Gazan saarto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Israel saartaa Gazan kaistaa, koska äärijärjestönä pidetty Hamas on alueella vallassa.

Gazan saarto on Israelin ja Egyptin kesäkuussa 2007 aloittama saarto, jossa Israel ja Egypti rajoittavat Gazan kaistaan vietävien hyödykkeiden määrää ja laatua. Gazaan ei saa viedä muun muassa aseita, rakennustarvikkeita ja joitain ruoka-aineita. Saarto on voimassa maalla, merellä ja ilmassa. Israel julisti Gazan saartoon, kun palestiinalaispuolue Hamas voitti parlamenttivaalit ja nousi valtaan Gazassa. Egypti osallistuu saartoon, koska sen nykyinen hallinto vastustaa Hamasin politiikkaa. Israel yrittää saarrollaan puolestaan kukistaa Hamasin, jonka Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Israel luokittelevat terroristijärjestöksi.

Saarto on johtanut Gazan talouden luhistumiseen. Muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomissaarin ja usean ihmisoikeusjärjestön mukaan saarto on epäinhimillinen, kansainvälisen oikeuden vastainen ja siten laiton, koska se rankaisee siviilejä kollektiivisesti ja aiheuttaa Gazaan humanitäärisen katastrofin.[1][2] Saartoa arvostellaan lisäksi laajalti esimerkiksi länsimaissa. Suurvalloista vain Israelin läheinen liittolainen Yhdysvallat tukee sitä. Kesäkuun puolivälissä 2010 Israel ilmoitti lieventävänsä Gazan saartoa, mutta aikovansa edelleen estää aseiden viennin Gazaan[3].

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamasin saavuttama voitto palestiinalaishallinnon vuoden 2006 parlamenttivaaleissa aiheutti ensin länsimaissa suurta paheksuntaa ja johti lopulta parlamenttivaaleissa toiseksi tulleen Fatahin ja Hamasin sotilaallisten siipien välisiin taisteluihin. Järjestöt ajautuivat lähes sisällissodan partaalle, mutta taistelujen päätyttyä järjestöt suostuteltiin lännen avulla muodostamaan yhteishallitus vuoden 2007 alkupuolella. Myöhemmin kesällä 2007 Hamas valtasi kuitenkin Gazan hallinnan itselleen ja palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas erotti hallituksen. Näin Länsiranta jäi Fatahin haltuun ja Gaza Hamasin haltuun. Tämän jälkeen Israel vastasi Hamasin valtaannousuun Gazassa asettamalla Gazan saartoon, koska Israel piti Hamasia Gazasta Israeliin vuosikausia ammuttujen Kassam-rakettien ampujana ja rakettihyökkäysten rahoittajana. Saarrolla Israel halusi estää uudet rakettihyökkäykset ja Hamasin materiaalisen sekä taloudellisen avustamisen.[4]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarrolla Israel ja Egypti pyrkivät estämään pääsääntöisesti kaikenlaisen avun, ennen kaikkea aseviennin ja taloudellisen avun Hamasille ja muille aseellisille palestiinalaisjärjestöille. Terroristien lisäksi saarto vaikuttaa myös siviileihin, sillä saarto estää myös muun muassa kaasun, rakennustarvikkeiden ja polttoaineen viennin alueelle. Veden puhdistukseen tarvittavien kemikaalien ehtyessä eräin paikoin alueella saatiin vain kahdeksan tunnin ajan vettä viikossa, ja alueen viemärien jätevedet lasketaan puhdistamattomina Välimereen.[5] Israelin ja Egyptin ylläpitämän Gazan saarron läpi lasketaan vain tiettyjä tuotteita, eikä listaa siitä mikä on sallittua tai kiellettyä ole ikinä julkisesti esitetty. Israelin viranomaisten tiedetään pitävän kirjaa ja arviota Gazan asukkaiden päivittäisestä kaloritarpeesta iän ja sukupuolen mukaan.[6]

