Dassault Rafale
| Dassault Rafale | |
|---|---|
Rafale RIAT 2009 -lentonäytöksessä. |
|
| Tyyppi | hävittäjä |
| Alkuperämaa | |
| Valmistaja | Dassault Aviation |
| Ensilento | 4. heinäkuuta 1986 |
| Esitelty | 12. joulukuuta 2000 |
Dassault Rafale (ranskalainen ääntämys: [ʁafal], ”puuska”) on 4. heinäkuuta 1986 ensilentonsa lentänyt ja 12. joulukuuta 2000 lähtien palvelukäytössä ollut neljännen sukupolven ranskalainen suihkuhävittäjä. Se on nykyaikaisin ja kehittynein Dassault Aviationin valmistama suihkuhävittäjä, ja sen kilpailijoita ovat Lockheed Martin F-35 Lightning II, Eurofighter Typhoon, Saab JAS 39 Gripen ja Mikojan MiG-35. Dassault Rafaleita on valmistettu yhteensä 120 konetta Ranskan ilmavoimille ja laivastolle.
Rafale oli yksi HX-hävittäjähankkeen ehdokkaista F/A-18 Hornetin seuraajaksi Suomen Ilmavoimille[1].
Yleistietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dassault Rafale on kaksimoottorinen suihkuhävittäjä, joka on suunniteltu toimimaan useissa erilaisissa taistelurooleissa, kuten viholliskohteiden tiedustelua, ilmaherruuden saavuttamista tai maamaalien kimppuun iskemistä vaativissa tehtävissä. Monipuolisuutensa ansiosta Dassault Rafalesta on valmistettu useita malleja, jotka ovat palvelukäytöstä poistettu perusmalli Rafale A, kaksipaikkainen Rafale B, Rafale A:n korvaajaksi suunniteltu Rafale C, Ranskan laivaston palvelukäyttöön tarkoitettu ja kehittyneemmällä avioniikalla varustettu Rafale M ja rahoituksen puuttumisen takia peruutettu Rafale N.
Dassault Rafalen avioniikkajärjestelmään lukeutuvat heijastusnäyttö, nykyaikainen sensorilaitteisto, lennonohjausjärjestelmä, Thalesin valmistama RBE2-mallinen AESA-tutka.[2] ja elektro-optinen OSF-maalinhakujärjestelmä. Dassault Rafalessa on myös konetyyppiä varten suunniteltu elektroninen omasuojalaitteisto Thales SPECTRA, johon kuuluvat ohjusvaroitusjärjestelmä, viestintäyhteyksien häirintäjärjestelmä sekä soihtujen ja silpun laukaisujärjestelmä vihollisen laukaisemien ilmatorjuntaohjusten harhauttamiseksi. Rafalen hyvä kiihtyvyys ja ohjautuvuus ovat peräisin kahdesta SNECMA M88 -mallin jälkipolttavasta ohivirtausmoottorista, jotka on suunniteltu helposti huollettaviksi ja polttoainetta säästäviksi. Ranskan ilmavoimat on myös suunnitellut asentavansa koneisiin uuden DAMOCLES-lasermittauslaitteiston.
Dassault Rafalen asejärjestelmä on suunniteltu siten, että hävittäjän siipien ja rungon alle voidaan asentaa monipuolisesti eri mallisia ilmasta-ilmaan-ohjuksia ja ilmasta-maahan-ohjuksia. Hävittäjä on yleensä aseistettu MBDA-puolustustarvikeyrityksen valmistamilla MBDA Apache-, MBDA MICA- ja MBDA Meteor- ja Exocet-ohjuksilla, mutta Rafale voidaan aseistaa myös Matran valmistamilla R.550 Magic -ohjuksilla tai yhdysvaltalaisilla AIM-9 Sidewinder-, AIM-120 AMRAAM- ja AIM-132 ASRAAM -ohjuksilla. Dassault Rafale kykenee myös kantamaan SCALP EG -risteilyohjuksia ja ASMP-ydinohjuksia. Ranskan ilmavoimien suunnitelmien mukaan koneita voidaan lähiaikoina aseistaa myös AASM-täsmäpommeilla. Rafalen aseistukseen kuuluu erilaisten ohjusten ja pommien ohella myös 30 millin GIAT 30/719B -mallin konetykki, jonka tulinopeus on noin 2 500 laukausta minuutissa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kehitystyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1970-luvun puolivälissä Ranskan ilmavoimat ja laivasto päättivät yhdessä vanhentuneiden F-8 Crusader - ja SEPECAT Jaguar -suihkuhävittäjien korvaamisesta uudemmalla ja lento-ominaisuuksiltaan monipuolisemmalla hävittäjällä. Huhtikuussa 1983 Ranskan puolustusministeriön muodostaman komitean jäsenet päättivät siitä, että uuden hävittäjän valmistaisi ranskalainen ilmailualan yritys Dassault Aviation. Ensimmäinen valmistunut Dassault Rafale ilmestyi Ranskan ilmavoimien kokoonpanohallista syksyllä 1985, ja konetyyppi lensi ensilentonsa 4. heinäkuuta 1986. Dassault aloitti konetyypin massatuotannon toukokuussa 1988. Päätös aloittaa Rafalen massatuotanto johti siihen, että Ranska irtautui sopimuksesta Eurofighter Typhoonin kehittämiseksi.
