Saab JAS 39 Gripen

Saab JAS 39 Gripen
JAS 39 Gripen RIAT 2009 -lentonäytöksessä.
Tyyppi	hävittäjä
Alkuperämaa	Ruotsi
Valmistaja	Saab AB
Ensilento	1988
Esitelty	1996
Infobox OK

Saab JAS 39 Gripen on Saab AB:n valmistama neljännen sukupolven hävittäjälentokone, joka korvasi Ruotsin ilmavoimien Saab J 35 Draken- ja Saab J37 Viggen -hävittäjät. Lyhenne JAS tulee sanoista jakt-, attack- och spaningsplan (hävittäjä-, rynnäkkö- ja tiedustelukone). Ensilentonsa joulukuussa 1988 lentänyt JAS on IG JAS:n, Saab AB Ericsson Microwave Systemsin, Ericsson Saab Avionicsin, Volvo Aero Corp.:n ja FFV Aviotechin yhteishanke, jonka markkinointia on tukenut vuodesta 1995 British Aerospace Saab-BAe Gripen AB:n kautta.

Ruotsin ilmavoimille toimitettiin vuoteen 2007 mennessä 204 JAS 39 Gripeniä.

JAS 39 Gripen (2004)

Gripen sai alkuunsa hieman epävarman maineen, koska kaksi Gripeniä putosi ennen varsinaista käyttöönottoa (vuosina 1989 ja 1993), jälkimmäinen Tukholman keskustaan Långholmenille Vesifestivaalien aikaan. Molemmissa onnettomuuksissa lentäjänä oli Lars Rådeström. Lisäksi neljässä tapauksessa (vuosina 1999, 2005, 2007 ja 2018) kone on pudonnut palveluskäytössä. Kaikissa tapauksissa vakavilta henkilövahingoilta on kuitenkin vältytty.

Tilaukset ja käyttäjät ulkomailla

Tšekkiläinen vuokrattu JAS 39 Gripen (2005)

Etelä-Afrikka ilmoitti marraskuussa 1998, että hankkii Saab-BAE Systemsiltä asettamiensa vaatimusten mukaisia Gripen hävittäjiä. Alkuperäinen tilaus sisälsi yhdeksän JAS 39B ja yhdeksäntoista JAS 39A konetta. Vuonna 2005 tilausta muutettiin yhdeksäksi kaksipaikkaiseksi ja kahdeksaksitoista yksipaikkaiseksi koneeksi, joilla korvattiin käytöstä huhtikuussa 2008 poistuneet Atlas Cheetah D ja Cheetah C -koneet. Ensimmäinen JAS 39B Gripen D SA01 valmistui lokakuussa 2005 ja se teki neitsytlentonsa Ruotsissa 11. marraskuuta. Koneet luovutettiin Etelä-Afrikan ilmavoimille 2008-2012 ensimmäinen Gripen D vuonna 2008 ja Gripen C 2010.

Unkari ja Ruotsi tekivät 2001 sopimuksen hävittäjäkoneiden vuokraamisesta. Sopimuksen mukaan Unkarin ilmavoimat sai 2006-2007 käyttöönsä kaksitoista JAS 39C ja kaksi JAS 39D konetta kymmeneksi vuodeksi. Tammikuussa 2012 vuokrasopimusta jatkettiin vuoteen 2026 saakka. Koneiden aseistus piti hankkia Yhdysvalloista ja se sisältää myös koneiden muutostyöt Naton standardien mukaisiksi.

Tšekki ja Ruotsi sopivat 2004 kahdentoista uuden JAS 39C ja kahden JAS 39D Gripenin vuokraamisesta kymmeneksi vuodeksi. Tšekin ilmavoimat sijoitti koneet 21. taktiseen lentotukikohtaan. Sopimusta on jatkettu toukokuussa 2014 vuoteen 2027 ja se sisältää mahdollisuuden kahden vuoden jatkoajasta.

Britanniassa sijaitseva The Empire Test Pilots' School (ETPS) on käyttänyt Gripeneitä koelentäjien koulutuksessa vuodesta 1999 alkaen.

Thaimaan ilmavoimat on hankkinut kaksitoista lentokonetta.

