Vuoden 1929 levottomuudet Palestiinassa
Vuoden 1929 levottomuudet Palestiinassa olivat väkivaltaisia yhteenottoja tuolloin brittien hallitsemalla Palestiinan mandaattialueella vuonna 1929. Tilanne oli kiristynyt edellisenä vuonna puhjenneiden Temppelivuoren tilannetta koskeneiden riitojen takia. Laajemmin kyseessä oli palestiinalaisen nationalistisen liikkeen kasvava vaikutus etenkin sionismin vastustuksen takia. Arabien ja juutalaisten vastakohtaisuus sai ensimmäisen kerran uskonnollisen konfliktin muodon Jerusalemin pyhistä paikoista käytynä kiistana.
Väkivaltaisuuksissa kuoli satoja, mutta lopulta britit palauttivat järjestyksen. Kiistat arabien ja juutalaisten välillä yltyivät uudelleen vuonna 1936 arabikapinaksi, joka kohdistui myös brittihallintoa vastaan.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palestiinasta oli tullut Palestiinan brittiläinen mandaatti 29. syyskuuta 1923.[1] Palestiinalainen arabinationalismi oli vahvistunut etenkin 1920-luvulta lähtien. Liikkeen kasvuun oli useita eri syitä, joihin kuului taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, sekä sen muutokset. Yksi pääsyistä oli kuitenkin sionismin ja juutalaisen siirtolaisuuden ja maan hankinnan vastustus.[2] Tärkein palestiinalaisen liikkeen johtohahmoista oli Jerusalemin mufti Hajj Amin al-Husaini[2], jonka britit olivat nimittäneet Palestiinan muslimien johtajaksi vuonna 1921.[1]
Kasvavat jännitteet Palestiinassa juutalaisten ja arabien välillä olivat kärjistyneet jo vuonna 1928,jolloin syttyi riitoja Jerusalemin Temppelivuoren hallinnasta.[2]
Levottomuudet 1929[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahden eri ryhmän jännitteet jatkoivat kiristymistään vuoden 1929 aikana. Niiden aiheuttajaksi kohosivat ensi kertaa uskonnolliset vastakohtaisuudet Jerusalemin temppelivuorella. Lopulta 16. elokuuta 1929 arabit hyökkäsivät eri kohteisiin ympäri maata. Toistasataa juutalaista ja kymmeniä arabeja sai surmansa. [2] Shaw:n komission selvityksen mukaan kyseessä olivat pääosin arabien hyökkäykset, vaikka joissakin tapauksissa juutalaiset tekivät myös kostohyökkäyksiä arabien kimppuun.[3]
Levottomuuksien suurin yksittäinen veriteko tapahtui Hebronin kaupungissa, missä surmattiin 67 juutalaista.[3] Kaupungin vanha juutalainen yhteisö katosi miltei kokonaan.[2] Hebroniin juutalaiset palasivat vasta kuuden päivän sodan jälkeen vuonna 1967, jolloin Israel miehitti sen.[2]
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brittien palautettua lopulta järjestyksen väkivaltaisuuksissa oli kuollut toista sataa juutalaista ja kymmeniä arabeja.[2] Yhteensä kuolleita oli 250 ja haavoittuneita 570.[1]
Jännitteet Palestiinassa eivät päättyneet vuoden 1929 tapahtumiin, vaan vuonna 1936 syttyi edelleen laajempi arabikapina. Entistä verisempi kapina tukahdutettiin kuitenkin jälleen brittien taholta.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juusola, Hannu: Israelin historia. Helsinki: Gaudeamus, 2005, 2. p. 2014. ISBN 951-662-920-2.
- Spencer, Robert: The Palestinian Delusion. The Catastrophic History of the Middle East Peace Process. Bombardier, 2019, ISBN 978-1-64293-254-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Walid Ahmed Khalidi, Ian J. Bickerton ja Rashid Ismail Khalidi: The British mandate Encyclopaedia Britannica. Viitattu 19.10.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Hannu Juusola: Israelin historia, s. 51-56. Gaudeamus Helsinki University Press, 2014. ISBN 978-952-495-559-1.
- ↑ a b Spencer, 2019, s. 29
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuoden 1929 levottomuudet Palestiinassa Wikimedia Commonsissa
