Keskustelu:Ubuntu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Noiden versioiden nimet olisi hauska saada suomeksi taulukkoon.

Ubuntussa on myös EASYubuntu kouluihin...,

No nyt on lisätty virallisiin muunnoksiin kuuluva Edubuntu. Kiitos "herättämisestä". --Gurumasa 1. helmikuuta 2006 kello 18.42 (UTC)

Linux-jakelupaketti v.s. käyttöjärjestelmä[muokkaa wikitekstiä]

Eiks Linux-jakelut sit muka ole käyttöjärjestelmiä? Onko Nexenta sit Solaris-distribuutio, kun se on Debian missä Linux ja vähän muutakin on korvattu Solariksen vastaavilla jutuilla? Vai onko se edelleen Linux-jakelu. Ja onko Ubuntu sit vielä Linux-jakelu jos siitä poistetaan Linux ja laitetaan HURD tilalle? --Easyas12c 18. kesäkuuta 2006 kello 08.37 (UTC)

Ehkä distribuutiokin on osaksi käyttöjärjestelmää, ja varsinainen Linux on sen käyttiksen ydin, mutta distribuutioita ei kyllä kutsuta käyttöjärjestelmäksi, koska distribuutio viittaa muuhun kuin siihen linux-ytimeen, joka on kuitenkin välttämätön ja oleellisin. --80.221.29.88 18. kesäkuuta 2006 kello 08.47 (UTC)
Oleellisuus riippuu asiayhteydestä. Esim. jollekkin WWW-kehitäjälle voi olla hyvin tärkeää, että hänellä on MySQL/Apache/PHP-järjestelmä, mutta hänelle voi olla aivan yhdentekevää onko noiden alla Linux, Solaris ydin, HURD vai Windows ydin. Ja jos vertaamme Ubuntua ja Windowsia, niin eipä minusta Ubuntusta puutu mitään mikä tekee Windowsista käyttöjärjestelmän. --Easyas12c 18. kesäkuuta 2006 kello 09.01 (UTC)

Poistin artikkelista distribuutio-sanan (ja sen suomenkieliset vastineet), koska se on epäselvä sana, eikä mielestäni tuo artikkeliin mitään olellista lisäinformaatiota. Miksi artikkelin lukijan on tärkeää tietää, että Ubuntu on Linux distribuutio (jos se nyt ylipäätään on). Minusta oleellinen informaatio on, että se on käyttöjärjestelmä. Sit voi tietty mainita sen ytimen nimen jos haluaa, mutta en ymmärrä miksi pitäisi käyttää tuota vaikeaa sanaparia, joka aiheuttaa megakaupalla turhaa keskustelua ja kädenvääntöä. Ubuntun pääasiallinen tehtävä ei käsittääkseni myöskään ole tehdä Linux ydintä tunnetuksi, vaan koostaa kaksi kertaa vuodessa saatavilla olevista vapaista ohjelmistoista vakaa, tavallisille tietokoneenkäyttäjille sopiva pakkaus ja helpottaa näin jo olemassa olevien ohjelmistojen saatavuutta. Uskon Ubuntun luopuvan Linuxista heti, jos Linuxin rinnalle tulee parempi vapaa vaihtoehto johon siirtyminen on helppoa. Jos kyse olisi nimenomaan Linuxin jakelusta, niin silloinhan näin ei olisi. --Easyas12c 18. kesäkuuta 2006 kello 09.27 (UTC)

