Ubuntu

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Edubuntu)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee käyttöjärjestelmää. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Ubuntu
Ubuntu logo.svg
Ubuntu 17.04
Ubuntu 17.04
Kehittäjä Canonical Ltd /
Ubuntu Foundation
Tuoteperhe GNU/Linux
Toiminnallinen tila toiminnassa
Viimeisin vakaa versio 17.10 (Artful Aardvark) [1] (19.lokakuuta 2017)
Tuetut kielet monikielinen (yli 55 kieltä)
Ytimen tyyppi monoliittinen
Lähdekoodimalli vapaa ohjelmisto
Lisenssi GPL ja muita lisenssejä
Kotisivu ubuntu.com
10.04-version Ubuntun ja Kubuntun työpöytäversioiden ja palvelinversion CD-levyjen kannet ja levyt.

Ubuntu on tietokoneille tarkoitettu käyttöjärjestelmä[2], joka perustuu Debian Linux-jakeluun[3]. Se toimitetaan avoimen lähdekoodin vapaana ohjelmistona[4], johon on lisäksi saatavilla käyttöoikeuksiltaan rajoitettua ohjelmistoa.[5][6] Ubuntun kehitystä rahoittaa eteläafrikkalaisen yrittäjä Mark Shuttleworthin perustama Canonical Ltd.[7][8]

Ubuntu pyrkii Canonicalin mukaan tarjoamaan kenen tahansa käytettävissä olevan käyttöjärjestelmän, joten siinä keskitytään ennen kaikkea toimivuuteen sekä asennuksen helppouteen. StatOwl.comin tilastojen mukaan Ubuntun osuus Linux-työpöytäkäyttöjärjestelmistä toukokuusta lokakuuhun 2010 oli noin 51 %[9], ja sen osuus web-palvelimista oli BuiltWithin mukaan kasvussa.[10]

Ubuntusta julkaistaan uusi versio kuuden kuukauden välein, joille kaikille Canonical takaa ainakin 9 kuukautta tukea. Kahden vuoden välein huhtikuussa julkaistava versio on ns. Long Term Support (LTS) -julkaisu, jota tuetaan viisi vuotta.[11][12]

Ubuntulla on useita eri käyttötarkoituksiin kohdennettuja virallisia sisarprojekteja. Ubuntu käyttää oletuksena Unity-työpöytäympäristöä, mutta esimerkiksi Kubuntu käyttää KDE:tä ja Xubuntu puolestaan XFCE:tä. Edubuntu on suunnattu kouluympäristöihin ja Ubuntu Server Edition palvelimille. Uusin rinnakkaisjulkaisu Lubuntu on tarkoitettu kevyeksi käyttöjärjestelmäksi vanhoihin sekä pienitehoisiin laitteisiin.

Canonical on ilmoittanut että oletuksena käytetystä Unitystä siirrytään takaisin GNOME-ympäristöön.[13] Myös kehityksen alla olleen Mir-ohjelman sijaan siirrytään Wayland-ohjelmistoon X Window Systemin korvaajana.[14]

Ubuntun zulunkielinen nimi tulee eteläafrikkalaisesta "Ubuntu"-ideologiasta ja käännetään usein lyhyesti "inhimillisyydeksi toisia kohtaan".[15]

Historia ja kehitysprosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ubuntu perustuu Debianin lähdekoodiin. Alun perin Ubuntu-ryhmän tavoitteena oli luoda helppokäyttöinen Linux-käyttöjärjestelmä työpöytäkäyttöön ja julkaista uusi versio joka kuudes kuukausi, minkä tuloksena olisi useammin päivitetty järjestelmä.[16][17]

