Saab JAS 39 Gripen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saab JAS 39 Gripen
JAS 39 Gripen RIAT 2009 -lentonäytöksessä.
JAS 39 Gripen RIAT 2009 -lentonäytöksessä.
Tyyppi hävittäjä
Alkuperämaa  Ruotsi
Valmistaja Saab AB
Ensilento 1988
Esitelty 1996

Saab JAS 39 Gripen on Saab AB:n valmistama neljännen sukupolven hävittäjälentokone. Lyhenne JAS tulee sanoista jakt-, attack- och spaningsplan (hävittäjä-, rynnäkkö- ja tiedustelukone).

Gripen on deltasiipinen, varustettu canardeilla eli etusiivillä, pituussuunnassa staattisesti epävakaa ja fly-by-wire-ohjattu. Konetyypistä on kolme versioita: A, C ja E.[1]

Gripen A- ja C-version moottorina on GE F404G, joka tunnetaan myös merkinnällä Volvo RM12, ja E-version moottorina on GR F414G, jolla kone saavuttaa kaksinkertaisen äänennopeuden. Uusimmat koneet on muokattu yhteensopiviksi Naton standardien kanssa ja ne soveltuvat ilmatankkauksiin.[1]

Vuonna 1979 Ruotsin hallitus aloitti kehitystutkimukset konetyypistä, joka pystyisi hävittäjä-, rynnäköinti- ja kohdetiedustelutehtäviin, korvatakseen Ruotsin ilmavoimien Saab J 35 Draken- ja Saab J37 Viggen -hävittäjät. Saabin uusi malli valittiin ja siitä kehitettiin JAS 39, jonka ensilento oli vuonna 1988. Ensimmäinen sarjatuotantokone luovutettiin Ruotsin ilmavoimille vuonna 1993, ja se otettiin palveluskäyttöön vuonna 1996.[2] Koneen päivitettyjä versioita, joissa oli aiempaa edistyneempi avioniikka ja jotka soveltuivat pitempiin tehtäviin, alkoi tulla käyttöön vuonna 2003.

Konetyypin kansainvälistä markkinointia varten Saab muodosti kumppanuuksia ja yhteistoimintaa ulkomaisten ilmailualan yritysten kanssa, mukaan lukien British Aerospace Saab-BAe Gripen AB:n kautta vuodesta 1995 lähtien. Gripenin varhaismalleilla oli kohtuullista menestystä vientimarkkinoilla Keski-Euroopassa, Etelä-Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa.[3]

Uudelleen suunniteltu ja päivitetty versio Gripen NG, Super JAS, JAS 39E/F Gripen tai nykyään Gripen E/F on tulossa sekä Ruotsin että Brasilian ilmavoimien käyttöön.[4] Muutoksiin C-versiosta E:hen sisältyvät General Electric F414G -moottori, AESA-tutka ja merkittävästi lisätty sisäinen polttoainetilavuus. Vuoteen 2020 mennessä on rakennettu yhteensä 271 Gripeniä, joista 204 on toimitettu vuoteen 2007 mennessä Ruotsin ilmavoimille.[5]

JAS 39 Gripen (2004)

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gripenin tunnus: aarnikotka.

70-luvun lopulla Ruotsi alkoi etsiä korvaajaa ikääntyville Saab 35 Drakenille ja Saab 37 Viggenille. [6] Ruotsin ilmavoimat tarvitsi edullista 2 Machin nopeuteen pystyvää hävittäjää, jolla olisi lyhyt kiitotievaatimus hajautettua tukikohtasuunnitelmaa varten miehitystilanteessa. Bas 90 -järjestelmä käsitti 800 metriä pitkiä ja 17 metriä leveitä alkeellisia kiitoteitä.[7][8] Yhtenä tavoitteena koneen piti olla pienempi kuin Viggen, mutta kuormauskyvyltään ja taistelusäteeltään samanlainen tai parempi.[9] Ensiehdotuksiin kuuluivat Saab 38, joka oli suunniteltu rynnäkkö- ja suihkuharjoituskone,[10] sekä A 20, Viggenin kehitelmä, jolla olisi ollut hävittäjän, rynnäkkökoneen ja meritiedustelukoneen kykyjä.[11] Niiden ohessa tutkittiin myös ulkomaisia vaihtoehtoja, joihin kuuluivat General Dynamics F-16 Fighting Falcon, McDonnell Douglas F/A-18 Hornet,[”Williams” 1] Northrop F-20 Tigershark ja Dassault Mirage 2000.[12] Lopulta Ruotsin hallitus valitsi vaihtoehdon, jossa Saab kehittää uuden hävittäjän.[”Williams” 2]

Vuonna 1979 hallitus alkoi tutkia samalla lennolla moneen eri tehtävään pystyvää hävittäjäkonetta. Siinä yhteydessä käytiin läpi monta Saabin suunnitelmaa, joista lupaavin oli ”Projekti 2105”, joka nimettiin myöhemmin ”Projekti 2108:ksi” ja vielä uudelleen ”Projekti 2110:ksi”. Puolustusvoimien materiaalilaitos (Försvarets Materielverk FMV) suositteli sitä hallitukselle.[”Williams” 3] Vuonna 1980 perustettiin yhteisyritys IG JAS, joka oli Saab-Scanian (myöhemmin Saab AB), LM Ericssonin, Volvo Flygmotorin, Svenska Radioaktiebolaget Communicationsin ja Förenade Fabriksverkenin (FFV) yhteishanke. [13]

Suosikkikone oli yksimoottorinen, kevyt, yksipaikkainen, fly-by-wire-ohjattu, etusiipirakenteinen ja aerodynaamisesti epävakaa.[”Williams” 4] Moottoriksi valittiin General Electric F404−400:n lisenssivalmistettu versio Volvo-Flygmotor RM12. Alkuperäisen moottorin painoa ja komponenttien määrää piti vähentää.[14] Ruotsin valtiopäivien hyväksynnällä[15] FMV teki 30.6.1982 yhteensä 25,7 miljardin Ruotsin kruunun arvoiset sopimukset Saabin kanssa viidestä prototyypistä ja 30 koneen alkusarjasta.[16] Tammikuuhun 1983 mennessä yksi Viggen oli muutettu JAS 39:ään suunnitellun avioniikan testikoneeksi.[17] JAS 39 sai julkisen nimikilpailun perusteella nimen Gripen (aarnikotka),[18] joka on Saabin pääkonttorin kotimaakunnan Itä-Götanmaan vaakunaeläin.

Gripenin 1:24-tuulitunnelimalli, jota käytettiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 1980.

Koelennot, tuotanto ja parannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saab esitteli ensimmäisen Gripenin 26.4.1987, jolloin yhtiö täytti 50 vuotta.[19] Koneen piti lentää samana vuonna, mutta ensilento siirtyi puolitoista vuotta lennonhallintajärjestelmän ongelmien vuoksi. Ensimmäinen prototyyppi ”39-1” teki 51 minuutin ensilennon 9.12.1988 tehdaspilotti Stig Holmströmin ohjaamana.[”Williams” 5][20] Koelento-ohjelman aikana syntyi huolia koneen avioniikasta, erityisesti fly-by-wire-ohjausjärjestelmästä ja staattisen epävakauden hallinnasta. Ongelma johti prototyypin onnettomuuteen 2.2.1989 laskeutumisessa Linköpingiin. Koelentäjä Lars Rådeström selviytyi olkapään murtumalla. Onnettomuuden syyksi todettiin lentäjän aiheuttama heilahtelu, jonka aiheutti lennonhallintajärjestelmän pituusvakauden hallinnan toiminta.[”Williams” 6][21][22]

Onnettomuuden takia Saab ja amerikkalainen Calspan muokkasivat koneen ohjelmistoa. Muokattua Lockheed NT-33A -konetta käytettiin parannusten testaamiseen, mikä mahdollisti koelento-ohjelman jatkumisen 15 kuukauden kuluttua onnettomuudesta. Tuotantolinjalta tullut kone 39102 tuhoutui 8.8.1993 onnettomuudessa näytöslennolla Tukholman yllä. Koelentäjä Rådeström menetti koneen hallinnan matalalla tehdyssä liikkeessä, kun kone sakkasi, mikä pakotti hänet käyttämään heittoistuinta. Saab löysi myöhemmin ongelman ohjaajan nopeista ja suurista liikkeistä ohjaussauvalla. Tutkinta ja virheen korjaaminen viivyttivät koelentoja, jotka alkoivat uudelleen joulukuussa 1993.[”Williams” 7][23]

Ruotsin ensimmäinen tilaus sisälsi option toisesta 110 koneen erästä, joka päätettiin käyttää kesäkuussa 1992. Toinen tuotantoerä koostui 96 yksipaikkaisesta JAS 39 A:sta ja 14 kaksipaikkaisesta JAS 39 B:stä.[16][24] B-versio on 66 cm pitempi kuin A, ja takaohjaamon lisäämiseksi piti myös poistaa tykki ja pienentää rungon polttoainesäiliötä.[”Williams” 8] Huhtikuuhun 1994 mennessä oli rakennettu viisi prototyyppiä ja kaksi sarjatuotantokonetta, mutta näkökentän ulkopuolelle ulottuvaa ilmataisteluohjusta ei ollut vielä valittu.[25]

Kolmas tuotantoerä tilattiin kesäkuussa 1997 sisältäen 50 A-versiosta päivitettyä yksipaikkaista JAS 39C:tä ja 14 JAS 39D:tä.[”Williams” 9] Niitä kutsuttiin ”Turbo Gripeneiksi”, ja niillä on Nato-yhteensopivuus vientitarkoituksia varten.[26] Vuosina 2002-2008 toimitetun kolmannen tuotantoerän koneissa oli tehokkaampi ja päivitetty avioniikka, sisään vedettävä ilmatankkauspuomi nokan ohjaamosta katsoen oikealla puolella ja OBOGS-hapentuottojärjestelmä ohjaajalle.[27] Ilmatankkausta testattiin sitä varten varustetulla prototyypillä ”39-4”, jota tankattiin onnistuneesti koelennoilla Royal Air Forcen VC10-ilmatankkauskoneesta vuonna 1998.[”Williams” 10]

Kumppanuussopimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Afrikan ilmavoimien Gripen C.

Pariisin ilmailunäyttelyssä 1995 Saab Military Aircraft ja British Aerospace (BAe, nykyään BAE Systems) julkistivat perustaneensa yhteisyrityksen Saab-BAe Gripen AB:n, jonka päämääränä oli Gripenin maailmanlaajuinen sopeuttaminen, valmistus, markkinointi ja tuki. [”Williams” 11][28] Sopimus sisälsi A- ja B-sarjan koneiden muutostyöt C- ja D-sarjan vientikoneiksi, mikä kehitti Gripenin yhteensopivuutta Nato-standardeihin.[29] Yhteistyötä jatkettiin vuonna 2001 Gripen Internationalin perustamisella viennin edistämiseksi.[30] Joulukuussa 2004 Saab ja BAE Systems tiedottivat, että BAE myy suuren osuutensa Saabista ja että Saab ottaa täyden vastuun Gripenin markkinoinnista ja vientitilauksista.[31] Kesäkuussa 2011 Saab tiedotti, että sisäinen tutkinta on paljastanut todisteita BAE Systemsin harjoittamasta korruptiosta, mm. rahanpesusta, Etelä-Afrikassa, joka oli yksi Gripen-asiakas.[32][33]

Huhtikuun 26. päivä 2007 Norja allekirjoitti Saabin kanssa 150 Norjan kruunun sopimuksen yhteistyöstä Gripenin kehittämisessä. Sopimus sisälsi Norjan teollisuuden integroinnin konetyypin tulevaisuuden versioiden kehittämiseen.[34] Saman vuoden kesäkuussa Saab teki sopimuksen Thales Norway A/S:n kanssa Gripenin viestintäjärjestelmien kehittämisestä.[35] WikiLeaksiin vuonna 2010 vuodettujen tietojen mukaan Yhdysvaltain diplomaatit Oslossa olivat olleet huolestuneita Norjan ja Ruotsin Gripen-yhteistyöstä ja pyytäneet Washingtonin apua Norjan painostamiseksi, ettei maa ostaisi Gripeneitä.[36]

Joulukuussa 2007 osana Gripen Internationalin markkinointiponnistuksia Tanskassa tanskalaisen Terma A/S:n kanssa solmittiin sopimus, joka otti sen mukaan teolliseen yhteistyöohjelmaan 10-15 vuodeksi. Ohjelman arvoksi arvioitiin yli 10 miljardia Tanskan kruunua, ja se riippui osittain Tanskan Gripen-hankinnasta.[37]Sittemmin Tanska päätti hankkia F-35A-hävittäjiä.

Kiistoja, skandaaleja ja kustannuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edistyksellisen monitoimihävittäjän kehittäminen oli Ruotsille suuri hanke. Vaikka sen edeltäjä Viggen oli vähemmän edistyksellinen ja edullisempi, sen oli kritisoitu haukkaavan liian paljon Ruotsin puolustusbudjetista, ja kriitikot leimasivat sen jo vuonna 1971 käeksi puolustusvoimien pesässä.[38] Maata 1950-luvulta asti hallinneen sosiaalidemokraattisen puolueen vuoden 1972 puoluekokouksessa tehtiin esitys lopettaa kaikki tulevaisuuden projektit edistyksellisen sotilaskoneen kehittämiseksi. Vuonna 1982 Gripen-projekti läpäisi valtiopäiväkäsittelyn äänin 176 puolesta – 167 vastaan koko sosiaalidemokraattisen puolueen vastustaessa ehdotusta ja vaatien lisätutkimuksia. Lakiehdotus tuotiin käsittelyyn vuonna 1983,[39] ja se hyväksyttiin lopullisesti huhtikuussa 1983 sillä ehdolla, että projektille asetetaan ennalta kiinteä sopimushinta.[40] Päätöstä kritisoitiin myöhemmin epärealistiseksi myöhempien kustannusten ylitysten takia. [38]

Annika Brändströmin mukaan vuosien 1989 ja 1993 Gripen-onnettomuudet veivät konetyypiltä uskottavuutta ja heikensivät sen julkista kuvaa. Julkisen arvailun mukaan epäonnistuminen ensimmäisessä onnettomuudessa paljastuneiden teknisten ongelmien korjaamisessa myötävaikuttivat suoraan toiseen onnettomuuteen, vaikka se olisi ollut vältettävissä.[41] Brändström havaitsi, että media oli vaatinut projektilta suurempaa julkista vastuun ottamista ja selitystä. Huonoon informaatioon perustunut median analyysi oli myös vääristänyt yleistä tietämystä Gripenistä. Istuva konservatiivihallitus tuki Gripeniä nopeasti. Puolustusministeri Anders Björck antoi julkilausuman, jonka mukaan projekti oli hyvin myönteinen Ruotsille. Samaan aikaan raportoitiin BAE Systemsin ja Saabin laajamittaisesta lahjonnasta ja korruptiosta liittyen Gripenin markkinointiponnistuksiin Etelä-Afrikassa, Itävallassa, Tsekin tasavallassa ja Unkarissa.[42][43] Vuonna 2007 ruotsalaisjournalistit raportoivat, että BAE oli maksanut lahjuksia miljoonien eurojen edestä.[44][45][46] Rikostutkinnat kahdeksassa maassa johtivat vain Itävallassa yhden henkilön, Alfons Mensdorf-Pouillyn, syytteeseen lahjonnasta. Skandaali tahrasi BAE Systemsin, Gripenin, Saabin ja Ruotsin kansainvälistä mainetta.[43]

Gripenin kustannukset ovat olleet usein huomion ja arvailun kohteena. Vuonna 2008 Saab tiedotti pienentyneistä tuotoista osittain Gripenin markkinointikustannusten nousun takia.[47] Saab kiisti vuonna 2008 Norjan laskelmat Gripen NG:n F-35:tä korkeammista hankintahinnasta ja elinkaarikustannuksista sekä riittämättömästä operatiivisesta kyvystä. Saabin mukaan Norjan väitteet sopivat ”johonkin muuhun koneeseen.”[48] Euroopan Unionin Institute for Security Studiesin raportin mukaan Gripenin koko tutkimus- ja kehityskustannukset olivat 1,84 miljardia euroa.[49] Jane’s Information Groupin mukaan Gripenin operatiiviset kustannukset olivat matalimmat länsihävittäjistä; ne arvioitiin 4 700 dollariksi lentotunnilta.[50] Ruotsin puolustusministeriö arvioi 60 Gripen E/F:n järjestelmän hinnaksi 90 miljardia Ruotsin kruunua jaettuna vuosille 2013-42. Ruotsin puolustusvoimat arvioi 100:n Gripen C/D-version koneen ylläpidon vuoteen 2042 maksavan 60 miljardia kruunua, kun taas koneen hankinta ulkomaiselta valmistajalta maksaisi 110 miljardia kruunua.[51]

Gripen E/F ja muut versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gripen NG Demo.