Linux on käyttis ja ubuntu distro (mitä suomenkielistä sanaa käytämmekään). Tästä ei päästä mihinkään, jos väität jotain muuta niin se on sun omaa paskaas. Ei tästä tarvita mitään kädenvääntöä kunhan asioista täysin tietämättömät vain on hiljaa. Ubuntu ja Linux on sen verran tiiviisti kytkeytyneet toisiinsa ettei niitä voi ajatella irrallisina. --80.221.29.88 18. kesäkuuta 2006 kello 10.03 (UTC)
Linux on ydin ja Ubuntu on käyttis. Ubuntu voidaan myös mieltää minkä tahansa sen osan tai osakokonaisuuden distroksi, mutta hyöty on kyseenalainen. --Easyas12c 19. kesäkuuta 2006 kello 20.01 (UTC)
Logiikkasi aiheuttaa päänsärkyä. Ubuntu ei ole irroitettavissa Linuxista. Jos se irroitettaisiin, kyseessä ei olisi enää Ubuntu. syitä useita, muutamia mainitakseni 1) muun järjestelmän riippuvaisuus linux-kernelin toiminnoista, 2) lisenssi- ja tekijänoikeusasiat 3) vastaavien vapaiden vaihtoehtojen puute/erilaisuus linux-kernelistä jne. --Myrtti <3 18. kesäkuuta 2006 kello 10.27 (UTC)
Debianista on hurdin päällä toimiva versio ja Ubuntu on Debianille hyvin läheistä sukua, joten miksei siitä voitaisi tehdä vastaavaa. Ubuntussa Linux-paketit on nimetty Linux-alkuisiksi, siinä missä ne Debianissa ovat kernel-alkuisia. Tämä on selvästi poliittinen askel poispäin väitteestä, että Linux olisi korvaamaton ja ikuinen ydinvalinta. Lisäksi Linux on Linus Torvaldsille rekisteröity tavaramerkki. Voimme kuvitella tilanteen, jossa Linuxin kehittäjät ajautuisi erimielisyyksiin Linusin kanssa ja alkaisivat kehittää Linuxia uuteen suuntaan. Tällöin heidän täytyisi valita ytimelle jokin toinen nimi, koska Linux on Torvaldsin omaisuutta. Ubuntun käyttäjille ei luultavasti ole tärkeää mikä järjestelmän ytimenä on tai minkä niminen se on. Myöskään kaikissa Windows versioissa ei ole keskenään sama ydin, mutta silti ne mielletään usein saman järjestelmän eri versioiksi. --Easyas12c 19. kesäkuuta 2006 kello 20.01 (UTC)

Ubuntu on nyt käyttöjärjestelmä. Ubuntun etusivulla [1] lukee niin. (Koko etusivulla ei muuten mainita kertaakaan sanaa "linux" tai "Linux distribution".) Myös englanninkielinen wikipedia määrittelee Ubuntun käyttöjärjestelmäksi. Asia on yksiselitteinen. M1kkko 29. elokuuta 2010 kello 01.08 (EEST)[vastaa]

Ubuntu-uutiset[muokkaa wikitekstiä]

Ubuntun uusimmasta uutistiedoitteesta [2] voimme havaita useita tyyppiesimerkkejä sanoista käyttöjärjestelmä, Linux distribuutio, Linux pohjainen ja Linux järjestelmä. Käsitelkäämme alla kutakin erikseen.--Easyas12c 4. heinäkuuta 2006 kello 14.51 (UTC)

