Gabriel Geitlin
| Gabriel Geitlin | |
|---|---|
 Gabriel Geitlin 1860-luvun lopulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. tammikuuta 1804 Naantali |
| Kuollut | 12. huhtikuuta 1871 (67 vuotta) Espoo |
Gabriel Geitlin (3. tammikuuta 1804 Naantali – 12. heinäkuuta 1871 Espoo) oli suomalainen kielitieteilijä, Helsingin yliopiston professori, kirkkoherra ja valtiopäivämies.[1][2]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Geitlinin vanhemmat olivat raatimies Anders Geitlin ja Anna Maria Aspholm. Hän pääsi ylioppilaaksi 1821 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1826 ja maisteriksi 1827. Geitlin vihittiin papiksi 1849 ja hän väitteli teologian tohtoriksi 1857. Hän opiskeli myös Venäjällä muun muassa Pietarin orientaalisessa instituutissa.[1]
Geitlin toimi yliopiston venäjän kielen opettajana 1826–1835, itämaiden kirjallisuuden professorina 1835–1849 ja Raamatun eksegetiikan professorina 1849–1864. Hän oli Länsisuomalaisen osakunnan inspehtorina 1846–1852, historiallis-kielitieteellisen osaston dekaanina 1840–1841 ja 1848–1849 sekä yliopiston raha- ja mitalikabinetin johtajana 1849–1863.[1] Vuonna 1846 hänet kutsuttiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi.[3] Itämaisen kirjallisuuden professorina toimiessaan Geitlin laati uuspersian kieliopin ja oli muun muassa G. A. Wallinin persian ja arabian kielten opettajana.
Geitlin oli Espoon kirkkoherra 1850–1871 ja pappissäädyn edustaja säätyvaltiopäivillä 1863 ja 1867.[1] Hän oli raamatunkäännöskomitean puheenjohtaja 1861 ja oli jäsenenä useissa muissa kirkollisissa komiteoissa. Espoon kirkkoherrana ollessaan Geitlin rakennutti 1853 uuden empiretyylisen pappilarakennuksen jonka hän suunnitteli yhdessä arkkitehti Jean Wikin kanssa. Vuonna 1865 Geitlin osti Espoon Suvisaaristosta seitsemän hehtaarin laajuisen Tallholmin saaren ja rakennutti sinne kartanomaisen, talviasuttavan Villa Tallholmen -nimisen huvilan jonka Wik myös suunnitteli.
Gabriel Geitlin oli naimisissa vuodesta 1829 Anna Lovisa Laguksen kanssa jonka isä oli Turun akatemian teologian professori Anders Johan Lagus. Heillä oli viisi lasta joista tunnetuimpia olivat valtiokonttorin johtajana 1891–1903 toiminut Wilhelm Gabriel Geitlin (1838–1906) sekä Helsingin normaalilyseon rehtorina toiminut Johan Gabriel Geitlin (1836–1890).[1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Observationes circa linguam russicam nonnullae, väitöskirja. Turku 1826
- Principia grammatices neo-persicae. 1839-1846
- Puhe kristin-uskon vuonna 1157 Suomeen saattamisen muistoksi : lausuttu vuonna 1857 Toukokuun 27:na päivänä Suomen yli-opiston puolesta. Helsinki 1857
- Jobin kirja : hebrean alkukielestä uusi käännös, jossa vanhaa Pyhän Raamatun suomennosta on mahdollisimmasti noudatettu, toim. Gabr. Geitlin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1863
- Salomon Sananlaskut ja Saarnaaja : hebrean alkukielestä uusi käännös, toim. Gabriel Geitlin. Helsinki 1865
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917, osa A-G
- Fred Karlsson : Yleinen kielitiede Suomessa kautta aikojen. Department of General Linguistics, University of Helsinki publications no. 28/2001 s. 48 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jukka Tujulan sivusto : Kuvia ja historiaa Keski-Espoosta : Pappila (Arkistoitu – Internet Archive)
- Huvilaelämää Espoossa : Tallholmen (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gabriel Geitlin. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 20.12.2020)
- ↑ Geitlin, Gabriel Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. (Viitattu 20.12.2020)
- ↑ Elfving, Fredrik: Suomen Tiedeseura 1838 - 1938. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica, 1938.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||