Ubuntu ensimmäinen julkaisu ilmestyi 20. lokakuuta 2004. Siitä lähtien Canonical on julkaissut uuden Ubuntu-version joka kuudes kuukausi[18] ja sitoutunut toimittamaan turvallisuuspäivityksiä, korjauksia pahoihin ongelmiin ja pienimuotoisia ohjelmapäivityksiä. Päätettiin, että joka neljäs julkaisu on LTS-versio eli pitkään tuettu julkaisu.[16] Nykyisin voimassa olevien tuen piiriin kuuluvien LTS-julkaisujen työpöytäversioihin ja palvelinversioihin julkaistaan päivityksiä viiden vuoden ajan.[18]

Ubuntun paketit pohjautuvat Debianin unstable-kehityshaaraan: molemmat jakelut käyttävät paketeissaan Debianin deb-tiedostomuotoa ja paketinhallintatyökaluja (APT:ia ja Synapticia). Debian- ja Ubuntu-paketit eivät kuitenkaan välttämättä ole binääriyhteensopivia keskenään ja joskus .deb-paketit pitää kääntää uudelleen lähdekoodista jotta ne toimivat Ubuntussa.[19] Monet Ubuntun kehittäjät ovat myös Debianin tärkeiden pakettien ylläpitäjiä. Ubuntu tekee yhteistyötä Debianin kanssa tuomalla tekemänsä muutokset takaisin Debianiin[20], mutta kriitikoiden mukaan tätä ei tapahdu tarpeeksi usein. Debianin perustaja Ian Murdock ilmaisi huolensa siitä, että Ubuntun paketit mahdollisesti eriytyvät Debianista niin, etteivät ne enää ole yhteensopivia.[21] Ennen julkaisua paketteja tuodaan Debianin unstable-haarasta ja niihin liitetään Ubuntu-spesifit muutokset. Kuukautta ennen julkaisua uusien muutosten tuominen lopetetaan, minkä jälkeen paketoijat keskittyvät varmistamaan, että tuodut ominaisuudet toimivat hyvin keskenään.

Ubuntua rahoittaa tällä hetkellä Canonical Ltd. 8. heinäkuuta 2005 Mark Shuttleworth ja Canonical Ltd. julkistivat Ubuntu Foundation -rahaston perustamisen ja antoivat sille 10 miljoonan yhdysvaltain dollarin alkupääoman. Rahaston tarkoituksena on varmistaa kaikkien tulevien Ubuntu-versioiden tukeminen ja kehitys. Mark Shuttleworth kuvaa sitä "hätärahastoksi" (siltä varalta että Canonicalin osallisuus päättyy).[22]

12. maaliskuuta 2009 Ubuntu julkisti kehittäjätuen kolmansien osapuolien pilvilaskenta-alustoille, kuten Amazon EC2:ssa käytetyille alustoille.[23]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ubuntu pyrkii tarjoamaan pääasiassa vapaista ohjelmistoista koostuvan vaihtoehdon Windowseille.[24] Kehityksessä pääasiallisena painopisteenä ovat käytettävyys, säännölliset päivitykset ja helppo käyttöönotto.

Ubuntun painetun asennuslevyn pystyi aiemmin tilaamaan ilmaiseksi ja postikulutta Ubuntun ShipIt-postituspalvelun kautta, mutta palvelu lopetettiin vuonna 2011.[25] Ubuntun levykuvan voi ladata Ubuntun kotisivuilta ja tallentaa itse DVD-levyksi, mikä onkin usein nopein tapa saada asennuslevy. Saman levykuvan pohjalta voi myös tehdä asennusmedian USB-muistitikulle esimerkiksi Unetbootin-ohjelman avulla. Ubuntu-levyjä voi lainata myös kirjastoista, ja GNU GPL -lisensoinnin takia lainattua levyä voi myös kopioida vapaasti.[26]

Ubuntun työpöytäversion asennuslevy toimii myös live-CD:nä. Ubuntua on mahdollista koekäyttää myös suoraan DVD:ltä tai muistitikulta käynnistämällä, kuten myös muun muassa Linux Mint:tiä. DVD-levyltä käynnistettynä Ubuntu tuntuu yleensä hitaalta eivätkä tehdyt muutokset tallennu. Varsinainen asennus voidaan käynnistää koekäyttötilassa työpöydällä näkyvästä kuvakkeesta.