  • Canonical Ltd., sponsor of the award-winning Ubuntu operating system
    • Tämä kumonee alkuperäisen väitteen, että Ubuntu ei ole käyttöjärjestelmä.
      • Ei yksi esimerkki mitään kumoa - varsinkaan mainoskielestä otettu esimerkki, joka on kontekstissa, jossa usein käytetään huolimatonta kieltä. Ubuntu on ikään kuin Linuxin päälle laitettu homma, joten Ubuntu (nykyisessä muodossaan) ei yksin voi olla käyttöjärjestelmä, koska se ei voi olla nykyisellään olemassa ilman Linuxia käyttöjärjestelmänä, joka on siinä se käyttöjärjestelmän ydinosa. --128.214.205.6 4. heinäkuuta 2006 kello 14.59 (UTC)
        • Kyseessä on Ubuntun pääsivulta yhden linkin päässä oleva virallinen tiedote, joka on erittäin kriittinen käyttöjärjestelmän imagon kannalta ja jonka tekemisessä ei olla tämän vuoksi edes vähän huolimattomia. Ubuntu on homma, jossa Linux on tällä hetkellä mukana. Oikeastaan Ubuntu on homma, joka on kaiken sen sisältämän ohjelmiston päällä. Se on brändi. Se on Ubuntu ilman Linux-ydintä siinä missä se on Ubuntu myös ilman mitä tahansa toista yksittäistä osaa.--Easyas12c 4. heinäkuuta 2006 kello 15.14 (UTC)
  • The Linux Professional Institute (LPI) develops professional certification for the Linux operating system
    • Käsitettä the Linux operating system ei ole olemassa, mutta LPI käyttää nimessään Linux-sanaa tarkoittaessaan Linux-perustaista järjestelmää. LPI tekee niin luultavasti pysyäkseen omalle termikäytännölleen uskollisena tukien kuvitelmaa siitä, että olisi olemassa Linux niminen käyttöjärjestelmä. Tällä he siis haluavat estää ihmisiä luulemasta, että he kouluttaisivat vain ytimen kanssa työskenteleviä ammattilaisia ja silti välttää vaihtamasta nimeään muotoon "The Linux System Professional Institute" LSPI, jossa kieltämättä on vähän vaivalloinen maku.
      • On käsite olemassa, siitä on fi-wikipediassa artikkeli Linux-käyttöjärjestelmä. --128.214.205.6 4. heinäkuuta 2006 kello 14.59 (UTC)
        • Tuo artikkeli käsittelee puhekielen ilmaisua. Linux-käyttöjärjestelmän olemassa olon voi todistaa pasteamalla www-sivun osoitteen, jolta Linux-käyttöjärjestelmän saa ladata tai ostaa. --Easyas12c 4. heinäkuuta 2006 kello 15.14 (UTC)
          • Tahdon vielä kiinnittää huomion alkuperäisen lauseen sanaan the. Ei siis riitä, että pasteaa jonkun sivun, jolta saa ladata tai ostaa vaikkapa SUSE Linux operating system -paketin tms. Vaan pitää olla nimenomaan yksi tietty Linux-niminen käyttöjärjestelmä. --Easyas12c 4. heinäkuuta 2006 kello 15.19 (UTC)
  • The University of Witwatersrand Bioinformatics and Computer Science departments use Ubuntu as their Linux distribution of choice.
    • Tässä puhutaan Ubuntusta Linux-jakelupakettina. Syy siihen on se, että Witwatersrandin yliopisto on päättänyt siirtyä Linux-pohjaiseen järjestelmään. Heille oli siis vaihtoehtoja puntaroitaessa erityisen tärkeää, että valittu järjestelmä olisi Linux-pohjainen. Tästä syystä he eivät valinneet itselleen käyttöjärjestelmää vaan Linux-jakelupakettia. Tästä syystä päätöksen lausumisen yhteydessä halutaan korostaa, että he valitsivat Linux-jakelupaketikseen Ubuntun. Jos he olisivat valinneet käyttöjärjestelmäkseen Ubuntun, he käyttäisivät sitä myös niillä koneilla joita ei erikseen oltu omistettu Linux pohjaiselle järjestelmälle. Ubuntu on siis (ainakin toistaiseksi) Linux-jakelupaketti, mutta se ei missään nimessä ole vain Linux-jakelupaketti, vaan tämä on yksi järjestelmän tarkempi ominaisuus, joka saattaa vielä jonain päivänä muuttua. Tällöin Witwatersrandin Ubuntu käyttäjät joutuisivat valitsemaan Ubuntun ja Linuxin väliltä. Ehkä Linuxiton Ubuntu vastaisi tällöin heidän tarpeitaan, tai sitten he pitäisivät kiinni ydinvalinnastaan ja vaihtaisivat johonkin toiseen Linux-jakelupakettiin.
      • Asioista puhutaan miten ne nykyään ovat. Tulevaisuuden kuvista voi kirjoittaa myös erikseen. Mielestäni viestisi ei tuonut juuri oleellista uutta keskusteluun --128.214.205.6 4. heinäkuuta 2006 kello 14.59 (UTC)
        • Puhuin kirjoittajan fokuksesta ja termien valinnasta sen pohjalta. Mielestäni Wikipedian tehtävänä on luoda selkeä yleiskuva, eikä takertua siihen mitä teknologia osia järjestelmässä on käytetty. Artikkeli voisi alkaa myös Ubuntu on irssi-levityspaketti. Sillä sitähän se myös on. Oleellista ei ole erotella mitä kaikkea yksittäisti se on, vaan todeta yleisin. Eli se, että se on käyttöjärjestelmä. Sen alaisuudessa se on sitten vaikka mitä ja keittiön lavuaari.--Easyas12c 4. heinäkuuta 2006 kello 15.14 (UTC)
  • Ubuntu is a Linux-based operating environment
    • Tässä käsitellään Ubuntua Linux-pohjaisena ympäristönä. Ympäristöistä puhuttaessa on puhe suunnattu yleensä kehittäjille, joiden ohjelmoimien sovellusohjelmien tulee toimia valitussa ympäristössä. Tässä tarkoitetaan, että nykyisellään Ubuntulle sovelluksiian kehittävät ihmiset voivat hyödyntää Linux-pohjaisille järjestelmille tyypillisiä ominaisuuksia.
  • Ubuntu has become one of the most highly regarded Linux distributions
    • Tässä on huomio jälleen kiinnitetty Ubuntuun Linux-jakelupakettina. Tässä ollaan siis kiinnostuneita siitä miten Ubuntu on menestynyt suhteessa muihin Linux-jakelupaketteihin. Tämä on luultavasti tietoinen valinta sillä se kuulostaa näin myyvältä. Käyttöjärjestelmien kesken Ubuntu ei välttämättä olisi menestynyt aivan yhtä hyvin. Vaikka luultavasti ihan kohtuullisesti kuitenkin.

Ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Ubuntun muuttuminen Linux-jakelusta Hurd-jakeluksi on täyttä utopiaa, Hurdissa ei ole nykyisellään edes äänitukea. Jos Linux-ytimen kehitys todella lakkaisi/haarautuisi (äärettömän epätodennäköistä), olisi kaaos suurehko ja Ubuntun ohella muutkin vakiintuneemmat Linux-jakelut joutuisivat miettimään vaihtoa nykyisestä ytimestä haarautettuun uuteen versioon (toisella nimellä). Koska tällaisessa teoreettisessa tilanteessa haarautetun ydinversion erot alkuperäiseen eivät välttämättä olisi kauhean suuria (eikä laiteajureita tarvitsisi kirjoittaa uusiksi ym) saattaisi muutos kuitenkin olla suhteellisen kivuton. Tämä on kuitenkin täyttä teorisointia, eikä missään suhteessa nykytilanteeseen. -- Nykyisellään Ubuntu on Linux-jakelupaketti siinä missä muutkin järjestelmät, jotka kasaavat Linux-ytimen ja erilaisten vapaiden työkalujen pohjalta toimivan käyttöjärjestelmäpaketin. Ei muidenkaan Linux-jakeluiden tarkoituksena ole yksinomaan jaella Linux-ydintä, vaan kasata sen ja muiden yhteisten työkalujen pohjalta toimiva käyttöjärjestelmä. Syy siihen, miksi useimpien vapaista ohjelmistoista koostettujen käyttöjärjestelmäpakettien ytimenä on Linux, on se, että Linuxia kehitetään ylivoimaisesti aktiivisimmin ja sille on eniten laiteajureita ym. -- Koska eri Linux-ytimen ja vapaiden ohjelmistojen pohjalta tehdyt jakelupaketit jakavat käytännössä kaiken koodin ja käyttöliittymät keskenään, ei niitä ole syytä kutsua omiksi käyttöjärjestelmikseen, vaan nimenomaan jakeluiksi eli distribuutioiksi. Ubuntu on täysin riippuvainen yksittäisissä vapaissa ohjelmistoprojekteissa (näkyvimpänä GNOME) sekä muiden jakeluiden piirissä kehitetyistä ominaisuuksista. Käytännön eroa eri jakeluiden (sis. Ubuntu) välillä on pääosin vain markkinoinnissa, ulkoasussa/teemassa, asennusmenetelmässä, ohjelmien asennuksessa (ns paketinhallinta) ja oletuksena tarjottavassa ohjelmavalikoimassa. Myös viimeksimainituissa Ubuntu on riippuvainen muista projekteista, asennusohjelman ja ohjelmien asennuksen osalta erityisesti Debian GNU/Linux -jakelusta (mutta myös muualla kehitetystä koodista) sekä myös teeman toteutuksen osalta lukemattomista eri toimijoista Linuxin ja vapaiden ohjelmistojen kentällä. -- Ei siis pitäisi olla mitään syytä siihen, miksi Ubuntu olisi kuin korkeintaan markkinoinnin tasolla mitään muuta kuin Linux-jakelupaketti muiden joukossa. Linux-jakelupaketti on myös se, miksi Ubuntu yleisesti mielletään ja mainitaan esimerkiksi luettelossa Linux-jakelupaketeista. Ehdottaisin, että artikkeli muutettaisiin vastaamaan tätä ja noudattamaan siten samaa käytäntöä kuin esimerkiksi englannin-, ruotsin- ja saksankieliset Wikipediat. --62.142.197.183 4. huhtikuuta 2008 kello 01.40 (UTC)

