Saab JAS 39 Gripen
| Saab JAS 39 Gripen | |
|---|---|
.jpg) JAS 39 Gripen RIAT 2009 -lentonäytöksessä. |
|
| Tyyppi | hävittäjä |
| Alkuperämaa |
 Ruotsi |
| Valmistaja | Saab AB |
| Ensilento | 1988 |
| Esitelty | 1996 |
Saab JAS 39 Gripen on Saab AB:n valmistama neljännen sukupolven hävittäjälentokone, joka korvasi Ruotsin ilmavoimien Saab J 35 Draken- ja Saab J37 Viggen -hävittäjät. Lyhenne JAS tulee sanoista jakt-, attack- och spaningsplan (hävittäjä-, rynnäkkö- ja tiedustelukone). Ensilentonsa joulukuussa 1988 lentänyt JAS on IG JAS:n, Saab AB Ericsson Microwave Systemsin, Ericsson Saab Avionicsin, Volvo Aero Corp.:n ja FFV Aviotechin yhteishanke, jonka markkinointia on tukenut vuodesta 1995 British Aerospace Saab-BAe Gripen AB:n kautta.
Ruotsin ilmavoimille toimitettiin vuoteen 2007 mennessä 204 JAS 39 Gripeniä.
Gripen sai alkuunsa hieman epävarman maineen, koska kaksi Gripeniä putosi ennen varsinaista käyttöönottoa (vuosina 1989 ja 1993), jälkimmäinen Tukholman keskustaan Långholmenille Vesifestivaalien aikaan. Molemmissa onnettomuuksissa lentäjänä oli Lars Rådeström.[1] Lisäksi kolmessa tapauksessa (vuosina 1999, 2005 ja 2007) kone on pudonnut palveluskäytössä. Kaikissa tapauksissa vakavilta henkilövahingoilta on kuitenkin vältytty.
Sisällysluettelo
Tilaukset ja käyttäjät ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Afrikka ilmoitti marraskuussa 1998, että hankkii Saab-BAE Systemsiltä asettamiensa vaatimusten mukaisia Gripen hävittäjiä. Alkuperäinen tilaus sisälsi yhdeksän JAS 39B ja yhdeksäntoista JAS 39A konetta. Vuonna 2005 tilausta muutettiin yhdeksäksi kaksipaikkaiseksi ja kahdeksaksitoista yksipaikkaiseksi koneeksi, joilla korvattiin käytöstä huhtikuussa 2008 poistuneet Atlas Cheetah D ja Cheetah C -koneet. Ensimmäinen JAS 39B Gripen D SA01 valmistui lokakuussa 2005 ja se teki neitsytlentonsa Ruotsissa 11. marraskuuta. Koneet luovutettiin Etelä-Afrikan ilmavoimille 2008-2012 ensimmäinen Gripen D vuonna 2008 ja Gripen C 2010.[2][3]
Unkari ja Ruotsi tekivät 2001 sopimuksen hävittäjäkoneiden vuokraamisesta. Sopimuksen mukaan Unkarin ilmavoimat sai 2006-2007 käyttöönsä kaksitoista JAS 39C ja kaksi JAS 39D konetta kymmeneksi vuodeksi. Tammikuussa 2012 vuokrasopimusta jatkettiin vuoteen 2026 saakka. Koneiden aseistus piti hankkia Yhdysvalloista ja se sisältää myös koneiden muutostyöt Naton standardien mukaisiksi.[4]
Tšekki ja Ruotsi sopivat 2004 kahdentoista uuden JAS 39C ja kahden JAS 39D Gripenin vuokraamisesta kymmeneksi vuodeksi.[5] Tšekin ilmavoimat sijoitti koneet 21. taktiseen lentotukikohtaan. Sopimusta on jatkettu toukokuussa 2014 vuoteen 2027 ja se sisältää mahdollisuuden kahden vuoden jatkoajasta.[6]
Britanniassa sijaitseva The Empire Test Pilots' School (ETPS) on käyttänyt Gripeneitä koelentäjien koulutuksessa vuodesta 1999 alkaen.[7]
Thaimaan ilmavoimat on hankkinut kaksitoista lentokonetta.[8]
Sveitsi teki aiesopimuksen 22 JAS-39E koneen hankkimisesta, mutta kaupan rahoitusmalli hylättiin kansanäänestyksessä keväällä 2014.[9]
Brasilian ilmavoimat on päättänyt hankkia 36 konetta JAS-39E/F tyyppiä. Kauppaan sisältyy muun muassa tuotantolinjan rakentaminen Brasiliaan. Koneiden toimitukset alkavat vuonna 2019.[10]
Slovakia on tehnyt aiesopimuksen, johon liittyy yhteistyö Tšekin kanssa.[11]
Potentiaalisia kauppoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gripen oli yksi ehdokas harkittaessa Suomen ilmavoimille Saab 35 Drakenin ja MiG-21:n korvaajaa; valituksi tuli F/A-18 Hornet.[12]
Gripen on yksi HX-hävittäjähankkeen ehdokkaista F/A-18 Hornetin seuraajaksi Suomen Ilmavoimille[13].