Ubuntuun on helposti saatavilla laaja valikoima sovelluksia Ubuntun virallisista asennuslähteistä. Ohjelmien asentaminen hoidetaan pääasiassa pakettienhallintaohjelmalla, joka automaattisesti hakee tarvittavat tiedostot asennuslähteistä ja suorittaa asennuksen. Ubuntussa pakettienhallinnan tehtävät hoitaa Debianin Advanced Packaging Tool -ohjelmisto, jota voidaan käyttää tekstipohjaisesti tai graafisen käyttöliittymän avulla. Pakettienhallintajärjestelmän lisähyötynä on mahdollisuus kaikkien järjestelmän ohjelmien päivittämiseen samalla kertaa automaattisesti. Sen lisäksi Ubuntussa on 9.10-versiosta lähtien ollut mukana Ubuntu Software Center -sovelluskauppa, jonka avulla ohjelmien asentaminen ja uusien sellaisten löytäminen käy vaivattomasti. Elokuussa 2015 Canonical ilmoitti hylkäävänsä Ubuntu Software Centerin ja lopettavansa deb-pohjaisten pakettien hyväksymisen kauppaan.[27]

Canonical toi 10.04-versioon uutuutena musiikkikaupan osana Ubuntu One -palveluitaan. Tämä Ubuntun musiikkikauppa on integroitu suoraan Rhythmbox-mediasoittimeen, jonka kautta käyttäjä voi ostaa musiikkia MP3-muodossa. Ostettu musiikki ilmestyy välittömästi käyttäjän henkilökohtaiseen Ubuntu One -hakemistoon ja siirtyy sieltä automaattisesti mediasoittimeen. Musiikkitiedostot voi käydä lataamassa Ubuntu One -hakemistosta myös nettiselaimen avulla. Canonical lakkautti Ubuntu One -palvelun heinäkuussa 2014.[28]

Ubuntun ohjeistus on lisääntynyt Internetissä nopeasti ja tärkeimmän ohjeistuslähteen, Ubuntun oman wikin aineistosta onkin koottu myös järjestelmän oma, ilman Internet-yhteyttä luettavissa oleva ohjeistus.

Ohjelmaversiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ubuntusta julkaistaan uusi vakaa versio kuuden kuukauden välein: huhtikuussa ja lokakuussa. Julkaisutahti on ajoitettu noin kuukauden verran GNOME:n julkaisujen jälkeen. Näin jokainen Ubuntun versio sisältää uuden GNOME-version. Jokaisella julkaisulla on koodinimi sekä versionumero, josta selviää julkaisuvuosi ja -kuukausi. Esimerkiksi ensimmäinen julkaistu versio, 4.10, julkaistiin 2004 lokakuussa (10. kuukausi). Koodinimi on kaksiosainen ja koostuu edeltävästä adjektiivista sekä sitä seuraavasta samalla kirjaimella alkavasta eläinlajin nimestä. Esimerkiksi ensimmäisen version 4.10 koodinimi oli Warty Warthog (suom. känsikäs pahkasika). Versiosta 6.06 (Dapper Drake) lähtien koodinimet ovat noudattaneet aakkosjärjestystä.

Useimpia versioita tuetaan turvallisuuspäivityksin ja korjauksin 18 kuukautta. Näiden lisäksi osa julkaisuista on LTS-versioita (pitkäaikaisen tuen julkaisu, engl. Long Term Support), joita tuetaan viisi vuotta sekä työpöytäkäytössä että palvelimissa. Ubuntu 6.06 LTS oli ensimmäinen pitkään tuettu versio, toinen LTS-versio 8.04 julkaistiin 24. huhtikuuta 2008, kolmas LTS-versio 10.04 29. huhtikuuta 2010, neljäs 12.04 26. huhtikuuta 2012 ja viides 14.04 17. huhtikuuta 2014. Uusin LTS-versio 16.04 julkaistiin 21. huhtikuuta 2016.