Kaksipaikkainen ”Gripen Demo” tilattiin vuonna 2007 erilaisten päivitysten testaamiseksi.[52][53] Se sai General Electric F141G -moottorin, joka on kehitetty Boeing F/A-18E/F Super Hornetin moottorista.[54] Tämän Gripen Demon maksimilentoonlähtöpaino nousi 14 000:sta 16 000 kg:aan, sisäinen polttoainetilavuus kasvoi 40 %, kun päälaskutelineet siirrettiin rungosta siipiin, mikä mahdollisti myös kahden uuden ripustimen lisäämisen rungon alle. Koneen taistelusäde oli 1 300 km lisäpolttoainesäiliöiden ja kuuden ilmataisteluohjuksen kanssa.[53][55] PS-05/A-tutka korvattiin uudella Raven ES-05 -AESA-tutkalla, joka perustuu Selex ES:n Vixen-AESA-tutkiin, joita valmisti sittemmin Finmeccanica, nykyään Leonardo.[56][57][58] Gripen Demon ensilento oli 27.5.2008.[59] Supercruise-kyvyn testissä 21.1.2009 Gripen Demo lensi nopeudella 1,2 Machia ilman jälkipolttoa.[60] Gripen Demo toimi perustana Gripen E/F:lle, joihin aluksi viitattiin myös nimillä Gripen NG (Next Generation) ja MS 21 (Mission System 21).[61][62]

Saab tutki 1990-luvulla Gripen-versiota, joka pystyisi toimimaan lentotukialuksilta. Vuonna 2009 se aloitti Sea Gripen -projektin vastauksena Intian tietopyyntöön tukialushävittäjästä. Brasilia saattaa myös tarvita uutta tukialushävittäjää. [63][64] Neuvoteltuaan Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriön virkamiesten kanssa toukokuussa 2011 Saab päätti perustaa maahan kehityskeskuksen Sea Gripen -konseptin laajentamiseksi.[65] Vuonna 2013 Saabin silloinen Aeronautics-liiketoiminnan johtaja Lennart Sindahl sanoi, että yhtiö tutki miehittämättömään operointiin kykenevää Gripen E:tä, mutta sen ja tukialusversion lisäkehittäminen vaatisivat ostajan sitoutumisen projektiin.[66][67] Brasilian merivoimat osoitti vuonna 2014 kiinnostusta tukialus-Gripeniin.[68]

Vuonna 2010 Saab sai Ruotsin valtiolta neljän vuoden sopimuksen Gripenin tutkan ja muiden laitteiden parantamiseksi, uusien aseiden integroimiseksi ja operointikustannusten madaltamiseksi.[69] Kesäkuussa 2010 Saab ilmoitti, että Ruotsi suunnittelee tilaavansa Gripen NG:tä, joka oli nimetty JAS 39E/F:ksi. Se oli määrä ottaa palveluskäyttöön viimeistään vuonna 2017 riippuen vientitilausten määrästä.[70] Kun Sveitsi oli 25.8.2012 ilmaissut aikeensa ostaa 22 Gripen E/F:ää, Ruotsi ilmoitti suunnittelevansa tilata 40-60 konetta.[71] Ruotsin hallitus päätti 17.1.2013 tilata 60 Gripen E:tä.[72] Sen sijaan Sveitsi päättikin kansanäänestyksen jälkeen jättää Gripenit tilaamatta ja lykätä hankintaprosessia.[73]

Heinäkuussa 2013 alkoi ensimmäisen Gripen E -testikoneen kokoonpano.[74] Alun perin 60 JAS 39C:tä piti varustaa uudelleen JAS 39E:iksi vuoteen 2023 mennessä,[75] mutta suunnitelma päivitettiin niin, että Gripen E -koneet saavat uudet lentorangat ja vain joitain osia C-versiosta.[76] Ensimmäinen sarjatuotantokone oli määrä luovuttaa Ruotsin ilmavoimille vuonna 2018 ja maaliskuussa 2014 Saab julkisti suunnitelmat saada Gripen E:lle sotilaskonetyyppisertifiointi myös vuonna 2018. [77] Ensimmäinen Gripen E esiteltiin 18.5.2016.[78] Saab viivästytti koneen ensilentoa vuodesta 2016 vuoteen 2017 keskittyäkseen sen tietokoneohjelmiston sertifiointiin.[79] Rullauskokeet suurilla nopeuksilla alkoivat joulukuussa 2016.[80][81] Syyskuussa 2015 Saabin Aeronautics-liiketoimintayksikön johtaja Lennart Sindahl ilmoitti, että Saab kehittää Gripen F:n elektronisen sodankäynnin versiota.[82] Gripen E teki ensilentonsa 15.6.2017.[83] Toukokuuhun 2018 mennessä kone oli saavuttanut yliääninopeuden ja aloittamassa kuormaustestit.[84]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiskatsaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gripen on monitoimihävittäjä, joka on tarkoitettu kevyeksi ja ketteräksi lavetiksi, jossa on erittäin mukautuva avioniikka. Siinä on etusiivet eli canardit ja deltasiipi. Kone on tarkoituksellisesti epävakaa, ja sitä hallitaan fly-by-wire-järjestelmällä. Niiden yhdistelmä pyrkii lisäämään koneen liikehtimiskykyä ja vähentämään ilmanvastusta.[85][86] Gripenillä on myös lyhyt kiitotievaatimus, korkean vajoamisnopeuden ja lyhyiden laskukiitojen kestokyky.[87] Ilmajarrut sijaitsevat takarungon sivuilla, ja myös etusiivet toimivat ilmajarruina lyhentäen laskukiitoa.[”Williams” 12] Kone pystyy lentämään 70‒80 asteen kohtauskulmalla.[88]

Gripenin pitkän, noin 50 vuoden elinkaaren mahdollistamiseksi Saab suunnitteli koneeseen pienet ylläpitovaatimukset.[89] Pääjärjestelmät, kuten RM12-moottori ja PS-05/A-tutka ovat modulaarisia, millä pienennetään operointikustannuksia ja lisätään luotettavuutta.[86] Gripen suunniteltiin joustavaksi, mikä tarkoittaa, että uusia sensoreita, tietokoneita ja aseita voidaan integroida teknologian kehittyessä.[90]

Yksi Gripen-ohjelman näkökohta, jota Saab on innokkaasti korostanut, on ollut teknologian siirtosopimukset ja teollinen yhteistyö vientiasiakkaiden kanssa.[91] Gripen on tyypillisesti räätälöity asiakkaan vaatimusten mukaan, mikä on mahdollistanut paikallisten alihankkijoiden ottamisen mukaan valmistus- ja tukiprosesseihin, mm. Etelä-Afrikan ilmavoimien Gripenien komponentteja ja järjestelmiä, kuten viesti- ja elektronisen sodankäynnin järjestelmät, valmistivat eteläafrikkalaiset yritykset.[92] Käyttäjillä on myös pääsy Gripenin lähdekoodiin ja tekniseen dokumentaatioon, mikä mahdollistaa päivitysten ja uusien järjestelmien riippumattoman integroinnin.[93] Jotkut vientiasiakkaat, kuten Brasilia, haluavat koota Gripenit kotimaassaan, ja valmistaa koneita myös muille vientiasiakkaille.[94]

Avioniikka ja sensorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki Gripenin avioniikka on täysin integroitu käyttäen viittä digitaalista MIL-STD-1553B-dataväylää tavalla, jota kuvataan ”sensorifuusioksi”.[86] Avioniikan täysi integraatio tekee Gripenistä ”ohjelmoitavan” koneen, joka mahdollistaa suorituskykyä lisäävät ohjelmistopäivitykset uusia operatiivisia rooleja ja laitteita varten.[95] Gripenin pääasiallisissa lennonhallintajärjestelmissä käytettiin Ada-ohjelmointikieltä viimeisissä prototyypeissä vuodesta 1996 lähtien sekä kaikissa tuotantokoneissa sen jälkeen.[96] Gripenin ohjelmistoa parannetaan jatkuvasti uusien kykyjen lisäämiseksi, toisin kuin sen edeltäjää Viggeniä, jota päivitettiin puolentoista vuoden välein.[97]

Gripenin ohjaamon heijastusnäyttö.

Koneen sensorien tuottama data ja ohjaamotoiminta tallennetaan suurelta osin digitaalisesti koko tehtävän ajalta. Informaatio voidaan toistaa joko ohjaamossa tai datansiirtoyksikköä käyttäen se voidaan ladata analysointia varten. Samaa yksikköä käyttäen tehtävädata voidaan ladata koneeseen.[98][99] Viggenin tavoin Gripen suunniteltiin toimimaan kansallisen puolustusjärjestelmän yhtenä komponenttina, jolloin tieto siirtyy reaaliajassa koneen ja johtokeskuksen välillä.[100] Saabin mukaan Gripenissä on ”maailman kehittynein datalinkki”.[86] Gripenin taktinen Ternav-navigointijärjestelmä yhdistää informaatiota monista koneen järjestelmistä, kuten ADC:stä, tutkakorkeusmittarista ja GPS:stä, laskien jatkuvasti koneen sijaintia.[101]

Gripen tuli palvelukäyttöön Ericssonin ja GEC-Marconin kehittämän X-taajuusalueen PS-05/A-pulssidopplertutkan kanssa, joka perustuu GEC-Marconin edistykselliseen, Sea Harrierissa käytettyyn Blue Vixen -tutkaan, joka oli myös Eurofighterin CAPTOR-tutkan perustana.[86][102] Joka sään tutka pystyy paikantamaan ja tunnistamaan maaleja 120 km:n päästä[”Williams” 13] ja seuraamaan samanaikaisesti automaattisesti useita lentäviä maaleja sekä maa- ja merimaaleja.[103] Saabin mukaan PS-05/A pystyy käsittelemään kaikkia ilmapuolustus-, ilmasta maahan- ja kohdetiedustelutehtäviä[86] ja siitä on ollut vuodesta 2015 lähtien käytössä Mark 4 -päivitys.[104][105] Mark 4 lisäsi korkealla lentävien maalien havaintoetäisyyttä 150 % ja mahdollisti pienempien maalien havainnoinnin ja seuraamisen. Se paransi matalalla lentävien maalien havaintoetäisyyttä 140 % ja mahdollisti AIM-120C-7 AMRAAM-, AIM-9X Sidewinder ja MBDA Meteor -ilmataisteluohjusten täyden integraation.[106]

Gripen E/F käyttää Raven ES-05 -AESA-tutkaa, joka perustuu Selex ES:n Vixen-AESA-tutkatuoteperheeseen.[107] Tutka pystyy tarkkailemaan paljon laajempaa aluetta paljon kauemmas kuin Gripen C/D:n tutka. [108] Lisäksi koneeseen on integroitu Skyward-G-IRST-sensori, joka pystyy passiivisesti havaitsemaan lämpösäteilyn lähteitä ilmasta ja maasta lähietäisyydeltä.[109] Gripen E:n sensorien väitetään pystyvän havaitsemaan pienen tutkapoikkipinta-alan maaleja näkökantaman ulkopuolelta.[110] Maaleja seurataan ”paras sensori hallitsee” -järjestelmällä, jossa ovat mukana koneen omien sensorien lisäksi tutkan datalinkin kautta vastaanottama sensori-informaatio.[111][112] Uuden AESA-tutkan ensimmäiset koelennot tehtiin huhtikuussa 2020.[113]

Nykyaikaiset elektronisen sodankäynnin järjestelmät nojautuvat voimakkaasti tietokoneiden laskentatehoon. Gripenin erottaa sen kilpailijoista se, miten paljon koko kone ja sen järjestelmät on suunniteltu elektronisen sodankäynnin järjestelmien ympärille.[114] Eurofighter Typhoonin lentäjät viittasivat usein Gripen C:hen ”tykinruokana” sen heikompien työntövoima-paino-suhteen, nopeuden, ketteryyden ja aseistuksen takia, kunnes Gripen on käyttänyt elektronisen sodankäynnin kykyjään, joka on tuottanut Eurofightereille harjoituksissa ikäviä yllätyksiä, kun ne ovat päässetkin huomaamatta hälyttävän lähelle.[115] Yhdessä harjoituksessa Saksan Eurofightereita vastaan Gripen C -lentäjät kyllästyivät pilkkaamiseen ja käynnistivät koneen sota-ajan kyvyt. Yhden koneen kerrotaan pystyneen häirintäkykyään käyttäen ilmestymään Eurofighterin siivelle huomaamatta.[116]

Ohjaamo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gripen E:n ohjaamo.

