Catherine (videopeli)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Catherine
Catherine 2011 PS3.jpg
Kehittäjä Atlus
Julkaisija JP NA Atlus
PAL Deep Silver
WW Sega (Windows)
Jakelija Deep Silver
Ohjaaja Katsura Hashino
Tuottaja Katsura Hoshino
Suunnittelija Kazuhisa Wada
Taiteilija Shigenori Soejima
Säveltäjä Shōji Meguro
Pelimoottori Gamebryo
Julkaistu
Lajityyppi pulmapeli, tasohyppely, seikkailupeli
Pelimuoto yksinpeli, moninpeli
Ikäluokitus PEGI: 18
Alusta PlayStation 3, Xbox 360, Microsoft Windows, PlayStation 4, PlayStation Vita
Jakelumuoto Optinen levy
Gamepad.svg
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Catherine (jap. キャサリン, Kyasarin) Atluksen kehittämän äly-, tasohyppely- ja seikkailupeli, joka julkaistiin PlayStation 3:lle ja Xbox 360:lle Japanissa ja Pohjois-Amerikassa vuonna 2011 ja Europassa sekä Australiassa vuonna 2012. Peli seuraa Vincent Brooksia, miestä, joka kokee yliluonnollisia painajaisia ja joutuu tilanteeseen, jossa hän joutuu valitsemaan kahden naisen, pitkäaikaisen tyttöystävänsä Katherine McBrooksin sekä nuorekkaan kaunottaren Catherinen, välillä. Pelin tapahtumat jakautuvat ilta-aikaan, jolloin Vincent viettää aikaa Stray Sheep -baarissa, sekä painajaismaailmaan, jossa hänen järjesteltävä palikoita niin, että voi kiivetä niitä pitkin ylös. Pelin lopetus määräytyy Vincentin tekemien valintojen perusteella.

Catherinen on suunnitellut sama studio, joka suunnitteli myös Megami Tensei -pelisarjaan kuuluvat Persona-pelit. Ja pelin kehittäminen alkoi vuonna 2008 Shin Megami Tensei: Persona 4:n julkaisun jälkeen, tarkoituksena luoda jotain aikuisemmille pelaajille. Peli julkaistiin tammikuussa 2019 Microsoft Windowsille nimellä Catherine Classic.[1] Uusi versio nimeltä Catherine: Full Body julkaistiin Japanissa helmikuussa 2019 PlayStation 4:lle ja PlayStation Vitalle.[2]

Pelaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Catherine on sekoitus älypeliä, tasohyppelyä ja seikkailupeliä.[3][4] Pelaaja ohjaa Vincent Brooksia, joka alkaa nähdä outoja painajaisia, kun hän ja hänen tyttöystävänsä Katherine McBride alkavat keskustella avioliitosta ja sitoutumisesta. Asiat muuttuvat entistä hankalammiksi, kun Vincent tapaa tytön nimeltä Catherine ja päätyy tahattomasti salasuhteeseen tämän kanssa, jolloin Vincentin painajaiset vain pahenevat.[5] Tarinatila, Golden Playhouse, seuraa tarinaa ilta-ajan ja painajaisten välillä. Illalla Vincent keskustelee ystäviensä ja yrittää myös selvittää suhteensa Catherineen ja Katherineen. Ilta-aika sijoittuu Stray Sheep -baariin, missä Vincent voi tallentaa pelin, lähettää tekstiviestejä, puhua muille asiakkaille, pelata minipeliä Rapunzel tai laittaa jukeboksin kautta soimaan muista Atluksen peleistä löytyvää musiikkia.[6]