Luettelo versioista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Legend:
Vanha versio
Vanhempi versio, yhä tuettu
Viimeisin versio
Viimeisin testiversio tulevasta julkaisusta
Tuleva versio
Versio LTS Koodinimi Julkaisupäivä Tuen päättyminen Huomioitavaa
Vanhempi versio, yhä tuettu:   14.04 Symbol OK.svg Trusty Tahr 17. huhtikuuta 2014 huhtikuu 2019 [29]
16.04 Xenial Xerus 21. huhtikuuta 2016 2021 Ubuntu Software Center, Brasero-levykirjoitusohjelma ja Empathy-pikaviestin poistetaan[30]
17.04 X mark.svg Zesty Zapus 13. huhtikuuta 2017 tammikuu 2018
Nykyinen versio:   17.10 Artful Aardvark 19. lokakuuta [14][1]
Tuleva versio:   18.04 Symbol OK.svg Bionic Beaver 2018 [31]

Ubuntun versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Canonicalin hyväksymät viralliset jakeluversiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ubuntun perusversion ohella Kubuntu ja Edubuntu ovat täysin tuettuja. Virallisia versioita ovat seuraavat työpöytäympäristöt[32]:

Yhteisöjakelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteisöjakelu, englanniksi a community edition on Linux-jakelu, jolla ei ole virallista hyväksyntää pääkehittäjiltä, mutta joka perustuu vapaan lähteen ohjelman periaatteen mukaisesti viralliseen jakeluun.

Muita versioita ovat muun muassa:

  • Easy peasy (entinen eeebuntu): minikannettaviin, kuten Eee PC ja Acer Aspire One, optimoitu Ubuntu
  • Ubuntu Christian Edition: sisältää kristityille suunnattuja ohjelmia.
  • Ubuntulite: Kevytversio vanhoille tietokoneille.
  • nUbuntu: Tietoturvatyökaluversio.
  • OpenGEU: entinen Geubuntu. E17-työpöytäympäristöä käyttävä versio.
  • Furbuntu: Alphavaiheessa oleva furryille suunnattu käyttöjärjestelmä.

Ubuntu Touch[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ubuntu Touch

Ubuntu Touch on Ubuntusta älypuhelimille suunniteltu versio. Siinä käytetään mobiiliversiota Unity-käyttöliittymästä. Se voidaan kytkeä telakkaan, jolloin se toimii keskusyksikkönä.

Ubuntuun perustuvia muita Linux-jakeluversioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastaanotto ja suosio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ubuntu on saavuttanut nopeasti suosiota käyttäjien parissa. Se on ollut DistroWatch.com-sivuston suosioseurannassa suosituin Linux-jakelu useana viime vuotena (2005[33], 2006[34], 2007[35], 2008[36] ja 2009[37] ja 2010[38]).

Canonicalin OEM-varapääjohtajan Chris Kenyonin mukaan kaikki esitetyt numerot Ubuntun käyttäjämääristä tulisi käsittää arvioiksi, koska käyttäjiä ei rekisteröidä.[39] Käyttäjämääristä on esitetty useita arvioita. Vuoden 2007 elokuussa DesktopLinux.comin 38 500 kävijälle suoritetussa kyselyssä Ubuntu oli suosituin distribuutio 30,3 % käyttäjäosuudella.[40] Tammikuussa 2009 The New York Times raportoi, että Ubuntulla oli yli kymmenen miljoonaa käyttäjää.[41] Kesäkuussa 2009 ZDNet kertoi Ubuntulla olevan 13 miljoonaa aktiivista käyttäjää,[42] vaikkakin Kenyon vuoden 2010 huhtikuussa esittämän varovaisemman arvion mukaan käyttäjiä olisi 12 miljoonaa.[39]

