Dolgoje (järvi Želtšajoessa Outovan piirissä)
| Dolgoje Долгое |
|
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Venäjä |
| Alue | Pihkovan alue |
| Piiri | Outovan piiri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Želtšan valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Želtša Užinskojesta |
| Laskujoki | Želtša Velinoon |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 30 m mpy. [1] |
| Pituus | 2,6 km [a] |
| Leveys | 0,55 km [a] |
| Pinta-ala | 66 ha [2] |
| Tilavuus | 0,0031 km³ [b] |
| Keskisyvyys | 4,7 m [2] |
| Suurin syvyys | 13 m [2] |
| Valuma-alue | 772,2 km² [2] |
| Saaria | ei saaria |
 Dolgoje |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Dolgoje (ven. Долгое) on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Outovan piirissä. Järven nimi tarkoittaa pitkää, joten sen nimi voidaan suomentaa Pitkäjärvi.[3][4]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 2,6 kilometriä pitkä, 0,55 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 66 hehtaaria. Se sijaitsee Peipsijärven alangolla Želtšajoen uomassa Jammin (ven. Ямм) kirkonkylän lähellä. Järven keskisyvyys on 4,7 metriä ja sen syvänteessä on 13 metriä vettä. Järven eteläpuoli on asumatonta metsämaata ja sen pohjoispuolella on ilmakuvissa näkyvää tiestöä ja muuta ihmistoimintaa. Sen länsipäässä ja Velinoon johtavan salmen rannalla sijaitsee Ozeran (ven. Озера suom. Saari) kylä, jonka vastarannalla sijaitsee Pyhän Neitsyt Marian suojelukirkko (ven. Церковь Покрова Пресвятой Богородицы). Kylän itäpuolella sijaitsevia järven rantoja on myös alettu rakentamaan. Kylän kautta järven pohjoispuolella kulkee Remdan niemimaalle johtava tie.[2][a][3][5][1]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvessä elää ainakin hauki, särki, ahven, lahna, kuha, salakka, pasuri, sorva, kiiski, suutari, ruutana, säyne, made, mutakala, rantanuoliainen, törö, seipi, toutain, turpa, simppu, ankerias, ahven, muikku ja siika, sekä jokirapua, jota on kuitenkin vain nimeksi. Järven pohjassa on siltin sekaista hiekkaa, jonka päälle on kertynyt mutaa. Metsäiset rannat ovat hiekkarantoja, jossa on veteen kaatunut puita. Ympäristön ranta-alueet ovat rinnemetsiä, jotka voivat olla jyrkkiä.[2]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dolgoje sijaitsee Želtšan valuma-alueella ja se on Želtšan läpivirtausjärvi. Želtša laskee Peipsijärveen, jonka alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven laskujoki Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[a][3]
Karttojen mukaan Dolgojeen ei laske montakaan ojaa. Suurin oja tulee sen koillispuolta ja se laskee Dolgojen itäpäähän sen pohjoisrantaan. Suurin osa järveen tulevasta vedestä on peräisin järven yläpuoliselta Želtšan valuma-alueelta, jonka koko on lähteestä riippuen 941 [3] tai 772,2 neliökilometriä [2]. Kun tästä arvosta vähentää Užinskojen valuma-alueen pinta-alan, saadaan järven lähialueen pinta-alaksi 9,3 neliökilometriä. Želtša virtaa kolmen järven läpi siirtyen järvestä toiseen salmimaisia yhteyksiä pitkin. Joki laskee Dolgojeen itäpuolisesta Užinskojesta ja jatkaa länteen Velinoon. Velinon jälkeen joki laskee 22 kilometrin päässä Peipsijärveen.[a][5][1]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Pihkovan alueen kartta: sivu 8 (Arkistoitu – Internet Archive) ja sivu 9 (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 25.5.2020
- ↑ a b c d e f g Pihkovan alueen järviä (Excel) (arkistoitu, 22.5.2014) luotu 7.9.2013. pskov.ru: Pihkovan alueen valtion lupa- ja ympäristöhallintokomitea. Arkistoitu 30.6.2019. Viitattu 25.5.2020. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Dolgoje (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 25.5.2020. (venäjäksi)
- ↑ Kuusinen, M. & Ollikainen, V.: Venäläis-suomalainen suursanakirja. Werner Söderström Oy, 1978. ISBN 951-0-00150-3.
- ↑ a b Neuvostoajan kartta: Лист O-35-Б, Луга (Luga), 1:200 000, viitattu 25.5.2020