Ohjaimet toimivat tyypillisen HOTAS-järjestelmän (Hands On Throttle And Stick) mukaisesti: keskellä olevasta ohjaussauvasta voi hallita myös ohjaamonäyttöjä ja asejärjestelmiä. Lennonhallinnasta vastaa digitaalinen, kahdella varajärjestelmällä varustettu fly-by-wire-järjestelmä,[86] ja myös kaasussa on mekaaninen varajärjestelmä.[117] Viestintä, navigointi ja päätöksentekoa tukeva data löytyvät keskusnäytön yläpuolelta.[118] Gripenissä on Saabin EP-17-ohjaamonäyttöjärjestelmä, joka antaa ohjaajalle korkeatasoisen tilannetietoisuuden ja älykkään informaationhallintansa ansiosta vähentää hänen työtaakkaansa. Gripenissä on sensorifuusiokyky, joka automaattisesti yhdistää ja analysoi koneen sensorien ja tietokantojen informaation ja esittää ohjaajalle hyödyllisen informaation heijastusnäyttöön, kolmeen suureen monitoimivärinäyttöön (MFD) ja valinnaisesti HMDS-kypäränäyttöön.[119]

Kolmesta MFD-näytöstä keskimmäinen näyttää navigointi- ja tehtävädataa, vasemmanpuoleinen koneen tilaa ja elektronisen sodankäynnin informaatiota ja oikeanpuoleinen sensori- ja tulenhallintatietoa.[118] Kaksipaikkaisessa koneessa takaohjaamon näyttöjä voi käyttää riippumatta etuohjaamon näyttöjärjestelystä. Saab on mainostanut tätä kykyä hyödylliseksi elektronisen sodankäynnin ja kohdetiedustelun tehtävissä sekä toteuttaessaan johtamistoimia.[119] Toukokuussa 2010 Ruotsi alkoi varustaa Gripeneitä lisätietokonejärjestelmillä ja uusilla näytöillä.[120] Näyttöjen sisältöjä voidaan vaihtaa keskenään, ja vikatilanteiden varalta lentotietoa voidaan näyttää millä näytöllä tahansa.[117] Gripen E/F:n ulkomaisille ostajille tarjotaan ohjaamon laajakuvakosketusnäyttöä, jonka informaation jokainen ohjaaja voi järjestellä mieleisekseen, mutta siihen löytyy myös oletusjärjestelyjä. Se tulee käyttöön Brasilian tilaamiin koneisiin. [121]

Saab ja BAE Systems kehittivät Gripenin ohjaajan käyttöön Cobra HMDS-kypäränäytön, joka perustuu Eurofighterin Striker-kypäränäyttöön.[122] Vuoteen 2008 mennessä Cobra oli täysin integroitu operatiivisiin koneisiin ja sitä tarjottiin vientikoneisiin. Järjestelmä jälkiasennettiin Ruotsin ja Etelä-Afrikan vanhempiin Gripeneihin.[122] Cobra tarjoaa sensoridatan, maalinseurannan ja lentoparametrien tietoa ja hallintaa, ja se voidaan valinnaisesti varustaa pimeäkäyttöön. Kypärä voidaan varustaa myös kemiallisella/biologisella suodattimella.[98] Kaikki kypärän ja ohjaamon väliset liitännät on varustettu nopeaa irrotusta varten heittoistuimen turvalliseksi käyttämiseksi.[122]

Moottori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikissa palveluskäytössä olevissa Gripen C/D -koneissa on Volvo RM12 -ohivirtausmoottori (vuodesta 2016 lähtien GKN Aerospace Engine Systems[123]), joka on lisenssivalmistettu versio General Electric F404:stä. Muutoksilla lisättiin moottorin suorituskykyä ja parannettiin luotettavuutta yksimoottorisuuden turvallisuuskriteerien täyttämiseksi sekä sietämään paremmin lintutörmäyksiä.[117][124] Useita alijärjestelmiä ja komponentteja suunniteltiin uudelleen ylläpitovaatimusten vähentämiseksi.[125] Heinäkuuhun 2020 mennessä RM12-moottoreilla oli lennetty 310 000 tuntia.[126]

Gripen E/F koneissa on General Electric F414G -moottori, joka on yksi Boeing F/A-18E/F Super Hornetin F414-moottorin muunnos. F414G voi tuottaa viidenneksen enemmän työntövoimaa kuin RM12, mikä antaa Gripenille supercruise-kyvyn, 1,1 Machin nopeuden ilmataisteluaseistuksessa.[127] Vuonna 2010 Volvo Aero ilmoitti, että se pystyisi kehittämään RM12-moottoria paremmin vastaamaan F414G:n suorituskykyä, mikä olisi edullisempi vaihtoehto.[128] Ennen kuin Saab valitsi F414G:n, yhtenä ehdokkaana oli myös Eurojet EJ200 ja kääntyvä suihkusuutin.[129]

Gripenin aseistusta: Meteor ja RBS-15.

Varustelu ja aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gripeniin sopivat monenlaiset asejärjestelmät koneen sisäisen 27 mm:n Mauser BK-27 -tykin lisäksi (joka puuttuu Gripen D:stä),[130] mm. ilmataisteluohjus AIM-9 Sidewinder, ilmasta maahan ohjus AGM-65 Maverick ja meritorjuntaohjus RBS-15.[131] Vuonna 2009 saatiin valmiiksi Ruotsin ilmavoimien Gripen-laivaston MS19-päivitysprosessi, mikä mahdollisti yhteensopivuuden mm. MBDA Meteor ja IRIS-T -ilmataisteluohjusten sekä laser-ohjatun GBU-49-täsmäpommin kanssa.[132] Saabin Intian kampanjajohtaja Edvard de la Motte on sanonut: ”Jos ostaa Gripenin, siihen voi valita mitä tahansa aseita Israelista, Ruotsista, Euroopasta, Yhdysvalloista, Etelä-Amerikasta. Se on asiakkaasta kiinni.”[133] Gripen E teki ensimmäisen ohjuslaukaisun lokakuussa 2018 IRIS-T-ilmataisteluohjuksella Vidselin koealueella Ruotsissa.[134] Gripenin MS20-päivitys asennettiin vuonna 2016. Sen mukana kone sai aseistukseensa MBDA Meteor -ilmataisteluohjuksen, joka tuli Ruotsin ilmavoimissa operatiiviseksi ensimmäisenä maailmassa. [135]

Gripen C pystyy kantamaan 6 500 kg:n ase- ja varustekuormaa.[95] Gripenin varusteet sisältävät sensorisäiliöitä kohdetiedusteluun ja maalinosoitukseen, kuten Saabin Modular Reconnaissance Pod System, Thalesin Digital Joint Reconnaissance Pod tai Rafaelin LITENING.[136] Gripenissä on edistyksellinen elektronisen sodankäynnin varustus, jonka avulla se pystyy toimimaan huomaamatta passiivisessa moodissa tai aktiivisesti häiritsemään vihollisen tutkaa. Ohjusvaroitusjärjestelmä havaitsee ja seuraa passiivisesti lähestyviä ohjuksia.[109][137] Marraskuussa 2013 ilmoitettiin, että Saabista tulee yksi ensimmäisistä Selex ES:n kehittämän aktiivisen BriteCloud-häirintäheitteen tarjoajista.[138] Kesäkuussa 2014 Gripen lensi ensi kertaa ohjuksilta suojaavan Enhanced Survivability Technology Modular Self Protection -vastatoimijärjestelmäsäiliön kanssa.[139]

Saab kuvaa Gripeniä ”swing role koneeksi”, joka tarkoittaa kykyä hoitaa samanaikaisesti eri tehtäviä. Kun rooli vaihtuu, ohjaamon käyttöliittymä vaihtuu tietokoneen optimoimana uusien tilanteiden ja uhkien mukaisesti.[98] Gripen on myös varustettu käyttämään eri viestintästandardeja ja -järjestelmiä, mukaan lukien SATURN, Link-16, ROVER ja satelliittiyhteyksiä.[140] Varusteet pitkän ajan ja matkan tehtäviä varten, kuten ilmatankkauspuomi ja OBOGS-hapentuottojärjestelmä, on integroitu Gripeniin.[141]

Käytettävyys ja ylläpito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylmän sodan aikana Ruotsin puolustusvoimien tuli olla valmiit puolustautumaan mahdollista hyökkäystä vastaan. Skenaario vaati taistelukoneiden hajauttamista Bas 90 -järjestelmässä ilmapuolustuskapasiteetin ylläpitämiseksi.[142] Siksi Gripenin kehittämisen avainpäämäärä oli kyky nousta vain 800 metrin pituisilta lumisilta kiitoteiltä.[”Williams” 14] Lisäksi haluttiin lyhyt, vain 10 minuutin kääntöaika, jossa yhden mekaanikon ja viiden varusmiehen joukko pystyisi tarkastamaan, huoltamaan, tankkaamaan ja aseistamaan koneen uudelleen ilmataistelutehtäviä varten. Ilmasta maahan tehtäviin kääntöaika samalla mihityksellä olisi 20 minuuttia.[”Williams” 15][143]

Suunnitteluprosessissa Gripenin ylläpidon helpottaminen ja vähentäminen olivat tärkeitä. Monet alijärjestelmät ja komponentit tarvitsevat korkeintaan vähän huoltoa sen lisäksi, että ne on sijoitettu helpottamaan ylläpitoa..[144] Koneet on varustettu HUMS-kunnonvalvontajärjestelmällä (Health and Usage Monitoring System), joka valvoo monien järjestelmien suorituskykyä ja näyttää tiedot mekaanikoille.[145] Saabilla on jatkuvan parantamisen ohjelma, jossa HUMS:in ja muiden järjestelmien tuottama tieto voidaan analysoida.[146] Saabin mukaan Gripenin käyttökustannukset ovat 50 % pienemmät kuin sen parhailla kilpailijoilla.[86]

Vuonna 2012 Jane's Aerospace and Defense Consulting julkaisi tutkimuksen, jossa vertailtiin uudenaikaisten länsimaisten hävittäjien käyttökustannuksia. Tutkimuksen mukaan Gripenin käyttökustannukset lentotuntia kohti olivat pienimmät, kun huomioon otettiin polttoaineen kulutus, lennonvalmistelu, määräaikaishuollot ja korjaukset sekä siihen liittyvät henkilöstökulut. Gripenin käyttökustannukset olivat 4 700 $. Seuraavaksi pienimmät kustannukset olivat 49 % korkeammat, 7 000 $ F-16C Block 40/50:llä.[147][148]

Hankinta ja operatiivinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin ilmavoimat tilasi yhteensä 204 Gripeniä[149] kolmessa tuotantoerässä. Ensimmäinen kone ”39102” luovutettiin Flygvapnetille 8.6.1993,[150] ja ensimmäisen sarjan viimeinen kone luovutettiin 13.12.1996.[151] Toisen tuotantosarjan ensimmäinen kone oli vuorossa 19.12.1996. [16] Kahden ensimmäisen tuotantosarjan koneiden hinta ei ollut kiinteä, vaan niillä oli tavoitehinta, jonka ylitykset ja alitukset jaettiin tasan FMV:n ja Saabin kesken.[”Williams” 16]

Ruotsin ilmavoimien Gripen C näytöslennolla.

Gripen otettiin ensimmäisenä käyttöön 1.11.1997 Skaraborgin Lennosto F 7:ssä.[152] Viimeiset koneet luovutettiin 26.11.2008 FMV:lle. Tämän 64 koneen tuotantoerän valmistuskustannukset olivat 10 % pienemmät kuin oli arvioitu, mikä asetti Gripen C:n hinnan vähän yli 210 miljoonaan kruunuun.[153] Näissä koneissa oli myös ilmatankkauspuomi.[”Williams” 17] Vuonna 2007 alkoi ohjelma ilmavoimien 31:n JAS 39A/B:n päivittämiseksi C/D-standardiin.[154] Tammikuussa 2013 Ruotsin ilmavoimien kirjavahvuudessa oli 180 Gripeniä, joista 25 kaksipaikkaista.[155] Viimeisen Gripen C:n Ruotsin ilmavoimat otti vastaan maaliskuussa 2015.[156]

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi 29.3.2011 Ruotsin ilmavoimien kolmen kuukauden komennuksen tukemaan YK:n valtuuttamaa lentokieltoaluetta Libyassa. Kahdeksan Gripeniä, 10 ohjaajaa ja muu henkilöstö aloitti operaatiossa 2. huhtikuuta.[157] Ruotsin hallitus ilmoitti 8.6.2011 komennuksen jatkamisesta viiden Gripenin osalta.[158] Lokakuuhun 2011 mennessä Gripenit olivat lentäneet yli 650 taistelulentoa, lähes 2 000 lentotuntia ja toimittaneet Natolle noin 2 000 tiedusteluraporttia.[159] Libyan operaation arveltiin piristävän Gripenin ja muiden hävittäjien myyntiä.[160]

Ruotsin ilmavoimien Gripen-lentäjä everstiluutnantti Lars Helmrich antoi marraskuussa 2012 valtiopäiville lausunnon Gripen E:stä. Hän sanoi, että senhetkinen Gripenin versio jää vanhanaikaiseksi ilmataistelukäytössä vuoteen 2020 mennessä.[161] Kun 60 Gripenin katsottiin olevan minimimäärä Ruotsin ilmatilan puolustamiseen, ilmavoimat halusi 60‒80 koneen päivittämistä E/F-standardiin vuoteen 2020 mennessä.[162]

Ruotsin hallitus ilmoitti 25.8.2012, että odotettavissa on 40‒60 JAS 39E/F Gripenin hankinta, ja ne olisivat palveluskäytössä vuoteen 2023 mennessä.[163][164] Valtiopäivät hyväksyi 11.12.2012 40‒60:n JAS 39E/F:n hankinnan, mutta varasi mahdollisuuden peruuttaa hankinnan, jos muut asiakkaat eivät tilaa vähintään 20:tä konetta.[165] Ruotsin hallitus hyväksyi 17.1.2013 yhteensä 60 yksipaikkaisen JAS 39E:n kaupan. Koneet oli määrä toimittaa vuosina 2018‒2027.[166] Ruotsin puolustusministeri lausui 3.3.2014, että vielä toiset 10 JAS 39E:tä saatetaan tilata, minkä hallitus myöhemmin vahvisti.[167][168]

Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustuskomitea suositteli vuonna 2019 osan Gripen-laivastosta käytössä vuoden 2025 jälkeen.[169] Puolustusministeriö linjasi 14.10.2020, että kaksi Gripen C/D-laivuetta päivitetään MS20-konfiguraatioon ja varustetaan Meteor-ohjuksilla, GBU-39-tämäpommeilla ja uusilla tiedustelusäiliöillä. Niiden käyttöikää jatketaan 2030-luvulle saakka.[170][171]

Brasilia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brasilian ilmavoimien väreihin maalatun F-39 Gripenin (Gripen E) maketti.

Lokakuussa 2008 Brasilia valitsi kolme ehdokasta F-X2-hävittäjäohjelman loppukilpailuun: Boieng F/A-18E/F Super Hornetin, Dassault Rafale B/C:n ja Saab Gripen NG:n.[172] Brasilian ilmavoimat suunnitteli aluksi hankkivansa ainakin 36 konetta ja myöhemmin lisää koneita aina 120:een asti[173][174] korvatakseen Northrop F-5EM- ja Dassault Mirage 2000C -koneensa.[175] Saab jätti tarjouksensa 36:sta Gripen NG:stä helmikuussa 2009.[176] Alkuvuodesta 2010 Brasilian ilmavoimien lopullinen arviointiraportti asetti Gripenin ensimmäiseksi. Ratkaisevina tekijöinä olivat hankintahinta ja käyttökulut.[177] Rahoitusongelmista johtuneiden viivästysten aikana[178][179] tuli raportteja Rafalen valinnasta vuonna 2010[180] ja Super Hornetin valinnasta vuonna 2011.[181] Presidentti Dilma Rousseff ilmoitti 18.12.2013 Gripen NG:n valinnasta.[175][182] Avaintekijöiksi mainittiin kotimaiset valmistusmahdollisuudet, täysi teknologian siirto, osallistuminen koneen kehittämiseen, vientimahdollisuudet Afrikkaan, Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.[183] Argentiina ja Ecuador ovat kiinnostuneet Gripenin hankinnasta Brasilian kautta[184] ja Meksiko on mahdollinen vientimarkkinointikohde.[185] Yksi tekijä oli epäluottamus Yhdysvaltoja kohtaan NSA:n vakoiluskandaalin takia.[186]

Brasilia allekirjoitti 24.10.2014 39,3 miljardin Ruotsin kruunun tilaussopimuksen 28 yksipaikkaisesta Gripen E:stä ja 8 kaksipaikkaisesta Gripen F:stä, niiden toimituksesta vuosina 2019‒2024 ja ylläpidosta vuoteen 2050 saakka.[187][188] Ruotsin hallitus tarjosi hankintaa varten Brasilialle tuetun 25 vuoden lainan 2,19 %:n korolla.[189] Vähintään 15 konetta pannaan kokoon Brasiliassa, ja brasilialaisyritykset osallistuvat koneen tuotantoon. Gripen F-koneet toimitetaan myöhemmin kuin E:t. Brasilian koneeseen vaatimien muutosten takia koneiden yhteishinta nousi lähes miljardin dollarin verran siitä, kun konetyyppi valittiin.[190] Muutoksiin kuului mm. ohjaamon 8x19 tuuman laajakuvakosketusnäyttö.[191][192] Vastakaupat asetettiin 9 miljardiin dollariin, joka on 1,7 kertaa tilauksen arvo.[193] Brasilian merivoimat on kiinnostunut Gripen Maritimesta korvatakseen Douglas A-4KU Skyhawk -tukialuskoneensa.[194] Vuonna 2015 Brasilia ja Ruotsi allekirjoittivat sopimuksen Gripen F:n kehittämisestä. [195][196]

Brasilian F-39E teki ensilentonsa 26.8.2019 Saabin Linköpingin tehtaan lentokentältä.[197] Kone luovutettiin Brasilian ilmavoimille 10.9.2019 koelento-ohjelmaa varten.[198] Kone saapui 20.9.2020 laivalla Brasilian Navegantesin satamaan,[199][200] Kone teki ensilentonsa Brasiliassa 24.9. Navegantesin kansainväliseltä lentokentältä Embraerin tehtaalle Gavião Peixotoon São Paulon osavaltiossa aloittaakseen koelento-ohjelman, johon kuuluvat lennonohjausjärjestelmän sekä jäähdytys-, lämmitys- ja paineistusjärjestelmän testaus sekä koneen testaaminen trooppisissa olosuhteissa.[201] Koneet luovutetaan 1. Lennostolle (1º GDA), joka tukeutuu Anápolisin lentotukikohtaan.[202][203] Operatiivisten koneiden luovutukset alkavat vuonna 2021.[204] Ensimmäiset Gripen F:t toimitetaan Brasilialle vuonna 2023.[205] Saabin silloisen toimitusjohtaja Håkan Bushken mukaan neuvottelujen Brasilian kanssa uudesta 36:n Gripen E/F:n tuotantoerästä odotetaan johtavan sopimukseen vuonna 2021 tai 2022.[206] Median saamien tietojen mukaan Brasilian ilmavoimat aikoo hankkia 108 Gripeniä kolmessa erässä.[207][208]

Etelä-Afrikan ilmavoimien Gripen C.