Myös joitain julkisen sektorin toimijoita on siirtynyt käyttämään Ubuntua. Makedonian tasavallan opetusministeriö otti kouluissa käyttöön yli 180 000 Ubuntu-pohjaista tietokonetta.[43] Ranskan parlamentti päätti vaihtaa käyttöjärjestelmänsä Ubuntuun kesäkuussa 2007.[44][45] Myös Ranskan santarmilaitos Gendarmerie Nationale päätti vuonna 2006 tapahtuneen Windows Vistan julkaisun jälkeen siirtyä Windows XP:stä Ubuntuun.[46] Maaliskuuhun 2009 mennessä Gendarmerie Nationale oli siirtänyt 5000 työasemaa käyttämään Ubuntua.[46] Vaihdoksen onnistumisen johdosta se suunnitteli vaihtavansa vielä 15 000 työasemaa vuoden 2009 loppuun mennessä ja kaikki 90 000 työasemaa vuoteen 2015 mennessä.[46] Saksassa liittotasavallan ulkoasiainministeriö Auswärtiges Amt siirtyy enenevässä määrin Linuxin käyttöön.[47]

Myös Wikipediaa pyörittävä Wikimedia Foundation käyttää palvelimissaan Ubuntua.[48]

Lehtiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ubuntuun liittyviä lehtiä ovat muun muassa:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ubuntu 17.10 Ships Today – Arguably Its Most Interesting Release In Years Phoronix. Viitattu 25.10.2017.
  2. About Ubuntu Canonical Ltd. Viitattu 25.11.2010. (englanniksi)
  3. Ubuntu Development Ubuntu Wiki. 1.11.2010. Canonical Ltd. Viitattu 25.11.2010. (englanniksi)
  4. Open source Canonical Ltd.. Viitattu 25.11.2010. (englanniksi)
  5. What is restricted and non-free software? Ubuntu Documentation. Canonical Ltd. Viitattu 25.11.2010. (englanniksi)
  6. Why are some drivers proprietary? Ubuntu Documentation. Canonical Ltd. Viitattu 25.11.2010. (englanniksi)
  7. Canonical and Ubuntu Canonical Ltd.. Viitattu 25.11.2010. (englanniksi)
  8. Management team Canonical Ltd. Viitattu 25.11.2010. (englanniksi)
  9. Operating System Version Usage StatOwl. Viitattu 25.11.2010. (englanniksi)
  10. http://trends.builtwith.com/Server/Ubuntu Built With. Viitattu 25.11.2010. (englanniksi)
  11. Sneddon, Joey: Ubuntu 12.04 LTS Desktop To Be Supported for Five Years 21.10.2011. OMG! Ubuntu. Viitattu 27.4.2012. (englanniksi)
  12. Long Term Support -julkaisuja tuettiin versioon 10.04 LTS asti työpöytäkäytössä kolme vuotta ja palvelimissa viisi vuotta.
  13. Ubuntu Unity is dead: Desktop will switch back to GNOME next year Ars Technica. Viitattu 16.8.2017.
  14. a b Bruce Byfield: Ubuntu in transition with the new 17.10 release Linux Magazine. Viitattu 26.9.2017.
  15. Ubuntu Documentation: About the Name.
  16. a b About Ubuntu: The Ubuntu story Ubuntu.com. Canonical. Viitattu 29.8.2011. (englanniksi)
  17. Time Based Releases Ubuntu Wiki. Viitattu 29.8.2011. (englanniksi)
  18. a b Ubuntu Server and desktop release end of life Ubuntu release end of life. Viitattu 26.10.2016. (englanniksi)
  19. Shuttleworth, Mark: Mark Shuttleworth: What about binary compatibility between distributions? Ubuntu Wiki. Viitattu 30.8.2011. (englanniksi)
  20. Website does not reference Debian visibly Ubuntu Launchpad-sivut. Viitattu 30.8.2011. (englanniksi)
  21. Murdock, Ian: Ubuntu vs. Debian, reprise ianmurdock.com. 20.4.2005. Viitattu 30.8.2011. (englanniksi)