1990-luvun alussa Ranskan ilmavoimat teki Dassault Rafalen lento-ominaisuuksilla kokeita, joiden seurauksena alkuperäinen perusmalli Dassault Rafale A poistui palvelukäytöstä ja sen tilalle tuli Dassault Rafale C, joka lensi ensilentonsa jo vuonna 1991. Kaksipaikkaisen Rafale B -mallin ja merivoimille lentotukialuskäyttöön tarkoitetun Rafale M -mallin prototyypit lensivät ensilentonsa vuonna 1993, mutta myöhästyneiden toimitusten takia Rafale M:n ensimmäinen tuotantomalli lensi ensilentonsa vasta vuonna 1999. Dassault lakkautti Rafale N -mallin kehitystyön, koska puolustusministeriön myöntämä budjetti ei ollut tarpeeksi suuri ja kehitystyö oli myöhästynyt useita kertoja aikaisemmin. Palvelukäyttöön otettuja Rafalen malleja on myös huollettu ja niihin on asennettu kehittyneempiä avioniikkajärjestelmiä.
Ranska tilasi Dassaultilta alun perin 292 konetta, joista 232 oli tarkoitettu ilmavoimille ja 60 laivastolle. Kahdesta erillisestä tilauspyynnöstä huolimatta Ranskalle on tällä hetkellämilloin? toimitettu vasta 120 hävittäjää. Joulukuussa 2004 Ranskan puolustusministeriö lähetti Dassaultille kolmannen tilauksen 59 Rafalesta, mutta määrää saatetaan vähentää noin kymmenellä koneella.
Palvelukäytössä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dassault ilmoitti 12. joulukuuta 2000, että Dassault Rafale otetaan palveluskäyttöön. Ranskan ilmavoimat muodosti ensimmäisen Rafale-laivueensa 18. maaliskuuta 2001 ja ottivat sen aktiiviseen palveluskäyttöön 25. kesäkuuta 2004. Ensimmäinen Ranskan laivastolle valmistettu Rafale-laivue toimitettiin vuonna 2002, ja laivasto otti sen aktiiviseen palvelukäyttöön vuonna 2002. Ranskan puolustusministeriön mukaan Rafale on ollut konetyyppinä täysin aktiivisessa palvelukäytössä vuoden 2007 puolivälistä lähtien.
Dassault Rafalet osallistuivat sotatoimiin ensimmäisen kerran vuoden 2002 operaatio Héraclèsissa, jossa ne lensivät Afganistanin ylitse. Tehtävän aikana hävittäjät eivät kuitenkaan havainneet vihamielistä toimintaa, joten ne palasivat takaisin lentotukialus FS Charles de Gaullelle. Maaliskuussa 2007 kuusi Rafale-hävittäjää lensi Afganistanin ilmatilaan ja pudottivat täsmäpommeja, koska Ranska halusi kokeilla hävittäjien toimintaa pommien pudottamisessa. Rafalet pudottivat 28. maaliskuuta samana vuonna pommeja alankomaalaisten Nato-joukkojen tueksi Etelä-Afganistanissa, mikä oli Rafalen ensimmäinen todellinen osallistuminen taistelutehtävissä. Vuonna 2007 Ranskan puolustusministeriö myös julkisti suunnitelmansa siitä, että Dassault Rafale tulee korvaamaan lähiaikoina F-8 Crusaderin, Dassault Super Étendardin, Mirage F1:n, Mirage 2000:n ja SEPECAT Jaguarin.