Etelä-Afrikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1999 Etelä-Afrikka allekirjoitti sopimuksen BAe:n ja Saabib kanssa 26 Gripen C/D:n hankkimiseksi Atlas Cheetah D- ja Cheetah C -koneiden korvaajiksi. Koneisiin oli tehty pieniä muutoksia Etelä-Afrikan ilmavoimien vaatimusten täyttämiseksi.[209] Ensimmäinen JAS 39B Gripen D SA01 valmistui lokakuussa 2005 ja se teki neitsytlentonsa Ruotsissa 11. marraskuuta. Toimitukset Etelä-Afrikkaan alkoivat huhtikuussa 2008.[210] Huhtikuuhun 2011 mennessä oli toimitettu 18 konetta, joista 9 yksipaikkaista.[211] Saab harkitsi hävittäjälentäjäkoulun (Gripen Fighter Weapon School) perustamista Etelä-Afrikan Overbergin lentotukikohtaan, mutta heinäkuussa yhtiö luopui aloitteesta, koska ei saanut sille paikallista tukea. Vaihtoehtoisina sijainteina harkittiin Thaimaata[212] ja Tšekin Čáslavin lentotukikohtaa.[213]

Etelä-Afrikan puolustusministeri Nosiviwe Mapisa-Nqakula ilmoitti 13.3.2013, että lähes puolet ilmavoimien Gripeneistä oli varastoitu, koska niillä lentämiseen ei ollut varaa.[214] Huhti-joulukuussa 2013 Gripen-laivaston ylläpito oli eteläafrikkalaisten alihankkijoiden vastuulla, kun tukisopimus Saabin kanssa oli rauennut. Järjestely johti pelkoon kyvyttömyydestä pidempiin operaatioihin kunnollisen ylläpidon puuttuessa.[215] Syyskuussa 2013 ilmavoimat päätti olla panematta Gripeneitään pitkäaikaiseen säilytykseen, vaan alkoi kierrättää niitä lyhytaikaisessa varastossa käyttöjaksojen välillä.[216] Prikaatikenraali John Bayne ilmoitti syyskuussa 2013, että Gripen täytti ilmavoimien minimivaatimukset, kun maalla ei ollut sotilaallisia uhkia.[217] Joulukuussa 2013 Etelä-Afrikan puolustusvälinehankintavirasto Armscor teki pitkän ajan tukisopimuksen Saabin kanssa ylläpidosta, huollosta ja tukipalveluista kaikille 26 Gripenille vuoteen 2016 saakka.[218]

Thaimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thaimaan parlamentti valtuutti vuonna 2007 maan ilmavoimat käyttämään 34 miljardia bahtia sen vanhentuneen Northrop F-5 -hävittäjälaivaston korvaamiseksi.[219] Helmikuussa 2008 ilmavoimat tilasi Saabilta kuusi Gripeniä, joista kaksi oli yksipaikkaista C-versiota ja neljä kaksipaikkaista D-versiota.[220] Marraskuussa 2010 Thaimaa tilasi kuusi C-version konetta lisää.[221] Vuonna 2010 Thaimaa valitsi Surat Thanin lentotukikohdan Gripenien tutkikohdaksi.[222] Ensimmäiset kuusi konetta toimitettiin 22.2.2011 mennessä.[223]

Saab toimitti kolme Gripeniä huhtikuussa 2013 ja kolme lisää syyskuussa.[224] Ilmavoimien komentaja kenraali Prajin Jantong ilmoitti syyskuussa 2013, että ilamvoimat on kiinnostunut lähitulevaisuudessa ostamaan kuusi konetta lisää, jos hallitus hyväksyy sen.[219][225] Thaimaan puolustusvoimien komentaja kenraali Thanasak Patimapragorn ilmoitti myös, että Gripenin viestintäjärjestelmät integroidaan maa- ja merivoimien järjestelmien kanssa.[219] Thaimaan arveltiin saattavan lopulta tilata jopa 40 Gripeniä.[226] Helmikuussa 2020 Thaimaan ilmavoimat tiedotti hankkivansa vuosina 2023‒2025 yhden Gripenin lentonäytösonnettomuudessa vuonna 2017 tuhoutuneen koneen tilalle. Samalla ilmoitettiin konelaivaston päivittämisestä MS20-standardiin mukaan lukien uusien aseiden, sensorien, viestintälaitteiden, tutkan toimintojen ja ohjaamon käyttöliittymän päivitykset.[227]

Tšekin ilmavoimien Gripen C -koneita.

Tšekki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Tšekistä tuli Naton jäsen vuonna 1999, puolustusliiton yhteensopivuusstandardit edellyttivät maan ilmavoimien neuvostovalmisteisten MiG-21-hävittäjien korvaamista. Vuonna 2000 Tšekki alkoi arvioida viittä ehdokasta, joista yksi oli Gripen C/D. Yksi hankinnan pääehdoista oli teolliset vastakaupat, jotka asetettiin 150 %:iin hankintahinnasta.[228] Joulukuussa 2001 Gripen Internationalin runsaskätisen rahoitus- ja vastakauppaohjelman väitetään olleen ratkaiseva tekijä, joka sai hallituksen julistamaan Gripenin hankintakilpailun voittajaksi.[229] Kaupan solmimista viivytettiin vuonna 2002 parlamenttivaalien yli. Samaan aikaan tutkittiin muitakin keinoja ilmapuolustuksen järjestämiseksi mukaan lukien koneiden leasing.[230]

Saab tiedotti 14.6.2004, että Tšekki on allekirjoittanut leasing-sopimuksen 14 Gripenistä, jotka on muokattu Nato-standardeihin.[231] Sopimus sisälsi myös tšekkiohjaajien ja -mekaanikkojen koulutuksen Ruotsissa. Ensimmäisen kuusi konetta toimitettiin 18.4.2005.[232] Leasing-sopimus ulottui 10 vuodelle ja oli hinnaltaan 780 miljoonaa euroa. Ruotsin ilmavoimien 14 entisestä koneesta 12 oli yksipaikkaisia.[233] Syyskuussa 2013 FXM tiedotti, että Tšekin kanssa on allekirjoitettu jatkosopimus, joka ulottaa leasingia vuoteen 2027 tai enintään vuoteen 2029 saakka. Vuokrakoneille tehdään myös laaja päivitys, johon sisältyvät uudet datalinkit. Koneiden huoltosopimus Saabin kanssa päättyy vuonna 2026.[234][235][236]

Marraskuussa 2014 Tšekin ilmavoimien komentaja kenraali Libor Štefánik ehdotti vielä uutta leasing-sopimusta kuudesta Gripenistä Venäjän huonontuneiden lännen suhteiden takia.[237] Puolustusministeriön tiedottajan mukaan päähänpisto oli komentajan oma visio, eikä konelaivaston laajentaminen ollut suunnitelmissa.[238] Vuonna 2015 ilmavoimat päätti päivittää Gripenit MS20-konfiguraatioon, [235] joka vietiin loppuun vuonna 2018.[239]

Unkari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin Natoon liittymisen jälkeen vuonna 1999 oli useita ehdotuksia Nato-yhteensopivan hävittäjävoiman saavuttamiseksi. Käytettyjen koneiden hankinta ja maan oman MiG-29-laivaston muokkaus olivat suurimman tutkimuksen kohteina. Vuonna 2001 Unkari sai useita tarjouksia uusista ja käytetyistä koneista mm. Ruotsista, Belgiasta, Turkista, Israelista ja Yhdysvalloista.[240] Vaikka Unkarin hallitus aikoi alun perin hankkia F-16-koneita, marraskuussa 2001 se neuvotteli Ruotsin kanssa 10 vuoden leasing-sopimuksesta 12 Gripenistä mahdollisuudella ostaa koneet sopimuskauden päätyttyä.[241][242]

Hankintajärjestelyjen osana Saab oli tarjonnut 110 %:n vastakaupat 14 hävittäjän leasing-hinnasta.[243] Alun perin Unkari suunnitteli toisen tuotantoerän koneiden vuokraamista, mutta niiden kykenemättömyys ilmatankkauksiin ja rajoitukset aseiden yhteensopivuudessa synnyttivät epäilyjä.[242] Siksi sopimus neuvoteltiin uudelleen ja allekirjoitettiin 2.2.2003 yhteensä 14 Gripenistä, jotka olivat olleet A/B-versiota ja päivitetty Nato-yhteensopiviksi C/D-version ”vienti-Gripeneiksi”.[244] Viimeiset koneet toimitettiin joulukuussa 2007.[245]

Vuonna 2011 Unkari suunnitteli vuokraamiensa Gripenien ostamista,[246] mutta tammikuussa 2012 maan hallitus teki sopimuksen leasingin jatkamisesta 10 vuodella. Unkarin puolustusministeri Csaba Henden mukaan sopimus toi huomattavat kustannussäästöt.[247]

Kaksi Gripeniä rikkoutui korjauskelvottomiksi onnettomuuksissa touko-kesäkuussa 2015,[248][249] jolloin jäi 12 konetta käyttöön.[250] Vuodesta 2017 lähtien Unkari on jälleen operoinut 14 koneella.[251]

Yhdistynyt kuningaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneen kuningaskunnan Empire Test Pilots’ School (ETPS) on käyttänyt yhtä leasing-järjestelyllä hankittua Gripen D -konetta edistyksellisenä hävittäjänä koelentäjien koulutuksessa vuodesta 1999.[252]

Potentiaalisia kauppoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gripen oli yksi ehdokas harkittaessa Suomen ilmavoimille Saab 35 Drakenin ja MiG-21:n korvaajaa, mutta hävisi valituksi tulleelle F/A-18 Hornet[253]. Muita ehdokkaita olivat Dassault Mirage 2000-5, General Dynamics F-16 sekä Mikojan MiG-29[254]. Vuonna 2017 julkiseksi tulleen Puolustusvoimien muistion mukaan Gripenin arvioitiin olleen tuolloin vielä prototyyppiasteella eikä sen uskottu valmistuvan ajoissa[254].

Gripen on yksi HX-hävittäjähankkeen ehdokkaista F/A-18 Hornetin seuraajaksi. Suomen Ilmavoimille [255] Saab jätti 30.1.2019 Ruotsin valtion tukemana tarjouksensa Suomen puolustusvoimien hankinnoista vastaavalle Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle. Tarjoukseen sisältyy 64 konetta, joissa on sekä yksi- että kaksipaikkaisia versioita.[256] Kesäkuussa 2019 Saab paljasti, että tarjoukseen sisältyy myös kaksi GlobalEye-varhaisvaroitus- ja valvontalentokonetta (AEW&C),[257] ja elokuussa 2020 Saab kertoi tarjouksessa olevan mukana edistyksellinen elektronisen sodankäynnin järjestelmä, pitkälti Suomessa kehitetty LADM-häirintäohjusjärjestelmä (Lightweight Air-launched Decoy Missile) aiemmin mainitun EAJP-häirintäsäiliöjärjestelmän (Electronic Attack Jammer Pod) lisäksi.[258] Saab vastasi HX-hankkeen lopulliseen tarjouspyyntöön 29.4.2021. Tarjoukseen sisältyi 64 Gripen E:tä ja kaksi GlobalEye- AEW&C-konetta sekä laaja asepaketti, muun muassa Meteor-, IRIS-T-, SPEAR- ja KEPD350/Taurus-ohjuksia.[259]

Gripen C Turun lentonäytöksessä Turussa vuonna 2019.

Kanada[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanada on Lockheed Martinin F-35-kehitysohjelman kolmannen tason teollinen kumppani, mistä huolimatta maan hallitus käynnisti joulukuussa 2017 avoimen Future Fighter Capability Project -hankintaohjelman McDonnell Douglas CF-18 Hornet -koneiden korvaamiseksi vuodesta 2025 lähtien.[260] Helmikuussa 2018 Kanada nimesi viisi hävittäjähankintakilpailuun hyväksyttyä valmistajaa ja konetyyppiä: Lockheed Martin (F-35A), Boeing (F/A-18E/F Super Hornet), Saab (Gripen E/F), Dassault (Rafale) ja Airbus (Eurofighter Typhoon). Dassault ja Airbus jättäytyivät myöhemmin pois kilpailusta.[261] Kilpailu on voimakkaasti sidottu kanadalaisyritysten saamaan teolliseen hyötyyn sen lisäksi, että koneilla pitää olla kyky toimia yhdessä Yhdysvaltain asevoimien kanssa. Saab tarjosi ainoana eurooppalaisena hävittäjävalmistajana tuotantolinjaa Kanadaan Brasilian mallin mukaisesti.[262]

Saab on ilmoittanut, että se on valmis tarjoamaan Kanadalle 88 Gripen E/F:ää, täyden teknologian siirron sekä integroinnin laitteisiin, jotka ovat välttämättömiä osallistumiselle Pohjois-Amerikan yhteispuolustukseen.[263] Joulukuussa 2020 Saab paransi tarjoustaan lisäämällä siihen kaksi Quebeciin perustettavaa ilmailualan keskusta.[264]

Intia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gripen oli Intian MMRCA-monitoimihävittäjähankintakilpailun ehdokkaana kolme vuotta huhtikuuhun 2011 saakka.[265] Gripen International tarjosi huhtikuussa 2008 Intian ilmavoimille Gripen NG -koneita ja avasi myynnin tehostamiseksi tammikuussa 2009 toimiston New Delhiin.[266][267] Helmikuussa 2009 Saab ilmoitti alkaneesta kumppanuudesta intialaisen Tata Groupin kanssa Gripenin kehittämiseksi Intian tarpeisiin sopivaksi.[268] Intian ilmavoimat teki laajan arvioinnin Gripenin suorituskyvystä, logistiikasta, asejärjestelmistä ja sensoreista.[269] Gripenin putoamiseen kilpailusta vaikuttivat väitetysti sen korkea riippuvuus Yhdysvaltain toimittamasta elektroniikasta, aseista ja GE F414 -moottorista, joiden katsottiin vaikeuttavan koneen vientinäkymiä, jos sitä valmistettaisiin Intiassa.[270]

Vuonna 2015, kun Rafalen tilausta oli leikattu vain 36 koneeseen, Saab ilmaisi halukkuutensa perustaa Gripenien yhteistuotanto Intiaan.[271] Lokakuussa 2016 Saab sai tiettävästi muiden hävittäjävalmistajien ohella epävirallisen tietopyynnön uuden, yksimoottorisia hävittäjiä koskevan hankintakilpailun aloittamiseksi neuvostovalmisteisten MiG-21- ja -27-laivastojen korvaamiseksi. Saab oli jo jättänyt tarjouksen ennen pyyntöä.[272] Marraskuussa 2017 Saab lupasi Intialle Gripen E:n täyden teknologian siirron, jos se saa sopimuksen.[273] Tällä hetkellä Gripen on mukana 114 monitoimihävittäjän hankintaan liittyvässä MMRCA 2.0 -kilpailussa kuuden muun konetyypin kanssa.[274]

Kroatia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi jätti 24.10.2015 tarjouksensa Gripen C/D:stä Kroatian hävittäjähankintakilpailuun saatuaan kesäkuussa tietopyynnön Kroatian puolustusministeriöltä 8‒12 uudesta koneesta MiG-21bis-koneiden korvaamiseksi. Kroatian pitkän ajanjakson puolustuksen kehitysohjelma LTDP vuosiksi 2015‒24 sai rahoituksen vuodeksi 2019 hävittäjähankintaa varten.[275] Kroatian hallitus valitsi 29.3.2018 hyväksyä Israelin tarjouksen 12 käytetystä F-16C/D Barak 2020 -hävittäjästä.[276] Tammikuussa 2019 ilmoitettiin, että kauppa ei toteudu, koska Yhdysvallat estää Israelia myymästä muokattuja koneita Kroatialle.[277] Tammikuussa 2020 Kroatia aloitti uuden hankintakilpailun 12 uudesta tai käytetystä hävittäjästä.[278] Ruotsi vastasi siihen syyskuussa tarjoamalla 12 uutta C/D-version konetta.[279]

Gripen C:n täysikokoinen maketti vuoden 2018 Asian Defence and Security (ADAS) -messuilla Manilassa, Filippiineillä.