Yleistä ominaisuuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääominaisuuksia on muun muassa ketteryys ilmassa, edulliset käyttökustannukset, toimintavarmuus ja kehittynyt elektroninen sodankäynti. Valmistaja väittää Gripenin olevan puolet halvempi käyttökustannuksissa kuin kilpailijat ja lentotunteihin suhteutettuna luotettavin yksimoottorinen monitoimihävittäjä maailmassa.
Gripen on suunniteltu laskeutumaan lyhyille tienpätkille, joissa viisihenkinen huoltomiehistö pystyy tankkaamaan ja aseistamaan koneen noin 10 minuutissa. Varsinkin Israelin käymät sodat ovat osoittaneet lentokenttien heikkouden ja tärkeyden saada kone mahdollisimman nopeasti takaisin ilmaan. Nousuun tarvitaan noin 400 metriä ja laskeutumiseen ilman jarrukaapeleita noin 500 metriä.
Datalinkki-yhteydet mahdollistavat esimerkiksi sen, ettei koneiden tarvitse pitää tutkaa ollenkaan päällä, tai lentueesta vain yksi pitää tutkaa päällä. Koneiden tutkatietoja voi myös matemaattisesti verrata keskenään, mikä auttaa havaitsemaan muuten piilossa olevan vihollisen.
Gripen on osallistunut sotatoimiin Libyassa ja ilmasotaharjoituksissa (esimerkiksi Red Alaska) sen operatiivinen käyttövarmuus on ollut hyvä. Gripenin elektronisen sodankäynnin järjestelmät ovat luoneet pääetulyöntiaseman vanhemman sukupolven koneisiin nähden. Gripeniä on ollut vaikea havaita tai saada tutkalukitusta aikaiseksi. Lähitaistelussa tietokone voi itsenäisesti suunnata koneen ja suorittaa tykillä ampumisen. Tiukassa kaarrossa Gripen säilyttää hyvin lentonopeutensa.
Koneissa käytetään siviilikoneiden Jet A1 -polttoainetta, mikä on tuottanut konetyypille ongelmia yhteisoperaatioissa, joissa muut koneet käyttävät NATO-standardin mukaista JP5-polttoainetta.[14]
Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- JAS 39A – otettiin palveluskäyttöön 1996.
- JAS 39B – kaksipaikkainen versio 39A:sta.
- JAS 39C – NATO-yhteensopiva ja teknisesti päivitetty versio.
- JAS 39D – kaksipaikkainen versio 39C:stä.
- JAS 39E/F – kehitteillä oleva tuleva malli, jossa on muun muassa AESA-tutka, 38 % suurempi polttoainetankki, kaksi asekiinnikettä lisää ja tehokkaampi moottori. Muutoksilla haetaan parempaa pommitus-roolia kun nykyversiossa pääpaino on torjuntakyvyssä.
Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 1
- Pituus: 14,1 m
- Kärkiväli: 8,4 m
- Korkeus: 4,5 m
- Siipipinta-ala: 25,54 m²
- Tyhjäpaino: 6 620 kg
- Lentopaino: 8 720 kg
- Suurin lentoonlähtöpaino: 14 000 kg
- Voimalaite: 1 × Volvo RM12 -ohivirtaussuihkumoottori; 54 kN kuivana, 80,5 kN jälkipolttimella
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: Mach 2
- Taistelusäde: > 1 200 km rynnäkkötehtävä vahvistetulla omasuoja-aseistuksella
- Siirtolentomatka: 3 200 km
- Lakikorkeus: 15 000 m
- Siipikuormitus: 341 kg/m²
- Työntövoima-painosuhde: 0,94
Aseistus
- Tykit
- 1 × 27 mm Mauser BK-27 automaattitykki
- Ohjukset:
- 2 × AIM-9 Sidewinder (RB 74) -ilmataisteluohjuksia
- 4 × AIM-120 AMRAAM -ilmataisteluohjuksia
- 4 × AGM-65A/B Maverick (RB 75) -ilmasta-maahan-ohjuksia
- 2 × Saab RBS 15F -meritaisteluohjuksia
- 2 × Dasa DWS 39 -sirotteiden levittäjiä tai KEPD 150 -kuormaohjuksia
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. |
- ↑ http://www.ipmsstockholm.org/magazine/1998/12/stuff_gripen_10years.htm
- ↑ saairforce.co.za Gripen D
- ↑ saairforce.co.az Gripen C
- ↑ saab.com Hungary
- ↑ defense-aerospace.com
- ↑ saab.com Czech
- ↑ saabgroup.com ETPS
- ↑ http://nationmultimedia.com/2009/02/12/politics/politics_30095568.php
- ↑ defenseindustrydaily.com
- ↑ http://www.reuters.com/article/2014/10/27/us-saab-brazil-idUSKBN0IG0R020141027(Viitattu 29.10.2014)
- ↑ http://www.flightglobal.com/news/articles/slovakia-creeps-closer-to-gripen-agreement-403222/
- ↑ Nurmi, Lauri: Jussi Niinistö: Suomi voi ostaa Gripeneitä ja jotain toista konemallia 29.5.2015. Satakunnan Kansa. Viitattu 25.9.2015.
- ↑ Hornetin seuraajahankkeen tarjouspyyntö lähetetään kaikille hävittäjäkandidaateille Viitattu 17.2.2018.
- ↑ http://svt.se/2.22620/1.2384527/spand_stamning_infor_forsta_jas-uppdraget