Sveitsi teki aiesopimuksen 22 JAS-39E koneen hankkimisesta, mutta kaupan rahoitusmalli hylättiin kansanäänestyksessä keväällä 2014.

Brasilian ilmavoimat on päättänyt hankkia 36 konetta JAS-39E/F tyyppiä. Kauppaan sisältyy muun muassa tuotantolinjan rakentaminen Brasiliaan. Koneiden toimitukset alkavat vuonna 2019.

Slovakia on tehnyt aiesopimuksen, johon liittyy yhteistyö Tšekin kanssa.

Potentiaalisia kauppoja

Gripen oli yksi ehdokas harkittaessa Suomen ilmavoimille Saab 35 Drakenin ja MiG-21:n korvaajaa; valituksi tuli F/A-18 Hornet.

Gripen on yksi HX-hävittäjähankkeen ehdokkaista F/A-18 Hornetin seuraajaksi Suomen Ilmavoimille.

Yleistä ominaisuuksista

Koneissa käytetään siviilikoneiden Jet A1 -polttoainetta, mikä on tuottanut konetyypille ongelmia yhteisoperaatioissa, joissa muut koneet käyttävät NATO-standardin mukaista JP5-polttoainetta.

Koneessa käytetty Volvo RM12 suihkumoottori perustuu General Electric F404 -moottoriin.

Versiot

• JAS 39A – otettiin palveluskäyttöön 1996.
• JAS 39B – kaksipaikkainen versio 39A:sta.
• JAS 39C – NATO-yhteensopiva ja teknisesti päivitetty versio.
• JAS 39D – kaksipaikkainen versio 39C:stä.
• JAS 39E/F – kehitteillä oleva tuleva malli, jossa on muun muassa AESA-tutka, 38 % suurempi polttoainetankki, kaksi asekiinnikettä lisää ja tehokkaampi moottori. Muutoksilla haetaan parempaa pommitus-roolia kun nykyversiossa pääpaino on torjuntakyvyssä.

Tekniset tiedot

Lähde: ^lähde?

Yleiset ominaisuudet

• Miehistö: 1
• Pituus: &&&&&&&&&&&&&014.010000014,1 m
• Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&&08.04000008,4 m
• Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5 m
• Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&025.054000025,54 m²
• Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&06620.&&&&006 620 kg
• Lentopaino: &&&&&&&&&&&08720.&&&&008 720 kg
• Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&014000.&&&&0014 000 kg
• Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Volvo RM12 -ohivirtaussuihkumoottori; &&&&&&&&&&&&&054.&&&&0054 kN kuivana, &&&&&&&&&&&&&080.050000080,5 kN jälkipolttimella

Suoritusarvot

• Suurin nopeus: Mach &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
• Taistelusäde: 0.0> 1 200 km rynnäkkötehtävä vahvistetulla omasuoja-aseistuksella
• Siirtolentomatka: &&&&&&&&&&&03200.&&&&003 200 km
• Lakikorkeus: &&&&&&&&&&015000.&&&&0015 000 m
• Siipikuormitus: &&&&&&&&&&&&0341.&&&&00341 kg/m²
• Työntövoima-painosuhde: &&&&&&&&&&&&&&00.09400000,94
  

Aseistus

• Tykit
  • 1 × 27 mm Mauser BK-27 automaattitykki
• Ohjukset:
  • 2 × AIM-9 Sidewinder (RB 74) -ilmataisteluohjuksia
  • 4 × AIM-120 AMRAAM -ilmataisteluohjuksia
  • 4 × AGM-65A/B Maverick (RB 75) -ilmasta-maahan-ohjuksia
  • 2 × Saab RBS 15F -meritaisteluohjuksia
  • 2 × Dasa DWS 39 -sirotteiden levittäjiä tai KEPD 150 -kuormaohjuksia

Aiheesta muualla

• Hallen Hävittäjäsivut - Gripen
• Valmistajan Gripen-sivut
• The SAAB JAS 39 Gripen
• Ruotsi uudistaa ilmavoimiaan - maan sotilasilmailuteollisuus saanut portit auki myös ulkomaille Ilmatorjuntaupseeriyhdistys