Muita kiinnostuneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Argentiina ilmaisi vuonna 2014 kiinnostuksensa hankkia Gripeneitä Brasiliasta, mutta huhtikuussa 2015 Saab ilmoitti, ettei se edistä myyntiä, koska Yhdistynyt kuningaskunta vastustaisi sitä varmasti. [280][281]
  • Botswanan vuonna 2013 alkaneen, mutta jo vuosia paikoillaan polkeneen hävittäjähankintaprojektin ilmoitetaan saaneen vauhtia maaliskuussa 2021, kun maan puolustusministeriö myönsi maan asevoimille suuren budjetin.[282][283]
  • Filippiinit on ollut viime vuosina maailman hävittäjävalmistajien myyntikohteena. Vuonna 2017 maan hallitus tilasi väliaikaisratkaisuksi KAI FA-50 -kevythävittäjiä, mutta on puolustusministeri Delfin Lorenzanan mukaan kallistumassa Gripenin hankintaan Northrop F-5 -koneidensa korvaajaksi.[284]
  • Indonesia sai heinäkuussa 2016 Saabilta tarjouksen Gripeneistä etsiessään korvaajaa Northrop F-5 -koneilleen.[285]
  • Itävallan päätettyä hankkiutua eroon Eurofightereista Saab on asemoinut sen seuraajaksi Gripeniä, josta erityisesti Itävallan vapauspuolue on ollut kiinnostunut.[286][287]
  • Kenia osoitti Saabin mukaan vuonna 2015 ”suurta kiinnostusta Gripeniä kohtaan”, mutta on epävarmaa, milloin maalla on varaa sellaiseen hankintaprojektiin.[288][289]
  • Kolumbia harkitsi ainakin vielä vuonna 2020 Gripeniä Kfir-hävittäjiensä korvaajaksi. Mahdolliset 15 konetta voitaisiin valmistaa naapurimaa Brasiliassa.[290]
  • Malesia on ollut kiinnostunut Gripenistä pääosin jo lentokäytöstä poistetun MiG-29-laivastonsa korvaajaksi. Rahoitusmalliksi se on esittänyt jopa vaihtokauppaa palmuöljyyn.[291]
  • Saab on tarjonnut Gripeniä Meksikolle, jossa se on yleisön ja ilmailuteollisuuden suosikki F-5-hävittäjien korvaajaksi.[292][293]
  • 2010-luvun puolivälissä Saab kertoi Namibian olevan yksi mahdollinen Gripenin markkinointikohde mahdollisesti 5-10 vuoden sisällä, koska maa haluaa eroon kiinalaisvalmisteisista hävittäjistään.[294]
  • Vuonna 2019 Saab tarjosi Perulle 16 Gripen-hävittäjää.[295]
  • Serbia arvioi Gripeniä yhtenä vaihtoehtona hävittäjähankintaprojektissa vuosina 2011-2012.[296]
  • Gripen oli Slovenian hävittäjähankintaehdokkaana vuonna 2010, kun se suunnitteli yhteishankintaa Kroatian kanssa.[297]
  • Uruguayn puolustusministeriö ilmoitti marraskuussa 2020 Gripenin olevan yhtenä ehdokkaana Cessna A-37 Dragonfly -laivaston korvaajaksi.[298]
  • Vuonna 2013 Vietnamin uutisoitiin korvaavan MiG-21-laivastonsa Gripeneillä.[299] Maa kerrottiin neuvottelevan Saabin kanssa edelleen vuosina 2015‒2016.[300][301]

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • A-sarjan yksipaikkainen JAS 39A tai Gripen A (Alfa) – ensimmäinen versio, joka otettiin palveluskäyttöön Ruotsin ilmavoimissa vuonna 1996. Ruotsin ilmavoimien A-versioista 31 muunnettiin C/D-versioiksi vuodesta 2007 alkaen.[302]
  • A-sarjan kaksipaikkainen JAS 39B tai Gripen B (Bravo) – 39A:n versio ohjaajakoulutuskäyttöön, erikoistehtäviin ja konversiokoulutukseen. Jotta koneeseen saatiin tilaa toiselle ohjaajalle ja hänen elossapitojärjestelmilleen, koneesta piti poistaa tykki ja runkopolttoainesäiliö, ja runkoa täytyi pidentää 66 cm. B-versiota on pidetty epäonnistuneena ja ne poistettiin operatiivisesta käytöstä vain noin 30 prosenttia luvatusta tuntimäärästä lentäneinä[254].
  • C-sarjan yksipaikkainen JAS 39C tai Gripen C (Charlie) – NATO-yhteensopiva, ilmatankkauskykyinen ja teknisesti päivitetty versio, jonka aseistusta ja elektroniikkaa on parannettu. Version ensimmäinen kone luovutettiin 6.9.2002 Ruotsin ilmavoimille.[303][304]
  • C-sarjan kaksipaikkainen JAS 39D tai Gripen D (Delta) – 39C:n versio samoilla muutoksilla kuin 39B:ssä.
  • E-sarjan yksipaikkainen Saab 39E Gripen tai Gripen E (Echo) – Gripen NG -ohjelmassa kehitetty versio, jossa on muun muassa AESA-tutka, 38 % suurempi polttoainetilavuus, kaksi aseripustinta lisää ja tehokkaampi moottori. Muutoksilla haetaan parempaa pommitusroolia, kun nykyversion pääpaino on torjuntakyvyssä. Vuonna 2016 koneen hinnaksi arvioitiin 85 miljoonaa dollaria.[305]
  • E-sarjan kaksipaikkainen Saab 39F Gripen tai Gripen F (Foxtrot) ‒ Gripen E:n versio ohjaajakoulutukseen sekä vaativiin häirintä- ja verkkohyökkäys- ja muihin elektronisen sodankäynnin tehtäviin.[306]

Ehdotetut versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gripen Aggressor ‒ aseistamaton Gripen C:stä ja mahdollisesti D:stä muokattu harjoitusvastustajakone, joka on räätälöity Yhdistyneen kuningaskunnan ASDOT- ja Yhdysvaltojen AdAir-lentäjäkoulutuksen tarpeisiin. [307][308]
  • Gripen Maritime ‒ Gripen E:hen perustuva tukialusversio.[309] Saab on suunnannut version markkinoinnin sekä Brasilian että Intian merivoimien tarpeisiin.[310][311] Brasilian merivoimat alkoi tutkia koneversiota meritoimintaan heinäkuussa 2017, koska se tarvitsee korvaajan nykyiselle vanhentuneelle Douglas A-4 Skyhawk -konelaivastolle.[312]
  • Gripen UCAV ‒ miehittämätön taistelukoneversio Gripen E:stä.[313]
  • Gripen EA ‒ elektronisen sodankäynnin versio tai elektroninen hyökkäysversio Gripen F:stä.[314]
Brasilian ilmavoimien ensimmäinen F-39E Gripen.

Käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Brasilia

Brasilian ilmavoimilla on yksi F-39E Gripen. Ensimmäiset koneet 28 tilatusta Gripen E.stä ja 8 F:stä menevät 2. Lennostolle Anápolisin lentotukikohdassa.[315]

  • Adelphi-laivue
 Etelä-Afrikka

Etelä-Afrikan ilmavoimilla on 17 Gripen C:tä ja 9 D:tä.[316]

  • No. 2 Squadron
 Ruotsi

Ruotsi ilmavoimilla on 71 Gripen C:tä ja 23 D:tä[317] kolmessa lennostossa[318]. Lisäksi Malmenin lentotukikohdassa on yksi Gripen E Ruotsin puolustusvoimien ja FMV:n koelento-ohjelmassa.[319]

  • F7 Skaraborg
  • F17 Blekinge
  • F21 Norrbotten
Tšekin ilmavoimien Gripen C -koneet Baltian ilmatilan vartiointioperaatiossa Šiauliain lentotukikohdassa.
 Thaimaa

Thaimaan kuninkaallisilla ilmavoimilla on 7 Gripen C:tä ja 4 D:tä. [320]

 Tšekki

Tšekin ilmavoimilla on käytössä 12 Gripen C:tä ja 2 D:tä leasing-sopimuksella.[322]

  • 211. Taktinen laivue
 Unkari

Unkarin ilmavoimilla on käytössä 12 Gripen C:tä ja 2 D:tä leasing sopimuksella.[323]

  • Puma-laivue
 Yhdistynyt kuningaskunta

Empire Test Pilots' School käyttää yhtä Gripeniä lentäjäkoulutukseen.[324]

Gripen 39-2 Linköpingin ilmailumuseossa.

Koneita näytteillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi

  • JAS 39-2 Gripen (ei numeroa), Flygvapenmuseum, Linköping[325]
  • JAS 39B Gripen “39813”, Flygvapenmuseum, Linköping[326]
  • JAS 39A Gripen “39101”, Ängelholms flygmuseum, Valhall Park, Ängelholm[327]
  • JAS 39A Gripen “39113”, F7 gårds- och flottiljmuseum, Såtenäs[328]

Thaimaa

  • JAS 39A Gripen, National Aviation and Royal Thai Air Force Museum[329][330]
Gripenin maahansyöksyn muistomerkki Tukholman Långholmenilla.

Onnettomuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuuhun 2021 mennessä Gripeneille on sattunut 15 onnettomuutta, joissa on menetetty yhteensä yksi ohjaaja ja kahdeksan konetta.[331] Ensimmäinen kone tuhoutui 2.2.1989 laskeutuessaan kuudennelta koelennoltaan Linköpingissä, kun Ruotsin tv:n uutisryhmä oli kuvaamassa. Toinen onnettomuus tapahtui 8.8.1993 näytöslennolla Tukholman yllä. Kone murskaantui Långholmenin saarelle. Tapaukset johtivat voimakkaaseen median kritiikkiin ja jopa vaatimuksiin kehitysohjelman lopettamisesta.[332][333] Ainoa kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui 14.1.2017 Hat Yain kansainvälisellä lentoasemalla Thaimaan Lasten päivän lentonäytöksessä.[334] Konetyypin viimeisin onnettomuus tapahtui 21.8.2018 lähellä Ronnebytä koneen törmättyä lennossa lintuparveen. Ohjaaja pelastautui koneesta heittoistuimella.[335][336] Ruotsin onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kone törmäsi merimetsoihin nopeudella 563 km/h 430 metrin korkeudessa.[337][338]

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi Ruotsin ilmavoimien Gripen C:tä RIAT 2016:ssa.

Lähde: Gripen E/F - Älykäs hävittäjä Saab. Viitattu 26.4.2021. (suomeksi);Gripen C-series Saab. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi);Chart: Program Dossier: JAS 39 Gripen - Specifications Aviation Week. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi);Winchester, Jim: Military Jets, s. 278-283. Amber Books, 2019. ISBN 978-1-78274-728-4. (englanniksi)

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 1 (C/E) 2 (D/F)
  • Pituus: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori14,9 (C) 15,2 (E) 15,6 (D) 15,9 (F) m
  • Kärkiväli: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori8,4 (C/D) 8,6 (E/F) m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5 m
  • Siipipinta-ala: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori30 (C/D) 31 (E/F) m²
  • Tyhjäpaino: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori6 800 (C/D) 8 000 (E/F) kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori14 000 (C/D) 16 500 (E/F) kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Volvo RM12 (C/D) GE F414-GE-39E (E/F) -ohivirtaussuihkumoottori; 0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori54 (C/D) 64 (E/F) kN kuivana, 0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori80,5 (C/D) 98 (E/F) kN jälkipolttimella

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: Mach 0Virhe lausekkeessa: odottamaton >-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton >-operaattori> 1 (C/D) 2 (E/F)
  • Taistelusäde: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori800 (C/D) 1 500 (E/F) km ilmasta maahan
  • Siirtolentomatka: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori3 200 (C/D) 4 000 (E/F) km
  • Lakikorkeus: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori14 240 (C/D) 16 000 (E/F) m