Varsinainen pelattava osuus sijoittuu painajaismaailmaan, jossa muut miehet näkyvät antromorfisina lampaina. Siellä Vincentin on kiivettävä ylös palikoista koostuvia portaita pitkin ja päästävä huipulle mahdollisimman nopeasti. Onnistuakseen siinä Vincentin täytyy kiskoa, työntää palikoita sekä kiivetä niitä pitkin sekä välttää ansoja, kuten piikkejä ja jäätä. Nopea kiipeäminen nostaa myös pistekerrointa ja tason lopussa pelaajan saama palkinto riippuu pisteiden määrästä. Lähes jokainen taso jakautuu useampaan alueeseen ja huipentuu pomovastusvaiheeseen, jossa pitää kiivetä huipulle ennen kuin jokin painajaismainen olento saa Vincentin kiinni. Vincent pystyy liikkumaan nopeammin sitä mukaan, kuinka paljon alkoholia hän on ilta-aikaan juonut. Hän voi myös kerätä tyynyjä voidakseen yrittää tasoja uudelleen. Lisäksi pelaaja voi ostaa tiettyjä esineitä, kuten salamoita vihollisten poistamiseen, energiajuomia mahdollistamaan kiipeämisen useamman palikan verran kerralla.[7] Vincent kuolee, jos hän putoaa tason pohjakerrokseen, jää ansaan tai pomovastus saa hänet kiinni. Peli päättyy, jos Vincentiltä loppuvat tyynyt. Tasojen välivaiheiden välissä hän voi kommunikoida lampaiden kanssa, tallentaa pelin, oppia uusia kiipeämistekniikoita tai käyttää kolikoita esineiden ostamiseen. Helpolla tai normaalilla vaikeusasteella pelatessaan pelaajat voivat Select/Back -painikkeella korjata yhden palikan siirron.[8][9]

Tietyt pelin aikana tehdyt valinnat vaikuttavat Vincentin luonteeseen sekä tiettyihin juonenkäänteisiin. Tätä edustaa moraalimittari, joka voi muuttua monella tapaa, kuten tekstiviesteillä, joita Vincent lähettää Catherinelle ja Katherinelle, vastauksillaan painajaismaailmassa hänelle esitettyihin kysymyksiin tai sillä miten hän keskustelee Stray Sheepin asiakkaiden kanssa. Pelissä on kahdeksan lopetusta.[10][11] Golden Playhouse -tilan lisäksi on toisena pelitilana Babel Mode, jossa enintään kaksi pelaaja voi kiivetä vapaasti neljä tasoa, sekä Vs Colosseum, jossa pelaajat voivat kilpailla toisiaan vastaan siitä kuka pääsee huipulle ensin.[12]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vincent Brooks on jo viisi vuotta ollut parisuhteessa Katherine McBriden kanssa. Vincent haluaisi asioiden pysyvän samana, mutta Katherine haluaisi jo harkita avioliittoa. Vincent viettää usein illalla aikansa lapsuudenystäviensä Orlando Haddickin ja Jonny Arigan sekä Jonnyn työtoverin Toby Nebbinsin kanssa Stray Sheep -nimisessä baarissa, jossa heidän ystävänsä Erica Anderson on tarjoilijana. Eräänä iltana Vincent tapaa Stray Sheepissä nuoren naisen nimeltä Catherine ja herää useimpina aamuina vuoteestaan tämä vierellään, saaden Vincentin uskomaan, että on pettänyt Katherinea. Samaan aikaan Vincent alkaa kokea surrealistisia painajaisia, jossa hänen muiden samassa kaupungissa asuvien miesten on kiivettävä palikoista koostuvia portaita pitkin ylös, paeten hirviömäisiä olentoja, jotka ovat hänen elämänsä senhetkisten ongelmien ruumiillistumia. Jokainen mies näkee toiset painajaisessa olevat miehet pelkkinä puhuvina lampaina ja jokaisen alueen välissä olevissa rippikopeissa vastata tuntematon äänen esittämiin filosofisiin kysymyksiin. Miehet, jotka putoavat painajaismaailmassa portaista alas, kuolevat oikeassa maailmassa.

