyymit
  • Potentilla anserina L.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Ketohanhikki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ketohanhikki Commonsissa

Ketohanhikki (Argentina anserina, syn. Potentilla anserina) on ruusukasvien heimoon ja parihanhikkien sukuun kuuluva kasvilaji, joka aiemmin luokiteltiin hanhikkeihin (Potentilla).

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketohanhikki on 50–80 cm pitkä hyönteispölytteinen rönsyilevä kasvi, jonka lehdykät ja kukkavarret kohoavat 10–20 senttimetrin korkuisiksi. Se kestää tallaamista ja kukkii kesä-elokuussa. Ketohanhikki saattaa olla puutarhassa ongelmallinen rikkakasvi, sillä se leviää usein punertavien rönsyjensä avulla nopeasti.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa lajia tavataan kedoilla, niityillä, rannoilla sekä tienvierillä Etelä-Suomessa ja Pohjanlahden rannalla.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketohanhikki kuuluu ruusukasvien (Rosaceae) heimoon ja parihanhikkien (Argentina) sukuun; aiemmin sen on katsottu kuuluvan läheisiin hanhikkeihin (Potentilla).

Ketohanhikista erotetaan kaksi alalajia: puolikulttuurikasvupaikoilla viihtyvä pihaketohanhikki (Potentilla anserina subsp. anserina) ja merenrantaniityillä kasvava merihanhikki (Potentilla anserina subsp. egedii).

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketohanhikin juurista keitetään joskus teetä. Kasvia on myös viljelty ruoaksi; sen juuret ovat syötäviä, mutta villien yksilöiden juuret eivät sovellu tähän pienuutensa vuoksi. Niitä on myös hankala puhdistaa. Sahalaitaisista, alta karvaisista lehdistä on valmistettu salaattia ja rohdoksia.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kotimaan luonto-opas. WSOY, 1999

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maiz-Tome, L.: Argentina anserina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.10.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.