Aseistus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Broom icon.svg
 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
  1. ↑ a b Winchester, Jim: Military Jets, s. 278-283. Amber Books, 2019. ISBN 978-1-78274-728-4. (englanniksi)
  2. ↑ Gripen – Milstolpar FMV. 14.5.2009. Viitattu 28.3.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Chivers, Tom: The Gripen Aims to Be the iPhone of Fighter Aircraft Air & Space. helmikuu 2021. Viitattu 28.3.201. (englanniksi)
  4. ↑ SAAB Delivers Gripen-E Jets To Brazil; Offers ‘Exceptional Deal’ To The Indian Air Force The EurAsian Times. 26.9.2020. Viitattu 28.3.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Gripen Users Saab. Viitattu 28.3.2021. (englanniksi)
  6. ↑ Frawley, Gerard: International Directory of Military Aircraft 2002/03, s. 147. Motorbooks Intl, 2002. ISBN 978-1875671557. (englanniksi)
  7. ↑ Törnell, Bernt: Svenska militära flygbaser FORTV Rapport 2007:1 Flygbashistorikprojektet Rapport Nr3. tammikuu 2007. Viitattu 29.3.2021. (ruotsiksi)
  8. ↑ Rystedt, Jörgen: FLYGBASSYSTEM 90 Försvarets Historiska Telesamlingar Flygvapnet. 25.4.2009. Viitattu 29.3.2021. (ruotsiksi)
  9. ↑ Spick, Mike: Great Book of Modern Warplanes, s. 426-427. Zenith Press, 2000. ISBN 978-0760308936. (englanniksi)
  10. ↑ Vad Sverige behöver!. FlygvapenNytt, 1976/4, s. 2-3. (ruotsiksi)
  11. ↑ Ahlmark, Per: Regeringens proposition 1977/78: 95 om anslaget Flygvapenförband: Forskning och utveckling Riksdagen 1977/78, 1 saml. Nr 95. 23.2.1978. Viitattu 29.3.2021. (ruotsiksi)
  12. ↑ Green, William ja Swanborough, Gordon: The Gripen: an ambitious 'Jack of all Trades'. Air International, 1987, s. 224-230. (englanniksi)
  13. ↑ JAS 39A, B 1992- Svenskt Militärhistoriskt Bibliotek. Viitattu 30.3.2021. (ruotsiksi)
  14. ↑ Cross, Michael: Swedes unveil new combat craft. New Scientist, 13.2.1986, s. 27. (englanniksi)
  15. ↑ Gripen – The Story So Far Saab. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  16. ↑ a b c Keijsper, Gerard: Saab Gripen: Sweden's 21st Century Multi-role Aircraft, s. 144. Midland Publishing, 2003. ISBN 978-1857801378. (englanniksi)
  17. ↑ Viggens test Gripen Avionics. Flight International, 8.1.1983, s. 64–65. (englanniksi)
  18. ↑ Milestones JAS 39 Gripen FMV. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  19. ↑ Winchester, Jim: Military Jets, s. 216. Amber Books, 2019. ISBN 978-1-78274-728-4. (englanniksi)
  20. ↑ Gripen flies unstable. Flight International, 17.12.1988, s. 3. (englanniksi)
  21. ↑ Gripen prototype crashes. Flight International, 11.2.1989, s. 3. (englanniksi)
  22. ↑ Gaines, Mike: Software Fault caused Gripen crash. Flight International, 25.3.1989, s. 4. (englanniksi)
  23. ↑ Jas 39 Gripen Saab. Viitattu 31.3.2021. (englanniksi)
  24. ↑ Matlary, Janne H. ja Østerud, Øyvind: Denationalisation of Defence, s. 150. Routledge, 2007. ISBN 9780754671190. (englanniksi)
  25. ↑ Forsberg, Randall: The Arms Production Dilemma, s. 223. The MIT Press, 1994. ISBN 9780262061766. (englanniksi)
  26. ↑ Sherman, Ron: The Gripen’s NATO-ized NINS Aviation Today. 1.10.2002. Viitattu 31.3.2021. (englanniksi)
  27. ↑ Stark milstolpe av Gripenprojektet FMV Pressmeddelande. 28.11.2008. Viitattu 31.3.2021. (englanniksi)
  28. ↑ Lorell, Mark. A ym.: Going Global? RAND Corporation. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  29. ↑ Eliasson, Gunnar: Advanced Public Procurement as Industrial Policy, s. 256. Springer Science & Business Media, 2010. ISBN 978-1-4419-2571-8. (englanniksi)
  30. ↑ Lorell, Mark. A ym.: Going Global? RAND Corporation. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  31. ↑ Reece, Damian: BAE cuts Saab stake after Gripen revamp The Independent. 8.12.2004. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  32. ↑ Page, Lewis: Saab fingers BAE over South African fighter deal The Register. 20.6.2011. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  33. ↑ Saab completes internal investigation regarding consultant contract in South Africa Saab. 16.6.2011. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  34. ↑ Gripen – agreement in Norway Saab News & press releases. 26.4.2007. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  35. ↑ Thales Norway to co-operate in Gripen development Saab press releases. 26.6.2007. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  36. ↑ Tolgfors, Sten: Military Spending Patterns in History The Local se. 3.12.2010. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  37. ↑ Gripen – A catalyst for Danish industry Saab Newsroom. 4.12.2007. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  38. ↑ a b Johnsson, Fredrik: JAS-projektet Sveriges Radio P3 Dokumentär. 23.11.2008. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  39. ↑ om riktlinjer för JAS-projektet Sveriges riksdag Dokument & lagar. 3.3.1983. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  40. ↑ Björeman, Carl: År av uppgång, år av nedgång, s. 137-149. Svenskt militärhistoriskt bibliotek, 2009. ISBN 9789185789580. (ruotsiksi)
  41. ↑ Brändström, Annika: Coping with a Credibility Crisis: The Stockholm JAS Fighter Crash of 1993 Försvarshögskolan. 2003. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  42. ↑ Leigh, David ja Evans, Rob: BAE chiefs 'linked to bribes conspiracy' The Guardian. 7.2.2010. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  43. ↑ a b Ekman, Ivar: Sweden's squeaky-clean image sullied by scandals The New York Times. 11.5.2007. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  44. ↑ Johansson, Magnus: Greven som sätter punkt för JAS-härvan SVT Nyheter. 3.11.2014. Viitattu 3.4.2021. (ruotsiksi)
  45. ↑ Call for new South African arms deal investigation BBC News. 17.6.2011. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  46. ↑ Ncana, Nkululeko ym.: Hawks reveal Arms deal bombshell Times Live. 31.7.2011. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  47. ↑ Lindström, Jakob ja Rothwell, Steve: Saab Says `Turmoil' in Swedish Budget Hurts Earnings (Update3) Bloomberg. 5.9.2008. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  48. ↑ Hoyle, Craig: Saab launches attack on Norway's 'faulty' fighter analysis Flight Global. 10.12.2008. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  49. ↑ Darnis, Jean-Pierre ym.: Lessons learned from European defence equipment programmes Occasional Paper no. 69. lokakuu 2007. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  50. ↑ Saurabh, Joshi: Gripen operational cost lowest of all western fighters: Jane’s StratPost. 4.7.2012. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  51. ↑ Försvaret: Minst 60 Super-Jas behövs GP. 8.11.2012. Viitattu 3.4.2021. (ruotsiksi)
  52. ↑ Gripen Demo trail-blazing the future Saab Press Centre. 19.6.2007. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  53. ↑ a b Hoyle, Craig: PICTURES: Saab reveals Gripen Demo aircraft Flightglobal. 23.4.2008. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  54. ↑ Hoyle, Craig: Saab's Demo aircraft to highlight Gripen NG capabilities Flight Global. 25.4.2008. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  55. ↑ GRIPEN NG for the RNLAF JSF Nieuws. 8.8.2011. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  56. ↑ Raven ES-05 Leonardo products. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  57. ↑ Schaerlaeckens, Leander: Gripen NG to carry new Finmeccanica-Selex radar UPI Business news. 16.4.2009. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  58. ↑ Trimble, Stephen: FARNBOROUGH: Saab Gripen features new AESA radar Flight Global. 7.7.2012. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  59. ↑ Saabs maiden flight with Gripen Demo Saab press centre. 27.5.2008. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  60. ↑ Hoyle, Craig: Saab celebrates 'supercruise' test success for Gripen Demo Flight Global. 22.1.2009. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  61. ↑ Riller, Vianney: GRIPEN - A ticket to the future Defesanet. 10.9.2012. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  62. ↑ Maurer ‘unaware’ of Gripen criticism The Local CH. 13.2.2012. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  63. ↑ Saab offers naval Gripen to India StratPost. 28.12.2009. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  64. ↑ F-X2: Brazil Picks Saab’s JAS-39 Gripen-NG over Rafale, Super Hornet Defense Industry Daily. 19.12.2013. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  65. ↑ Hoyle, Craig: Saab to complete Sea Gripen design work in UK Flight Global. 24.5.2011. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  66. ↑ Pocock, Chris: Defense Primes Discuss Fighter Updates at Paris 2013 AINonline. 19.6.2013. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  67. ↑ Sweden; Saab mulls development of Gripen UCAV Defence Market Intelligence. 21.6.2013. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  68. ↑ FAB Signs Acquisition Agreement for Gripen NG Which Will Benefit the Navy of Brazil Defense Aerospace. 6.11.2014. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  69. ↑ Hoyle, Graig: Sweden funds new weapons, radar boost for Saab Gripen Flight Global. 16.3.2010. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  70. ↑ Sweetman, Bill: New Gripen Firms Up Aviation Week Blogs. 14.6.2010. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  71. ↑ Switzerland Replacing Old F-5 Fighters with New Gripen Defense Industry Daily. 12.9.2013. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  72. ↑ Hoyle, Graig: Swedish government approves 60-aircraft Gripen E programme Flight Global. 17.1.2013. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  73. ↑ Swiss voters narrowly block deal to buy Saab fighter jets: projection Reuters. 18.5.2014. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  74. ↑ Donald, David: Gripen Fires Production Meteor; Gripen E Assembly Begins AINonline. 12.7.2013. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  75. ↑ Saab får serieproduktionsbeställning på Gripen E for Sverige Saab Press Centre. 18.12.2013. Viitattu 8.4.2021. (ruotsiksi)
  76. ↑ Kleja, Monica: Nya Gripen utmanar ryska stridsflygplanen Ny Teknik. 17.5.2016. Viitattu 8.4.2021. (ruotsiksi)
  77. ↑ Hoyle, Craig: Saab reveals full Gripen E design, cost savings Flight Global. 13.3.2014. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  78. ↑ Saab julkistaa ensimmäisen Gripen E -hävittäjän Saab uutiset ja tiedotteet. 16.5.2016. Viitattu 8.4.2021. (suomeksi)
  79. ↑ Hoyle, Craig: Gripen E flight slips into 2017 as Saab puts software first Flight Global. 24.11.2016. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  80. ↑ Gripen E programme: Taxi testing (video) Saab YouTube. 14.12.2016. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  81. ↑ Gradual Development of the Largest Development Project Defense Aerospace. 21.12.2016. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  82. ↑ ‘Growler’ edition is next plan for Gripen, says senior SAAB exec Defence IQ. Syyskuu 2015. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  83. ↑ Gripen E lensi menestyksekkäästi ensilentonsa Saab uutiset ja tiedotteet. 15.6.2017. Viitattu 8.4.2021. (suomeksi)
  84. ↑ Hoyle, Craig: Gripen E ready for weapons carriage trials Flight Global. 17.5.2018. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  85. ↑ Lindqvist, Gunnar ja Widfeldt, Bo: Rikets flygplanköp ‒ JAS 39 Gripen, s. 50‒60. Air Historic Research, 2003. ISBN 9197389250. (ruotsiksi)
  86. ↑ a b c d e f g h Gripen multi-role fighter Saab. Viitattu 9.4.2021. (englanniksi)
  87. ↑ Lindqvist, Gunnar ja Widfeldt, Bo: Rikets flygplanköp ‒ JAS 39 Gripen, s. 227‒228. Air Historic Research, 2003. ISBN 9197389250. (ruotsiksi)
  88. ↑ Claréus, Ulf: Aerodynamic highlights of a fourth generation delta canard fighter aircraft Mach-flyg. 1.6.2003. Viitattu 9.4.2021. (englanniksi)
  89. ↑ Eliasson, Gunnar: Advanced Public Procurement as Industrial Policy, s. 125, 130. Springer, 2010. ISBN 978-1-4614-2571-7. (englanniksi)
  90. ↑ Fighter Aircraft Design: Then and Now Saab Official blog for Gripen. 10.12.2013. Viitattu 12.8.2006. (englanniksi)
  91. ↑ Gripen and Switzerland the ideal partnership Saab. Viitattu 9.4.2021. (englanniksi)
  92. ↑ Henk, Dan: South Africa's Armaments Industry: Continuity and Change after a Decade of Majority Rule, s. 73. UPA, 2006. ISBN 0-7618-3481-8. (englanniksi)
  93. ↑ Facts on the Bilateral Cooperation Program between Thailand and Sweden Sweden abroad. Viitattu 9.4.2021. (englanniksi)
  94. ↑ O’Dwyer, Gerard: Swedish Government Looks to Add Value to Gripen-E Sale Talks Defense News. 24.12.2013. Viitattu 9.4.2021. (englanniksi)
  95. ↑ a b Fredriksen, John C.: International Warbirds: An Illustrated Guide to World Military Aircraft, 1914-2000, s. 280. ABC-CLIO, 2001. ISBN 978-1576073643. (englanniksi)
  96. ↑ Frisberg, Bo: Ada in the JAS 39 Gripen flight control system, s. 288. Springer, 1998. ISBN 978-3-540-64536-8. (englanniksi)
  97. ↑ Eliasson, Gunnar: Advanced Public Procurement as Industrial Policy, s. 125. Springer, 2010. ISBN 978-1-4419-2571-8. (englanniksi)
  98. ↑ a b c The Gripen mission Saab. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  99. ↑ EP-17 ‒ Gripen display system Saab. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  100. ↑ Eliasson, Gunnar: Advanced Public Procurement as Industrial Policy, s. 126. Springer, 2010. ISBN 978-1-4419-2571-8. (englanniksi)
  101. ↑ Sherman, Ron: The Gripen’s NATO-ized NINS Aviation Today. 1.10.2002. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  102. ↑ Lake, Jon: Gripen C/D. Air International Special Supplement, 2008, s. 2. (englanniksi)
  103. ↑ PS-05/A fighter radar Saab. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  104. ↑ Primed for supremacy Saab. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  105. ↑ Gripen Radar Upgrade Aimed At Sweden And Exports Aerospace Daily & Defense Report. 27.4.2015. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  106. ↑ Jennings, Gareth: Saab reveals enhanced radar for Gripen C/D fighter IHS Jane’s 360. 29.4.2015. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  107. ↑ AESA radar for Gripen NG News from Saab. 26.3.2009. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  108. ↑ Joshi, Saurabh: Gripen hardsells new AESA radar, low cost for MMRCA StratPost. 10.9.2009. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  109. ↑ a b Other sensors Saab. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  110. ↑ Sweetman, Bill: Gripen Sensors Claim Counter-Stealth Performance Aviation Week. 17.3.2014. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  111. ↑ Lundqvist, Anders: Gripen en nätverks(s)pelare Saab. Viitattu 10.4.2021. (ruotsiksi)
  112. ↑ PS 05/A fighter radar total situational awareness Saab. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  113. ↑ Saabin uusi hävittäjätutka nousi ilmaan Saab uutiset ja tiedotteet. 28.4.2020. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  114. ↑ The Gripen Aims to Be the iPhone of Fighter Aircraft RUSI. 14.1.2021. Viitattu 18.5.2021. (englanniksi)
  115. ↑ Sukhoi Su-35 versus Eurofighter Typhoon: Analysis from RUSI’s Justin Bronk Hush-Kit. 17.3.2016. Viitattu 18.5.2021. (englanniksi)
  116. ↑ Lockie, Alex: Sweden says it built a Russian fighter jet killer — and stealth is totally irrelevant Business Insider. 8.2.2019. Viitattu 18.5.2021. (englanniksi)
  117. ↑ a b c Städje, Jörgen: Reaktionsmotor 12 - både vacker och stark Techworld. 19.9.2008. Viitattu 11.4.2021. (ruotsiksi)
  118. ↑ a b The Gripen human machine interface Saab. Viitattu 11.4.2021. (englanniksi)
  119. ↑ a b EP-17 – Gripen display system Saab. Viitattu 11.4.2021. (englanniksi)
  120. ↑ Saab to develop new Gripen avionics UPI. 26.5.2010. Viitattu 11.4.2021. (englanniksi)