Gazaan vietävien sallittujen tuotteiden lista on salainen ja muuttuu jatkuvasti, mikä vaikeuttaa Gazan avustamista. Gazaan ei saa esimerkiksi viedä tiettyjä ruoka-aineita.[7] Rakennustarvikkeiden vientikielto[8][9] johtuu Israelin mukaan siitä, että Hamas käyttää rakennustarvikkeet, kuten sementin, omiin sotilaallisiin tarkoituksiin, mutta samalla vientikielto estää myös Israelin iskuissaan tuhoamien siviilirakennusten ja humanitääriseen apuun keskittyvien rakennusten uudelleenrakentamisen ja korjaamisen. Gazan alueen tavaraliikenne on supistunut neljännekseen ja YK:n mukaan humanitaarinen apu Gazaan on riittämätöntä.[10] Gazan talous onkin tämän vuoksi kansainvälisten eri arvioiden mukaan romahtamassa, työttömyys suurta ja köyhyys lisääntymässä, vesi juomakelvotonta ja viemäröinti ei toimi.[11]

Kriitikoiden mielestä Gazan saarto on kollektiivinen rangaistus kaikkia gazalaisia kohtaan.[12] Tämän vuoksi kansainvälisten avustusjärjestöjen mukaan Hamasiin ja asejärjestöihin kohdistettuun saartoon kuulumattomat siviilit kärsivät saarrosta, mikä vain lisää Hamasin kannatusta Gazassa. Arvioiden mukaan saarto eristää noin puolitoista miljoonaa Gazassa asuvaa pohjattomaan köyhyyteen.[13]

Saarron keskeytymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarrosta huolimatta Gazaan on kuljetettu mahdollisesti jonkin verran aseita salaa saarron kiertämiseen käytettävien tunnelien kautta, joita Israel ei pysty kyllin tehokkaasti valvomaan.

Saarto katkesi väliaikaisesti 23. tammikuuta 2008, kun palestiinalaiset räjäyttivät kaistan ja Egyptin välisestä rajamuurista kymmenen kilometrin pituisen osuuden ja ryntäsivät Egyptiin ostamaan ruokaa ja tavaroita. Egyptiläiset poliisit eivät aluksi reagoineet maahantuloon, mutta Israelin hallituksen vaatiessa Egyptiä sulkemaan rajan raja suljettiin nopeasti.[14]

Turkista purjehtinut Gazan saartoa vastustavien aktivistien avustuslaivue pysäytettiin Israelin armeijan suorittamalla sotilasoperaatiolla kansainvälisellä merialueella 31. toukokuuta 2010. Avustuslaivueen johtajat olivat aiemman ilmoittaneet yrittävänsä rikkoa Gazan saarron, ja Israel oli ilmoittanut estävänsä yrityksen tarvittaessa voimakeinoin. Israelin erikoisjoukot nousivat yöllä kansainvälisellä merialueella avustuslaivueen kaikkiin kuuteen laivaan, koska laivat eivät totelleet pysähtymiskäskyä. Yhdellä laivalla syntyi tämän seurauksena taistelu, jossa kuoli ainakin yhdeksän aktivistia Israelin erikoisjoukkojen luoteihin. Muilla avustuslaivoilla vastaavia välikohtauksia ei sattunut. Israelin armeijan ja aktivistien versiot tapahtumien kulusta eroavat jyrkästi. Tapaus ja Israelin toiminta kansainvälisellä vesialueella herätti erittäin paljon kansainvälistä pahennusta.[15]

Kansainvälinen suhtautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israelia tukeva mielenosoitus Helsingin Narinkalla marraskuussa 2012. Julisteessa lukee: ”Yritys rikkoa merisaarto on rikollista.”

Israelia ja sen politiikkaa tukeva Yhdysvallat tukee pääsääntöisesti myös saartoa. Saartoa vastustetaan laajalti maailmalla ja osittain myös Israelissa. Virallisesti Suomi on kritisoinut saartoa, muttei ole suoranaisesti vaatinut saarron lopettamista. Suomessa muun muassa Kirkon ulkomaanapu on vaatinut saarron välitöntä purkamista. Länsivalloista muun muassa Ranska ja Iso-Britannia vastustavat saartoa.[16] YK vastustaa saartoa virkamiestasolla, mutta virallista kantaa saarron lopettamisesta YK:lla ei ole.[17] Valtioita kärkevämmin saarron oikeutukseen ja laillisuutteen ovat ottaneet kantaa useat kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]