  22. Hill, Benjamin Mako: Announcing Launch of ($10m) Ubuntu Foundation ubuntu-announce -postituslista. 8.7.2005. Viitattu 30.8.2011. (englanniksi)
  23. RightScale Adds Full Support for Ubuntu Server to its Cloud Management Platform Ubuntu.com. 12.3.2009. Viitattu 30.8.2011. (englanniksi)
  24. Launchpad.net: Bug #1, Microsoft has a majority market share
  25. Gerry Carr: ShipIt Comes to an end Canonical Blog. 5.4.2011. Viitattu 16.6.2011. (englanniksi)
  26. Lainaa Ubuntu Ubuntu Suomen wiki. Viitattu 11.6.2010.
  27. Tamminen, Timo: Canonical ei aio enää panostaa Ubuntu Software Centeriin - Deb-pohjaiset paketit oman onnensa nojassa 10.8.2015. MBnet. Viitattu 10.8.2015.
  28. Shutting down Ubuntu One file services Viitattu 5.6.2015
  29. Ubuntu 14.04 LTS Named ’Trusty Tahr’ OMG! Ubuntu!. Viitattu 19.10.2013. (englanniksi)
  30. Tamminen, Timo: Ubuntu 16.04 LTS: Pitkään muhinut päätös konkretisoituu: Ubuntu Software Center saa lähtöpassit MBnet. 5.11.2015. Viitattu 5.11.2015. [vanhentunut linkki]
  31. Ubuntu 18.04 LTS Is The "Bionic Beaver" Phoronix. Viitattu 25.10.2017.
  32. Ubuntu Derivatives ubuntu.com. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
  33. DistroWatch 2005 (Oikean reunan sarake: Sijoitus suosiolistalla) DistroWatch.com. Viitattu 3.7.2008.
  34. DistroWatch 2006 (Oikean reunan sarake: Sijoitus suosiolistalla) DistroWatch.com. Viitattu 3.7.2008.
  35. DistroWatch 2007 (Oikean reunan sarake: Sijoitus suosiolistalla) DistroWatch.com. Viitattu 3.7.2008.
  36. DistroWatch 2008 (Oikean reunan sarake: Sijoitus suosiolistalla) DistroWatch.com. Viitattu 22.6.2009.
  37. DistroWatch 2009 (Oikean reunan sarake: Sijoitus suosiolistalla) DistroWatch.com. Viitattu 24.4.2010.
  38. DistroWatch 2010 (Oikean reunan sarake: Sijoitus suosiolistalla) DistroWatch.com. Viitattu 3.3.2013.
  39. a b Kerner, Sean Michael: Ubuntu Claims 12 Million Users as Lucid Linux Desktop Nears Linux Planet. 7.4.2010. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  40. 2007 Desktop Linux Market survey DesktopLinux.com. eWeek. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  41. Vance, Ashlee: A Software Populist Who Doesn’t Do Windows The New York Times. 10.01.2009. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  42. Dawson, Christopher: Ubuntu a minor player? Not outside the States ZDNet.com. 7.6.2009. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  43. Every Student in the Republic of Macedonia to Use Ubuntu-Powered Computer Workstations Ubuntu.com. 20.11.2007. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  44. French Parliament Will Switch from Microsoft to Ubuntu
  45. Guillemin, Christophe: French parliament picks Ubuntu for Linux switch Cnet. 12.3.2007. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  46. a b c French police: we saved millions of euros by adopting Ubuntu Ars Technica. 11.3.2009. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  47. Masalin, Teemu: Saksan ulkoministeriö vaihtaa Linuxiin Tietokone. 3.11.2008. Viitattu 20.2.2011.
  48. Sulopuisto, Olli: Wikipediaa pyörittää nyt Ubuntu Linux Digitoday. 15.10.2008. Viitattu 20.2.2011.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ubuntu.