  121. ↑ Hunter, Jamie: Sweden's Bigger Badder Gripen Fighter Packs A Lot Of Punch In An Incredibly Efficient Package The Drive. 4.2.2021. Viitattu 11.4.2021. (englanniksi)
  122. ↑ a b c Larsson, Jörgen ja Ekrot, Richard: The Cobra Helmet Mounted Display System for Gripen 27th International Congress of the Aeronautical Sciences. Syyskuu 2010. Viitattu 11.4.2021. (englanniksi)
  123. ↑ GKN AEROSPACE TO CONTINUE SUPPORT FOR GRIPEN’S RM12 ENGINE GKN AEROSPACE News releases. 29.2.2016. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  124. ↑ Resonance problem hits Gripen engine. Flight International, 2.‒8.2.1994, s. 15. (englanniksi)
  125. ↑ Gripen surpasses 100,000 flight hours - Volvo Aero’s engine safest in the world VOLVO FINANCIAL SERVICES MAGYARORSZÁG. 31.1.2008. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  126. ↑ Tyrrell, Michael: GKN Aerospace continues to support the Gripen’s RM12 engine Aerospace Manufacturing. 8.7.2020. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  127. ↑ Hoyle, Craig: Saab's Demo aircraft to highlight Gripen NG capabilities Flight Global. 25.4.2008. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  128. ↑ Karlberg, Lars Anders: Volvo vill trimma Gripens motor Ny Teknik. 19.11.2010. Viitattu 12.4.2021. (ruotsiksi)
  129. ↑ Eurojet aims EJ200 variant at thrust vectored Gripen Flight Global. 27.5.1998. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  130. ↑ Hoyle, Craig: NATO exercises test Gripen credentials Flight Global. 7.10.2008. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  131. ↑ Waligorski, Martin: JAS 39 Gripen in Detail, Underwing Stores and Armament IPMS Stockholm.org. 22.9.2006. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  132. ↑ DeGraef, Stefan ja Borremans, Edwin: Gripen masterminds Key.Aero. 15.3.2018. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  133. ↑ Joshi, Saurabh: Gripen hardsells new AESA radar, low cost for MMRCA StratPost. 10.9.2009. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  134. ↑ Gripen E suoritti ensimmäinen ohjuslaukaisun Saab uutiset ja tiedotteet. 26.10.2018. Viitattu 8.4.2021. (suomeksi)
  135. ↑ Gripen Leads The World With New Operational Capabilities Saab press releases. 11.7.2016. Viitattu 3.5.2021. (englanniksi)
  136. ↑ Saab Gripen Armaments Military Leak. 28.8.2020. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  137. ↑ Survivability Saab. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  138. ↑ NEW SELEX ES EXPENDABLE ACTIVE DECOY ‘BRITECLOUD' SELECTED BY SAAB FOR GRIPEN FIGHTER Selex ES. 6.11.2013. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  139. ↑ Introducing The ESTL Modular Self Protection Pod Gripen, the wings of your nation. 11.8.2014. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  140. ↑ Communication Saab. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  141. ↑ Versions Saab. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  142. ↑ Spick, Mike: Great Book of Modern Warplanes, s. 426. Zenith Press, 2000. ISBN 978-0760308936. (englanniksi)
  143. ↑ Chant, Christopher ym.: The Role of the Fighter & Bomber (The World's Greatest Aircraft), s. 48. Chelsea House Pub, 1999. ISBN 978-0791054192. (englanniksi)
  144. ↑ Eliasson, Gunnar: Advanced Public Procurement as Industrial Policy. Springer Science & Business Media, 2010. ISBN 978-1-4419-2571-8. (englanniksi)
  145. ↑ Maintenance ground support system Saab. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  146. ↑ Sandberg, Anna ja Strömberg, Ulrika: Gripen: with focus on availability performance and life support cost over the product life cycle. Journal of Quality in Maintenance Engineering Vol. 5 No. 4, 1.12.1999, s. 325‒334. (englanniksi)
  147. ↑ Saurabh, Joshi: Gripen operational cost lowest of all western fighters: Jane’s StratPost. 4.7.2012. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  148. ↑ Hunt, Edward: FAST JET OPERATING COSTS IHS Jane’s. 13.3.2012. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  149. ↑ Gripen uses Dubai as launchpad for world sales Flightglobal. 7.12.2003. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  150. ↑ KRONOLOGI ÖVER FLYGET I SVERIGE SFF. 18.2.2013. Viitattu 13.4.2021. (ruotsiksi)
  151. ↑ Matlary, Janne H. ja Østerud, Øyvind: Denationalisation of Defence, s. 150. Routledge, 2007. ISBN 9780754671190. (englanniksi)
  152. ↑ Eden, Paul: Encyclopedia of Modern Military Aircraft, s. 390. Amber Books, 2006. ISBN 978-1904687849. (englanniksi)
  153. ↑ Stark milstolpe av Gripenprojektet FMV. 28.11.2008. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  154. ↑ Contract finalized on Gripens future Saab Press Centre. 17.10.2007. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  155. ↑ Julkaisu = Flightglobal Insight: World Air Forces 2013 scribd.com. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  156. ↑ Hoyle, Craig: PICTURE: Swedish air force receives its last Gripen C Flight Global. 25.3.2015. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  157. ↑ Hoyle, Craig: LIBYA: Sweden sends Gripens to join Unified Protector Flightglobal. 4.4.2011. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  158. ↑ Sweden reaches new deal on Libya mission The Local se. 8.6.2011. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  159. ↑ Last mission over Libya Försvarsmakten The Air Force Blog. 24.11.2011. Viitattu 14.4.2021. (ruotsiksi)
  160. ↑ Hepher, Tim: Special Report - How Libya is a showcase in the new arms race Reuters. 4.4.2011. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  161. ↑ Kleja, Monica: "Gripen måste moderniseras för att klara flygstrider" Ny Teknik. 8.11.2012. Viitattu 14.4.2021. (ruotsiksi)
  162. ↑ Nästa generation JAS Gripen Sveriges riksdag. 8.11.2012. Viitattu 14.4.2021. (ruotsiksi)
  163. ↑ Gripin’ in Switzerland: Referendum Shoots New Fighter Deal Down Defense Industry Daily. 23.4.2015. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  164. ↑ Uvhagen, Erik ja Benigh, Love: ”Det här tjänar skattebetalarna på” SVT Nyheter. 25.‒28.8.2012. Viitattu 14.4.2021. (ruotsiksi)
  165. ↑ Swedish jet fighter maker Saab receives order to upgrade jets Europe Online. 15.2.2013. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  166. ↑ Hoyle, Graig: Swedish government approves 60-aircraft Gripen E programme Flight Global. 17.1.2013. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  167. ↑ Knutson, Mats: Försvarsministern vill miljardsatsa på flygvapnet SVT Nyheter. 3.‒4.4.2014. Viitattu 14.4.2021. (ruotsiksi)
  168. ↑ Rosén, Hans: Så vill regeringen stärka försvaret Dagens Nyheter. 22.4.2014. Viitattu 14.4.2021. (ruotsiksi)
  169. ↑ Inriktningen av säkerhetspolitiken och utformningen av det militära försvaret 2021–2025 Värnkraft. 14.5.2019. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  170. ↑ Swedish Gripen C/Ds to Remain in Service For Another Decade or More Saab stories. 23.10.2020. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  171. ↑ Donald, David: Swedish Defense Bill Extends Gripen, Adds New AEW Aircraft AINonline. 16.10.2020. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  172. ↑ Trimble, Stephen: Brazil names three finalists for F-X2 contract, rejects three others Flightglobal. 6.10.2008. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  173. ↑ Wall, Robert: Brazil May Buy Over 100 Gripen Jets The Wall Street Journal. 18.11.2014. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  174. ↑ Le Brésil choisit le Gripen E ! Les Blogs. 18.12.2013. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  175. ↑ a b Salles, Felipe: Saab wins Brazil's F-X2 fighter contest with Gripen NG Flightglobal. 19.12.2013. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  176. ↑ Saab offers Gripen to Brazil Saab press centre. 2.2.2009. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  177. ↑ {{Verkkoviite | Osoite = https://www1.folha.uol.com.br/poder/2010/01/674679-fab-prefere-caca-sueco-a-frances.shtml | Nimeke = FAB prefere caça sueco a francês | Julkaisu = Folha de S.Paulo | Ajankohta = 5.1.2010 | Viitattu = 14.4.2021 | Kieli = (portugaliksi)
  178. ↑ Mantega diz que país não tem dinheiro para comprar caças UOL. 28.2.2011. Viitattu 14.4.2021. (portugaliksi)
  179. ↑ Flor, Ana: CORREÇÃO-ENTREVISTA-Amorim espera decisão de caça no 1o semestre Reuters Brasil. 19.1.2012. Viitattu 14.4.2021. (portugaliksi)
  180. ↑ Após redução de preço, Lula e Jobim teriam escolhido Rafale Terra. 4.2.2010. Viitattu 14.4.2021. (portugaliksi)
  181. ↑ Le Brésil préférerait le F-18 au Rafale de Dassault Le Parisien. 9.2.2011. Viitattu 14.4.2021. (ranskaksi)
  182. ↑ Sadi, Andréia ym.: Após mais de dez anos, Dilma escolhe caças suecos para a FAB Folha de S.Paulo. 18.12.2013. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  183. ↑ IANS: Rio 2016 Olympics: Sweden to lend Brazil fighter jets India Today. 21.12.2013. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  184. ↑ MIG_X: Argentina compraría cazas Gripen NG a Brasil TARINGA!. 22.10.2014. Viitattu 14.4.2021. (espanjaksi)
  185. ↑ Jasper, Chris ja Rolander, Niclas: Saab Closes in on Gripen Deal in Brazil Opening Up Latin America Bloomberg. 23.10.2014. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  186. ↑ Soto, Alonso ja Winter, Brian: Saab wins Brazil jet deal after NSA spying sours Boeing bid Reuters. 18.12.2013. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  187. ↑ Saab and Brazil sign contract for Gripen NG Saab press releases. 27.10.2014. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
  188. ↑ Thisdell, Dan: Saab, Brazil finalise Gripen NG deal Flight Global. 27.10.2014. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
  189. ↑ Jennings, Gareth: Brazilian Senate approves Gripen financing deal IHS Jane’s 360. 6.8.2015. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
  190. ↑ Stochero, Tahiane: 15 caças Gripen serão montados no Brasil, diz executivo da Saab G1. 27.10.2014. Viitattu 15.4.2021. (portugaliksi)
  191. ↑ AEL Delivers Wide Area Display Software For Brazilian Gripen Jets DefenseWorld.net. 6.5.2016. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
  192. ↑ Barreira, Victor: AEL Sistemas delivers avionics systems for Brazilian Gripen NGs IHS Jane’s 360. 3.9.2015. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
  193. ↑ De Martini, Fernando: Acordo de compensação da compra do Gripen supera 9 bilhões de dólares Poder Aereo. 28.10.2014. Viitattu 15.4.2021. (portugaliksi)
  194. ↑ Jennings, Gareth: Brazilian F-X2 deal gives fresh impetus to Saab's Sea Gripen concept IHS Jane’s 360. 18.12.2013. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
  195. ↑ Trimble, Stephen: Brazil finalises $4.68bn Gripen NG deal Flight Global. 10.9.2015. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
  196. ↑ Trimble, Stephen: KC-390 resumes flight tests as defence unit rebaselines Flight Global. 27.10.2015. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
  197. ↑ Ensimmäinen Brasilian Gripen E suoritti ensilentonsa Saab uutiset ja tiedotteet. 26.8.2019. Viitattu 15.4.2021. (suomeksi)
  198. ↑ Saab luovuttaa ensimmäisen Gripen E:n Brasilialle Saab uutiset ja tiedotteet. 10.9.2019. Viitattu 15.4.2021. (suomeksi)
  199. ↑ Wiltgen, Guilherme: Gripen E FAB4100: NM Elke chegou ao Porto de Navegantes Defesa Aérea & Naval. 20.9.2020. Viitattu 15.4.2021. (portugaliksi)
  200. ↑ Gripen's arrival in Brazil Saabin YouTube-kanava. 22.9.2020. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
  201. ↑ Ensimmäinen Brasilialle toimitettu Gripen lensi ensilentonsa Brasiliassa Saab uutiset ja tiedotteet. 25.9.2020. Viitattu 15.4.2021. (suomeksi)
  202. ↑ Viana, Pedro: Primeiro Gripen E da Força Aérea Brasileira chega no Brasil Aeroflap. 20.9.2020. Viitattu 15.4.2021. (portugaliksi)
  203. ↑ Carlos, São ja Araraquara: Caça Gripen pousa em Gavião Peixoto após realizar primeiro voo em espaço aéreo brasileiro G1. 24.9.2020. Viitattu 15.4.2021. (portugaliksi)
  204. ↑ Vinholes, Thiago: Novo caça da FAB: primeiro Gripen deve chegar ao Brasil em outubro Airway. 24.6.2020. Viitattu 15.4.2021. (portugaliksi)
  205. ↑ Gripen F -hävittäjän tuotanto käynnistynyt Saab uutiset ja tiedotteet. 26.3.2020. Viitattu 15.4.2021. (suomeksi)
  206. ↑ Hoyle, Craig: Gripen E enters serial production as Saab targets sales Flight Global. 15.2.2019. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
  207. ↑ Brazilian military could buy over 100 SAAB's Gripen multirole combat aircraft Air Recognition. 18.11.2014. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
  208. ↑ Stevenson, Beth: Brazilian air force confirms Gripen acquisition numbers flightglobal.com. 18.11.2014. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
  209. ↑ Eliasson, Gunnar: Advanced Public Procurement as Industrial Policy. Springer Science & Business Media, 2010. ISBN 978-1-4419-2571-8. (englanniksi)
  210. ↑ Hoyle, Craig: South Africa fields first Gripen fighter Flight Global. 9.5.2008. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  211. ↑ Wingrin, Dean: SAAF takes delivery of three more Gripens SAAF. 10.4.2011. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  212. ↑ Jennings, Gareth: Lack of 'positive response' forces Saab to axe South Africa-based Gripen school IHS Jane’s 360. 17.7.2013. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  213. ↑ “CZECHS TO TRAIN FUTURE INTERNATIONAL GRIPEN PILOTS” AIRheads FLY. 11.5.2015. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  214. ↑ Hartley, Wyndham: Almost half of SA’s Gripens ‘in storage’ BD Live. 13.3.2013. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  215. ↑ Martin, Guy: SAAF has no Gripen support contract Defence Web. 17.7.2013. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  216. ↑ Heitman, Helmoed-Römer: SAAF to rotate Gripens IHS Jane’s 360. 5.9.2003. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  217. ↑ Arms Deal Commission hears fighter jets met Air Force requirements SABC. 2.9.2013. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  218. ↑ Martin, Guy: SAAF receives Gripen support contract Defence Web. 20.12.2013. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  219. ↑ a b c Keck, Zachary: Thailand's Air Force: A Leading Power in ASEAN? The Diplomat. 13.9.2013. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  220. ↑ Hoyle, Craig: Thailand signs contract for six Saab Gripen fighters Flightglobal. 15.2.2008. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  221. ↑ Hoyle, Craig: Military Thailand signs for more Gripen fighters, anti-ship missiles Flight Global. 23.11.2010. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  222. ↑ Signing of Gripen 39 C/D Purchase Agreement RTAF press release. 15.8.2010. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  223. ↑ Thailand receives first batch of Gripen fighters Saab press releases. 23.2.2011. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  224. ↑ Gripenplan träffades av blixtnedslag Dagens Nyheter. 5.9.2013. Viitattu 16.4.2021. (ruotsiksi)
  225. ↑ Thailand vill köpa fler Gripen Dagens Nyheter. 22.10.2013. Viitattu 16.4.2021. (ruotsiksi)
  226. ↑ Acharya, Amitav: Constructing a Security Community in Southeast Asia: ASEAN and the Problem of Regional Order. Taylor & Francis, 2009. ISBN 978-0-415-41428-9. (englanniksi)
  227. ↑ Yeo, Mike: Thai Air Force releases wish list for the next decade Defense News. 21.2.2020. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  228. ↑ Tjeckien tar in JAS-offert Dagens Industri. 17.10.2000. Viitattu 16.4.2021. (ruotsiksi)
  229. ↑ Spreen, Wesley E.: Marketing in the International Aerospace Industry. Routledge, 2007. ISBN 9781138264663. (englanniksi)