Dassault Rafale on palveluskäytössä ainoastaan Ranskassa, vaikka Dassault on yrittänyt myydä hävittäjiä muihin maihin. Vuonna 2002 Dassault yritti myydä Rafaleja Korean tasavallan ilmavoimille, mutta lopulta Korean tasavallan puolustusministeriö valitsi Boeingin F-15E Strike Eaglen ja Dassault syytti maata Yhdysvaltain tukemisesta.
Rafale osallistui Intian tarjouskilpailuun ilmavoimien 126 hävittäjän hankinnasta, minkä Rafale myös voitti.[3] Pakistanin uskotaan pudottaneen ainakin yhden Intian Rafelen mahdollisesti kiinalaisella ohjuksella 6.-7. toukokuuta 2025. [4]
Tammikuussa 2006 ranskalaiset sanomalehdet uutisoivat Libyan ilmoittaneen 13–18 Rafalen hankkimisesta, mutta Libyan hallitus ei ole tehnyt virallista päätöstä asiasta. Helmikuussa 2007 Sveitsi kertoi harkitsevansa Rafalen hankkimista korvaamaan ilmavoimiensa vanhentuneet F-5 Freedom Fighterit.
Brasilia ja Ranska kävivät laajoja kauppaneuvotteluja, joihin osana kuuluu 36 hävittäjää. Näitä kauppoja ei lopulta solmittu, koska Brasilia valitsi niiden sijasta Saab JAS 39 Gripenin.[5]

Pakistan väitti ampuneensa alas viisi Intian lentokonetta maiden välisten yhteenottojen aikana toukokuussa 2025 ja Pakistanin mukaan osa alas ammutuista koneista oli Rafale-hävittäjiä. Intia ei vahvistanut tietoja.[6]
Käyttäjät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käyttäjiä nyt ja tulevaisuudessa:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Egypti (37 + tilauksessa 18)
- Egyptin ilmavoimat
Indonesia (3 + tilauksessa 39)
Intia (36 + tilauksessa 26)
Kreikka (12)
Kroatia (tilauksessa 12)
- Kroatian ilmavoimat
Ranska (189 + tilauksessa 45)
Qatar (36)
- Qatarin ilmavoimat
Yhdistyneet arabiemiraatit (tilauksessa 80)
- Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ilmavoimat
Serbia (tilauksessa 12)
- Serbian ilmavoimat
Tekniset tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: lähde?
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 1 (mallit A, C, D, ja M); 2 (mallit B ja N)
- Pituus: 15,72 m
- Kärkiväli: 10,8 m
- Korkeus: 5,34 m
- Siipipinta-ala: 45,7 m²
- Tyhjäpaino: 9 060 kg
- Lentopaino: 9 500 kg
- Suurin lentoonlähtöpaino: 24 500 kg
- Voimalaite: 2 × Snecma M88-2 -suihkumoottori; 50 kN per moottori kuivana, 75 kN jälkipolttimella
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: 2 130 km/h (Mach 1,8)
- Lentomatka: 1 800 km
- Lakikorkeus: 18 000 m
- Nousukyky: >305 m/min
- Siipikuormitus: 326 kg/m²
- Työntövoima-painosuhde: 1.13
Aseistus
- Tykit
- 1 × 30 mm GIAT 30/719B
- Pommit
- Ohjukset:
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hornetin seuraajahankkeen tarjouspyyntö lähetetään kaikille hävittäjäkandidaateille defmin.fi. Arkistoitu 18.2.2018. Viitattu 17.2.2018.
- ↑ The Rafale carries a wide range of smart and discrete sensors Dassault. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Dassault Rafale wins MMRCA deal beating Eurofighter Typhoon The Times of India, 31.1.2012. Viitattu 4.4.2026.
- ↑ https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/dd0e6d8a-7423-4a88-9d66-4678f4e1323a Historiallinen ilmavoitto: Pakistan pudotti ranskalaisen huippuhävittäjän, joka oli ennen voittamaton. Tekniikka & Talous 8.5.2025. Viitattu 4.4.2026.
- ↑ Brazil and France in jets talks. BBC 7.9.2009. Viitattu 4.4.2026.
- ↑ Anbarasan Ethirajan: Is China the winner in the India-Pakistan conflict? BBC News. 20. toukokuuta 2025. BBC. Viitattu 29.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Dominic Perry2022-03-04T14:41:00+00:00: Dassault plans Rafale rate rise to cope with export success Flight Global. Viitattu 25.8.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dassault Rafale AviationsMilitaires.net. (ranskaksi)
- Air Force Technologyn esittely Dassault Rafalesta (englanniksi)
- Valmistajan englanninkielinen verkkosivu (englanniksi)