Asiasta on tapeltu tuolla. --Louhikärmes 4. huhtikuuta 2008 kello 02.20 (UTC)

Sanan alkuperä[muokkaa wikitekstiä]

Mistä kielestä on sana Ubuntu? Afrikka ei ole mikään yksittäinen kieli. Tuohirulla 19. huhtikuuta 2007 kello 16.26 (UTC)

-Eikä sitä siksi väitetäkään, afrikkalainen kun viittaa maanosaan eikä kieleen. -Juhoi, jul.1.08 edit: jos jaksamme tsekata englanninkielisen wiki-sivun niin oikea vastaus näyttäisi olevan zulu. Kommentin jätti 213.243.150.152 (keskustelu – muokkaukset). --Nro92 1. heinäkuuta 2008 kello 17.17 (UTC)

Yleinen johdanto

Mielestäni tämä artikkeli kaipaa yleiskielisen ja -termisen johdannon, jossa kerrotaan perusteet "Ubuntusta". Maallikko ei ymmärrä tuon taivallista esim. termistä Linux-jakelu. Onko kyseessä tietojärjestelmä, ohjelmisto,...? Wikipediahan on kaikille tarkoitettu tietosanakirja. Huhdanjo 14. elokuuta 2010 kello 11.35 (EEST)[vastaa]

Artikkeleiden ulkoasu yhtenäisemmäksi[muokkaa wikitekstiä]

Muutin joitakin artikkeleja yhtenäisemmäksi (Mozilla Firefox, Linux Mint, Ubuntu, Kubuntu). Julkaisuhistorian värikoodit (pienempi taulukko) ovat samanlaiset (yksinkertaisemmat), siirretty ylös. Laatikko käyttää tilaa sivusuunnassa enemmän. Keltainen väri on hieman kirkkaampi. Mitä mieltä olette? Onko täysin huono muutos vai kehitetäänkö eteenpäin? Laitan nämä kyseisten artikkeleiden keskusteluun vai olisiko Kahvihuone jatkossa parempi tällaiseen keskusteluun, joka liittyy useaan artikkeliin? --Raid5 (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 22.51 (EET)[vastaa]

Onko erillinen laatikko tarpeen laisinkaan? Minusta näissä tapauksissa ei. Selitteet voisi olla itse tietotaulukossa, kts. Opensuse.
Wikiprojektit ovat juuri tälläistä tapauksia varten. Lähin wikiprojekti, joka on olemassa taitaa olla Wikipedia:Wikiprojekti Ohjelmistotekniikka. --Usp (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 18.03 (EET)[vastaa]
@Usp: OpenSUSEssa taulukko on tehty hienosti. Mielestäni värien selitysten olisi parempi olla taulukon yläosassa, rivimäärän lisääntyessä ehkä myös alhaalla. Firefox-artikkelissa jätin yksinkertaisen taulukon paikalleen ja pidemmän taulukon siirsin omalle sivulle. Artikkelin keskustelussa perustelin siirron. --Raid5 (keskustelu) 12. helmikuuta 2015 kello 18.23 (EET)[vastaa]