  230. ↑ Tjeckien stoppar Jas-köp Dagens Industri. 13.9.2002. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  231. ↑ Gripen contract signed for Czech Republic Saab press releases. 14.6.2004. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  232. ↑ Gripenleverans klar på rekordtid FMV. 31.8.2005. Viitattu 17.4.2021. (ruotsiksi)
  233. ↑ Czechs to extend Swedish Gripen fighter jet lease AFP via Space Daily. 26.8.2013. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  234. ↑ Kleja, Monica: Tjeckien: Ja till Gripen Ny Teknik. 11.9.2013. Viitattu 17.4.2021. (ruotsiksi)
  235. ↑ a b Hoyle, Craig: Czech air force looks to the future with enhanced Gripens Flightglobal. 12.5.2015. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  236. ↑ Berger, Otakar: Czech Army’s Modernization Projects: JAS-39 Gripen CZD Journal. 8.8.2018. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  237. ↑ Czech military wants to raise number of Gripen fighters České Noviny. 11.11.2014. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  238. ↑ Armáda chce více gripenů. Kvůli bezpečnosti v Evropě Aktuálnĕ. 11.11.2014. Viitattu 17.4.2021. (tšekiksi)
  239. ↑ Czech Air Force Gripen fleet completes MS20 upgrade giving enhanced operational capabilities Saab press releases. 11.4.2018. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  240. ↑ Ungern på väg rata JAS Dagens Industri. 28.8.2001. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  241. ↑ Jas-avtalet värt 5 mdr Dagens Industri. 23.11.2001. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  242. ↑ a b Larrabee, F. Stephen: NATO’s Eastern Agenda in a New Strategic Era RAND Corporation. 2003. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  243. ↑ Stohl, Rachel ja Grillot, Suzette: The International Arms Trade, s. 46. Polity, 2009. ISBN 978-0-7456-4154-6. (englanniksi)
  244. ↑ Szvath, Tamás ja Orosz, Zoltán: HUNGARIAN AAR CONCEPT – WAY AHEAD Defence Review 145 (special issue 2017/1): Challenges & NATO. 2017. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  245. ↑ Hoyle, Craig: PICTURE: Hungary's last three Gripen fighters delivered Flightglobal. 14.12.2007. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  246. ↑ India does not want the Gripen Svenska Dagbladet. 27.4.2011. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  247. ↑ Sweden approves 10-year extension of Hungary Gripen lease – paper Budapest Business Journal. 24.1.2012. Viitattu 17.4.2021. (englanniksi)
  248. ↑ afi: V Čáslavi havaroval maďarský gripen, piloti se katapultovali Česká televize. 19.5.2015. Viitattu 17.4.2021. (tšekiksi)
  249. ↑ Zord, László Gábor: Örökre búcsút mondhatunk a Gripennek? Magyar Nemzet. 10.6.2015. Viitattu 17.4.2021. (unkariksi)
  250. ↑ Botond, Bötös ja Kolbert, András: Baleset ért egy magyar Gripent Csehországban Index. 19.5.2015. Viitattu 17.4.2021. (unkariksi)
  251. ↑ Teljes a Gripen-flotta Honvedelem. 16.12.2016. Viitattu 17.4.2021. (unkariksi)
  252. ↑ Gripen expands links with ETPS Saab press releases. 9.5.2005. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  253. ↑ Nurmi, Lauri: Jussi Niinistö: Suomi voi ostaa Gripeneitä ja jotain toista konemallia 29.5.2015. Satakunnan Kansa. Viitattu 25.9.2015.
  254. ↑ a b c Salatut asiakirjat paljastavat Hornet-hankinnan taustat 25 vuotta sitten www.iltalehti.fi. Viitattu 21.11.2020.
  255. ↑ Hävittäjien vertailu ja valinta – näin Suomelle valitaan paras monitoimihävittäjä Julkaisu = Puolustusministeriö HX-hanke defmin.fi. Viitattu 18.4.2021. (suomeksi)
  256. ↑ Saab tarjoaa Gripen E/F -hävittäjää Suomelle Saab uutiset ja tiedotteet. 30.1.2019. Viitattu 18.4.2021. (suomeksi)
  257. ↑ Saabin HX-tarjoukseen sisältyy myös GlobalEye -varhaisvaroitus- ja valvontalentokoneita Saab uutiset ja tiedotteet. 14.6.2019. Viitattu 18.4.2021. (suomeksi)
  258. ↑ Saabilta uusi häirintäohjus Gripeniin Saab uutiset ja tiedotteet. 28.8.2020. Viitattu 18.4.2021. (suomeksi)
  259. ↑ Saab vastasi HX-hankkeen lopulliseen tarjouspyyntöön Saab uutiset ja tiedotteet. 30.4.2021. Viitattu 3.5.2021. (suomeksi)
  260. ↑ Government launches open and transparent competition to replace Canada's fighter aircraft Cision. 12.12.2017. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  261. ↑ Pugliese, David: European-built fighter aircraft: did they ever stand a chance in Canada’s competition? Ottawa Citizen. 11.10.2019. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  262. ↑ Pugliese, David: Swedish firm says it can build Gripen fighters in Canada to provide maximum jobs and technology transfer Ottawa Citizen. 29.5.2019. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  263. ↑ Gripen E Meets Canadian Requirements Saab stories. 24.1.2021. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  264. ↑ Saab tarjoaa työpaikkoja Kanadan Quebecissä Saab uutiset ja tiedotteet. 15.12.2020. Viitattu 18.4.2021. (suomeksi)
  265. ↑ Gripen not on the shortlist for the Indian MMRCA programme Saab press room. 27.4.2011. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  266. ↑ Saab offers Gripen to the Indian Air Force Saab press centre. 28.4.2008. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  267. ↑ Saab opens office in India Saab press releases. 28.1.2009. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  268. ↑ Saab and TCS sign letter of intent in India Saab press centre. 10.9.2008. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  269. ↑ Gripen Arrives for MMRCA Field Trials Free Press Release. 10.3.2010. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  270. ↑ Shukla, Ajai: Air Force gives Gripen fighter a second chance Business Standard. 3.4.2010. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  271. ↑ Ali, Idrees: India Looks to Become Arms Supplier Instead of Buyer Voice of America. 18.4.2015. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
  272. ↑ Shukla, Ajai: IAF kicks off contest to make single-engine fighters Business Standard. 8.10.2016. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
  273. ↑ Eyeing jet deal, Saab offers full tech transfer to India The Economic Times. 22.11.2017. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
  274. ↑ Chopra, Anil: MMRCA 2.0 CONTENDERS SP’s aviation. Syyskuu 2018. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
  275. ↑ Forrester, Charles: Sweden announces Gripen bid for Croatia IHS Jane’s 360. 27.10.2015. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
  276. ↑ Tabak, Igor: Israeli F-16 C/D Barak wins fighter bid in Croatia Jane’s 360. 3.4.2018. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
  277. ↑ Croatia formally nixes F-16 purchase from Israel after US objection The Times of Israel. 14.1.2019. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
  278. ↑ Croatia launches international bid to buy fighter squadron ABC News. 15.1.2020. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
  279. ↑ Sweden Offers Gripen to Croatia Saab press releases. 9.9.2020. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
  280. ↑ Aguilera, Edgardo: Argentina quiere comprar 24 cazas supersónicos Ámbito. 21.10.2014. Viitattu 28.4.2021. (espanjaksi)
  281. ↑ CORRECTED-Saab dismisses prospect of Gripen jet fighters sale to Argentina Reuters. 27.4.2015. Viitattu 28.4.2021. (englanniksi)
  282. ↑ Sanzani, Matteo: Botswana gives boost to new fighter jet procurement Blog before flight.net. 26.3.2021. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
  283. ↑ BDF readies to buy Fighter Jets The Botswana Gazette. 17.2.2020. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
  284. ↑ Sanzani, Matteo: Philippines is getting closer to Gripen deal Blog before flight.net. 19.3.2021. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
  285. ↑ Indonesia's Interest In Gripen, KF-X Hints At Delay In Su-35 Procurement Defense World.net. 16.8.2016. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
  286. ↑ Fritzl, Martin: Koalition streitet um Eurofighter-Nachfolge Die Presse. 6.12.2018. Viitattu 28.4.2021. (saksaksi)
  287. ↑ Nikolov, Boyko: Saab is preparing for a new ‘offensive’ in Austria through its Gripen fighter Bulgarian military.com. 15.9.2020. Viitattu 28.4.2021. (englanniksi)
  288. ↑ Cavas, Christopher P.: Saab's Gripen Enters a New High-fly Zone Defense News. 3.5.2015. Viitattu 28.4.2021. (englanniksi)
  289. ↑ Goldman, David: Kenya Army May Buy The Gripen C/D Combat Aircraft; Saab Hints Strategic Intelligence. 16.6.2015. Viitattu 28.4.2021. (englanniksi)
  290. ↑ Meier, Ricardo: Colombia may acquire Gripen fighters produced in Brazil ADN. 16.3.2020. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
  291. ↑ Pandey, Ashutosh: Setback for EU fighter jets as Malaysia bets on palm oil barter DW. 29.5.2019. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  292. ↑ SAAB Delivers Gripen-E Jets To Brazil; Offers ‘Exceptional Deal’ To The Indian Air Force EurAsian Times. 26.9.2020. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  293. ↑ Mexico might replace F-5 with Gripen Mexico Now. 15.6.2017. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  294. ↑ Cavas, Christopher P.: Saab's Gripen Enters a New High-fly Zone Defense News. 3.5.2015. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  295. ↑ Watson, Peter: Saab desplegará todo su portafolia en la feria de Perú infodefensa.com. 10.5.2019. Viitattu 1.5.2021. (espanjaksi)
  296. ↑ Vasovic, Aleksandar: Serb air force seeks new fighter jets Reuters. 16.12.2011. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  297. ↑ Kucic, Dino: Croatia, Slovenia to pursue joint fighter deal Flightglobal. 27.10.2010. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  298. ↑ Sanzani, Matteo: Uruguay looks to buy new light fighter jet, the Italian M-346FA is on top Blog Before Flight.net. 28.11.2020. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  299. ↑ Việt Nam sẽ thay thế toàn bộ Mig-21 bằng JAS-39 Gripen Nguoiduatin. 25.8.2013. Viitattu 1.5.2021. (vietnamiksi)
  300. ↑ Govindasamy, Siva: Exclusive: Vietnam eyes Western warplanes, patrol aircraft to counter China Reuters. 5.6.2015. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  301. ↑ Majumdar, Dave: Vietnam's Plan to Deter China With Western Jets National Interest. 13.1.2016. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  302. ↑ Hoyle, Craig: Gripen enhancements escape Swedish cutbacks Flight Global. 7.9.2007. Viitattu 21.11.2020. (englanniksi)
  303. ↑ Eliasson, Gunnar: Advanced Public Procurement as Industrial Policy. Springer Science & Business Media, 2010. ISBN 978-1-4419-2571-8. (englanniksi)
  304. ↑ Gripen – Milstolpar FMV. 14.5.2009. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
  305. ↑ Saab just unveiled its attempt to outdo the F-35 Insider. 13.7.2016. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
  306. ↑ The Brazilian ‘Smart Fighter’ Air International. 24.9.2019. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
  307. ↑ Jennings, Gareth: DSEI 2017: Saab presents new Gripen Aggressor Jane’s 360. 15.9.2017. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  308. ↑ Train like you fight Saab Gripen aggressor for the US (pdf). 19.2.2019. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  309. ↑ Julkaisu = Saab Gripen E-series: Gripen Maritime - The future of naval air power saab.com. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  310. ↑ Jennings, Gareth: Brazilian F-X2 deal gives fresh impetus to Saab's Sea Gripen concept IHS Jane’s 360. 18.12.2013. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  311. ↑ Gripen Maritime for India Saab stories. 8.4.2020. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  312. ↑ Barreira, Victor: Brazilian Navy makes moves towards potential new Gripen maritime fighters Jane’s 360. 20.7.2017. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  313. ↑ Sweden; Saab mulls development of Gripen UCAV Defence Market Intelligence. 21.6.2013. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  314. ↑ ‘Growler’ edition is next plan for Gripen, says senior SAAB exec Defence IQ. Syyskuu 2015. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  315. ↑ Gripen Officially Presented in Brazil Saab press releases. 23.10.2020. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  316. ↑ Donald, David: Gripen, Rooivalk Deliveries Bring SAAF up to Strength AINonline. 28.9.2012. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  317. ↑ World Air Forces 2021 Flight International. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  318. ↑ JAS 39 GRIPEN C/D Försvarsmakten Luft. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  319. ↑ Gripen E now stationed at Malmen Air Force Base Saab stories. 17.12.2020. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  320. ↑ Thai Air Force Lists Fighter Jet, Other Procurement Programs in White Paper 2020 DefenseWorld.net. 20.2.2020. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  321. ↑ Royal Thai Air Force elephant walk Scramble. 12.11.2020. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  322. ↑ Domanski, Jacek: Fourteen years of fourteen Gripens in the Czech Air Force Afterburner. 22.4.2019. Viitattu 23.4.2021. (englanniksi)
  323. ↑ Gripen roars over Hungary for 15 years Saab stories. 30.3.2021. Viitattu 23.4.2021. (englanniksi)
  324. ↑ ETPS, Our aircraft QinetiQ. Viitattu 23.4.2021. (englanniksi)
  325. ↑ JAS 39-2 GRIPEN Flygvapenmuseum. 16.9.2020. Viitattu 23.4.2021. (ruotsiksi)
  326. ↑ JAS 39B Julkaisu = Flygvapenmuseum flygvapenmuseum.se. 16.9.2020. Viitattu 23.4.2021. (ruotsiksi)
  327. ↑ JAS 39A GRIPEN Flygvapenmuseum. 18.12.2018. Viitattu 23.4.2021. (ruotsiksi)
  328. ↑ JAS 39A GRIPEN Flygvapenmuseum. 18.12.2018. Viitattu 23.4.2021. (ruotsiksi)
  329. ↑ Tourist attractions Royal Thai Air Force. Viitattu 23.4.2021. (englanniksi)
  330. ↑ Photos of the Week Bangkok Post. 23.3.2012. Viitattu 23.4.2021. (englanniksi)
  331. ↑ ASN Aviation Safety Database results: Saab JAS 39 Gripen Aviation Safety Network. 21.8.2018. Viitattu 23.4.2021. (englanniksi)
  332. ↑ Brändström, Annika: Coping with a Credibility Crisis: The Stockholm JAS Fighter Crash of 1993 Swedish National Defence Collegen julkaisema tutkimus. 2003. Viitattu 23.4.2021. (englanniksi)
  333. ↑ JAS Gripen störtar på Långholmen Sveriges Radio. 5.5.2006. Viitattu 23.4.2021. (ruotsiksi)
  334. ↑ โชว์ระทึก! เครื่องบินผาดโผนร่วงพื้น ระเบิดในงานวันเด็ก Sanook. 14.1.2017. Viitattu 23.4.2021. (thaiksi)
  335. ↑ Jas-haveri vid Blekinge flygflottilj Försvarsmakten. 22.8.2018. Viitattu 23.4.2021. (ruotsiksi)
  336. ↑ Pressträff om Jas-kraschen i Ronneby Di tv. Viitattu 23.4.2021. (ruotsiksi)
  337. ↑ Haveriet med en JAS 39 norr om Kallinge den 21 augusti 2018 Statens haverikommission. 20.9.2018. Viitattu 23.4.2021. (ruotsiksi)
  338. ↑ Slutrapport RM 2019:02 Statens haverikommission. 20.8.2019. Viitattu 23.4.2021. (ruotsiksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Williams, Mel: Superfighters -The Next Generation of Combat Aircraft, s. 72. AIRtime, 2003. ISBN 978-1880588536. (englanniksi)
  2. ↑ Sivu 72
  3. ↑ Sivu 72
  4. ↑ Williams, Mel: Superfighters -The Next Generation of Combat Aircraft, s. 73. AIRtime, 2003. ISBN 978-1880588536. (englanniksi)
  5. ↑ Sivu 72
  6. ↑ Sivu 72
  7. ↑ Sivu 72
  8. ↑ Sivu 72
  9. ↑ Sivu 72
  10. ↑ Sivu 72
  11. ↑ Sivu 72
  12. ↑ Williams, Mel: Superfighters -The Next Generation of Combat Aircraft, s. 81-82. AIRtime, 2003. ISBN 978-1880588536. (englanniksi)
  13. ↑ Williams, Mel: Superfighters -The Next Generation of Combat Aircraft, s. 74. AIRtime, 2003. ISBN 978-1880588536. (englanniksi)
  14. ↑ Sivu 82
  15. ↑ Sivu 82
  16. ↑ Sivu 88
  17. ↑ Sivu 88

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta JAS-39 Gripen.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saab_JAS_39_Gripen&oldid=19779856”