Dies irae

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee sielunmessua. Yhtyeestä, katso Dies Irae.

Dies irae (suom. vihan päivä) oli katolisen kirkon sielunmessun eli Requiemin sequentia-jakson latinankielinen tunnetumpi nimitys. Sen on luultavasti kirjoittanut Tuomas Celanolainen. Teksti poistettiin requiemin kaavasta katolisen kirkon vuoden 1970 liturgisessa uudistuksessa ja sitä käytetään enää hetkipalveluksissa katolisen kirkkovuoden viimeisellä viikolla juuri ennen adventtia. Runon ensimmäinen säkeistö on:

Dies Irae! dies illa
Solvet saeclum in favilla
Teste David cum Sibylla!

eli:

Vihan päivä, tuomion päivä
polttaa kerran maailman tuhkaksi:
niin ennustavat Daavid ja Sibylla.

Innoittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runon innoittajana on mahdollisesti toiminut Sefanjan kirjan 1. luvun jakeet 15–16 Vulgatan mukaan:

”Dies iræ, dies illa, dies tribulationis et angustiæ, dies calamitatis et miseriæ, dies tenebrarum et caliginis, dies nebulæ et turbinis, dies tubæ et clangoris super civitates munitas et super angulos excelsos.”
”Se päivä on vihan päivä, hädän ja ahdistuksen päivä, onnettomuuden ja hävityksen päivä, pimeyden ja synkeyden päivä, pilven ja sumun päivä, pasuunan äänen ja sotahuudon päivä. Se vyöryy varustettuja kaupunkeja vastaan, korkeita torneja vastaan.”

Suomalaisessa virsikirjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dies irae on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa numerolla 158, nimellä Vihan päivä kauhistava! Virren on suomentanut Hemminki Maskulainen vuonna 1605 ja uudistanut August Ahlqvist vuonna 1866.[1] Virsikirjassa esiintyvässä suomennoksessa on alkuperäisen latinalaisen runon 19 säkeistöstä kuitenkin mukana vain kahdeksan. Myös virsi 155 Jo Herran päivä läsnä on pohjautuu Dies irae-sekvenssiin. Sen on muokanut virreksi saksalainen Joachim Magdeburg n. 1565 ja Bartholomäus Ringwaldt 1586. Suomessa se tuli virsikirjaan 1701.

Ruotsin kirkon virsikirjassa Dies iraesta on numerolla 634. Siinä sekvenssi ja Joachim Magdeburg vuonna 1565 sekvenssin pohjalta kirjoittama virsi On Herran päivä koittava vuorottelevat siten, että kaksi kuoroa laulaa vuorotellen sekvenssiä Koittaa päivä vihan ajan ja seurakunta yhtyy kuoron säkeistöjen lomassa virren säkeistöihion. Sekä sekvenssin ja virren on uudelleen kääntänyt Pekka Kivekäs 1998

Dies irae -melodia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dies irae esitettiin tavallisesti laulamalla se osana Requiem-palvelusta, ja sen melodia on seuraava:

The Dies Irae appears as this melody in musical notation.

Teksti latinaksi ja suomenkielinen vapaa käännös:

01 Dies iræ, dies illa
Solvet sæclum in favilla,
Teste David cum Sibylla.
Vihan päivä, tuomion päivä
tuhoaa maailman tomuksi,
ennustivat Daavid ja Sibylla.
02 Quantus tremor est futurus,
Quando Judex est venturus,
Cuncta stricte discussurus!
Vavistus mikä syntyykään,
tuomari kun lähestyy,
kaiken on hän tutkiva!
03 Tuba mirum spargens sonum,
Per sepulchra regionum,
Coget omnes ante thronum.
Pasuuna on soinnillaan
haudoissakin kuuluva,
kutsuu istuimen eteen.
04 Mors stupebit et natura,
Cum resurget creatura,
Judicanti responsura.
Kuolema, luonto kauhuissansa,
nousee kansaa haudoistansa,
vastaamaan tuomarilleen.
05 Liber scriptus proferetur,
In quo totum continetur,
Unde mundus judicetur.
Esiin tuodaan kirja uusi,
joka kaiken sisältääpi
josta maa nyt tuomitaan.
06 Judex ergo cum sedebit,
Quidquid latet apparebit:
Nil inultum remanebit.
Kun Tuomari käy istumaan,
kaikki salattu nyt paljastuu:
mikään jää ei kostamatta.
07 Quid sum miser tunc dicturus?
Quem patronum rogaturus,
Cum vix justus sit securus?
Mitä minä kurja sanoisin?
Ketä puoltajaksi kysyisin,
kun hurskaskaan ei ole varma?
08 Rex tremendæ majestatis,
Qui salvandos salvas gratis,
Salva me, fons pietatis.
Kuningas kaikkivaltias,
joka pelastat armoitetut:
pelasta minut, armon lähde.
09 Recordare, Jesu pie,
Quod sum causa tuæ viæ:
Ne me perdas illa die.
Muista armollinen Jeesus,
tulit tänne vuokseni:
älä kadota minua sinä päivänä.
10 Quærens me, sedisti lassus:
Redemisti Crucem passus:
Tantus labor non sit cassus.
Etsit minua väsymykseen asti:
lunastit, kärsimällä ristin:
älä hukkaa suurta työtäsi.
11 Juste Judex ultionis,
Donum fac remissionis,
Ante diem rationis.
Vanhurskas koston tuomari
anna lahja anteeksiannon
tullessa päivän tilinteon.
12 Ingemisco, tamquam reus:
Culpa rubet vultus meus:
Supplicanti parce, Deus.
Huokaan kuin syyllinen:
kasvot punaisena häpeästä:
Säästä katuvaa, Jumala.
13 Qui Mariam absolvisti,
Et latronem exaudisti,
Mihi quoque spem dedisti.
Joka armahdit Mariaa,
kuulit ryövärin pyynnön,
toivoa saanen minäkin.
14 Preces meæ non sunt dignæ;
Sed tu bonus fac benigne,
Ne perenni cremer igne.
Rukoukseni eivät ole kelvollisia:
Mutta, Herrani, suo hyvyytesi,
etten palaisi liekeissä sammumattomissa.
15 Inter oves locum præsta.
Et ab hædis me sequestra,
Statuens in parte dextra.
Suo paikka lampaiden,
pois joukosta vuohien,
aseta oikealle puolellesi.
16 Confutatis maledictis,
Flammis acribus addictis,
Voca me cum benedictis.
Kun kirotut on tuomittu,
määrätty piinan liekkeihin:
kutsu joukkoon siunattujen.
17 Oro supplex et acclinis,
Cor contritum quasi cinis,
Gere curam mei finis.
Nöyrästi nyt rukoilen
sydämein tomuksi murskattuna:
Huolehdi minusta lopussani.
18 Lacrimosa dies illa,
Qua resurget ex favilla,
Judicandus homo reus.
Huic ergo parce, Deus:
Päivä kyynelten ja valituksen,
jolloin tomustansa nousee,
kaikki tuomiolle.
Armahda siis meitä, Jumala.
19 Pie Jesu Domine,
Dona eis requiem. Amen.
Armollinen Herra Jeesus,
Anna heille lepo ikuinen. Amen.

Lainauksia muussa musiikissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteistä gregoriaanista melodiaa lainataan seuraavissa sävelteoksissa:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja. Hyväksytty ylimääräisessä kirkolliskokouksessa 13. helmikuuta
  2. http://www.mus.ulaval.ca/roberge/srs/04-sourc.htm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.