Vincentin tilannetta hankaloittavat myös se, että Katherinen kuukautiset ovat myöhässä ja hän epäilee olevansa raskaana. Mies nimeltä Steve Delhomme soittaa Vincentille ja väittää olevansa Catherinen poikaystävä. Steven kuvailema Catherine näyttää kuitenkin erilaiselta kuin Vincentin kuvailema ja seuraavana yönä Steve kuolee yhtenä painajaismaailman uhreista. Näiden lisäksi myös Orlando ja Jonny alkavat nähdä painajaisia. Seitsemäntenä iltana Vincent yrittää lopettaa salasuhteensa Catherineen. Seuraavana aamuna Catherine on kuitenkin jälleen Vincentin asunnossa ja Katherine saa tietää tapahtuneesta. Tämä johtaa väkivaltaiseen selkkaukseen, jossa Catherine näyttää kuolevan. Mutta tapahtunut paljastuukin kahdeksannen yön painajaiseksi, jossa Vincent ja Katherine yrittävät yhdessä selvitä hengissä. Todellisena aamuna Katherine ei muista tapahtumista mitään, mutta oli epäillyt Vincentin pettäneen häntä ja tajunnut nyt niin todella tapahtuneen. Hän paljastaa myös saaneensa selville, ettei ollutkaan raskaana, ja päättää sopuisasti erota Vincentistä.

Vincent huomaa myöhemmin, että Catherinen yhteystiedot ja lähettämät viestit ovat kadonneet hänen kännykästään. Lisäksi kaikki Vincentin ystävät väittävät, etteivät lainkaan nähneet Catherinea silloin, kun Vincent lopetti salasuhteen tämän kanssa. Vincent muistaa, että Catherine puhui ensimmäisenä iltana myös Thomas Muttonin, Stray Sheepin omistajan, kanssa. Mutton paljastuu yhdeksi kauan sitten samoista painajaisista selvinneistä miehistä. Hänestä oli tullut jumalallinen olento nimeltä Duzumid, joka yhdessä toimeksiantajansa Astarothin (jolle tuntematon ääni kuului) kanssa yritti käyttää painajaisia karsia maailmasta miehet, jotka eivät kykenisi sitoutumaan avioliittoon ja perheen perustamiseen. Catherine puolestaan oli oikeasti succubus, jonka jokainen mies näkee ihannenaisensa olomuodossa, eikä kukaan muu silloin voi nähdä häntä. Vincent päättää kokea vielä yhden painajaisen kohdatakseen itse Duzumidin. Jos Vincent voittaa, hän pyytää tätä vapauttamaan kaikki miehet painajaisista lopullisesti ja järjestämään pelaajan valinnoista riippuen vielä yhden mahdollisuuden palata yhteen joko Katherinen tai Catherinen kanssa. Tai pelaaja voi myös olla valitsematta kumpaakaan ja pyytää Muttonilta lainaa vedonlyöntiä varten toteuttaakseen mahdollisilla voittorahoilla Vincentin lapsuudenhaaveen avaruusturismista.

Full Bodyn lisätarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistinsa menettänyt pinkkitukkainen nainen Qatherine, kutsumanimeltään Rin, muuttaa Vincentin naapuriin ja saa pianistin paikan Stray Sheepistä. Vincentistä ja Rinistä tulee läheisiä, ja Rin näyttäytyy myös painajaisissa auttaen miehiä selviämään kiipeämisestä. Kuudentena päivänä, Rin saa muistonsa takaisin ja Vincent saa selville, että naisellisesta äänestä, kasvoista ja sääristä huolimatta Rin ei olekaan nainen, vaan mies, joka pukeutui naisen vaatteisiin. Jos Vincent päättää sekä lopettaa salasuhteensa Catherinen kanssa että erota Katherinesta, Vincent näkee kahdeksantena yönä painajaiseen, jossa Catherine ja Katherine näyttävät tappaneen Rinin, minkä paljastuttua painajaiseksi Vincentin on kiivettävä yhdessä oikean Rinin kanssa, joka oli yhä elossa. Rin joutuu lopulta Duzumidin vangiksi, mutta Vincent tunnistaa Muttonin äänen Duzumidiksi ja vaihtoehtoisella tavalla selville tämän olevan painajaisten takana. Vincent päättääkin kohdata tämän vielä kerran painajaisissa pelastaakseen Rinin.

Jos Rin hyväksyy Vincentin rakkaudentunnustuksen, Rin paljastuu ”enkeliksi”, jonka isoveli, Arkkienkeli, vaatii Vincentiä todistamaan arvonsa selviämällä vielä yhdestä painajaisesta, uhaten muuten tuhota koko ihmiskunnan. Jos Vincent selviää painajaisesta, Rinin isoveli ja muut ”enkelit” paljastuvat pienikokoisiksi pinkeiksi avaruusolennoiksi, jotka käyttivät enkelimäisiä olomuotoja näyttääkseen arvokkailta, ja heitä muinaisina aikoina luultiin enkeliksi. Rinin muistinmenetys puolestaan oli vain osa hänen tehtäväänsä tarkkailla ihmisiä ja hidastaa pianon avulla Duzumidin ja Astarothin luomia painajaisia.

Ääninäyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Kōichi Yamadera  … Vincent Brooks  
 Miyuki Sawashiro  … Catherine  
 Kotono Mitsuishi  … Katherine McBride  
 Aya Hirano  … Qatherine / ”Rin” (Full Body)  
 Takehito Koyasu  … Jonathan ”Jonny” Ariga  
 Hiroaki Hirata  … Orlando Haddick  
 Kishō Taniyama  … Tobias ”Toby” Nebbins  
 Junko Minagawa  … Erica Anderson, Trisha, Astaroth  
 Norio Wakamoto  … Thomas Mutton / Duzumid  
 Masaki Terasoma  … Steve Delhomme, Nergal  
 Shinya Fukumatsu  … Justin Bailey  
 Kenji Hamada  … Todd Bozeman  
 Tarusuke Shingaki  … Archibald ”Archie” Wallace  
 Saori Seto  … Lindsay Uspenski  
 Kyōko Hikami  … Martha Uspenski  
 Naomi Kusumi  … Morgan Cortez  
 Atsushi Imaruoka  … Daniel Kirsch  
 Mari Maeda  … Anna Rosmont, sivuäänet  
 Kengo Kawanishi  … Roderick Lockhart (Full Body)  
 Hidenori Takahashi  … Abul Bahril (Full Body)  
 Shinya Takahashi  … Paul Miller (Full Body)  
 Tarusuke Shingaki  … Arkkienkeli Isoveli (Full Body)  

Englanninkieliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Troy Baker  … Vincent Brooks  
 Laura Bailey  … Catherine  
 Michelle Ruff  … Katherine McBride  
 Brianna Knickerbocker  … Qatherine / ”Rin” (Full Body)  
 Travis Willingham  … Jonathan ”Jonny” Ariga  
 Liam O’Brien  … Orlando Haddick  
 Yuri Lowenthal  … Tobias ”Toby” Nebbins, Astaroth  
 Erin Fitzgerald  … Erica Anderson, Trisha  
 Kirk Thornton  … Thomas Mutton / Duzumid  
 Jamieson Price  … miespuolinen kertojaääni, Nergal  
 Valerie Arem  … naispuolinen kertojaääni  
 Russell Nash  … Steve Delhomme (alkuperäinen)  
 Dave B. Mitchell  … Steve Delhomme (Full Body)  
 Doug Erholtz  … Justin Bailey  
 Andrew Bowen  … Todd Bozeman  
 Johnny Yong Bosch  … Archibald ”Archie” Wallace, sivuäänet  
 Peggy O’Neal  … Lindsay ja Martha Uspenski, sivuäänet  
 Richard Epcar  … Morgan Cortez, sivuäänet  
 Ari Rubin  … Daniel Kirsch  
 Kirsten Potter  … Anna Rosmont (alkuperäinen), sivuäänet  
 Eden Riegel  … Anna Rosmont (Full Body)  
 Robbie Daymond  … Roderick Lockhart (Full Body)  
 Derek Stephen Prince  … Abul Bahril (Full Body)  
 Xander Mobus  … Paul Miller (Full Body)  
 Sean Chiplock  … Arkkienkeli Isoveli (Full Body)  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Brown, Fraser: Catherine Classic is out now on PC, and more Atlus games could follow PC Gamer. 10.1.2019. Viitattu 17.2.2019. (englanniksi)
  2. The original version of Catherine looks set for PC 4.1.2019. Eurogamer. Viitattu 4.1.2019.
  3. Winterhalter, Ryan: New Catherine trailer shows gameplay for the first time GamesRadar. 5.1.2010. Viitattu March 7, 2011.
  4. Japanese Video Game Chart: Catherine Sexes Her Way to the Top SPOnG. 25.2.2011. Arkistoitu . Viitattu 26.1.2018. (englanniksi)
  5. Garner, A.: Catherine Review: Learn your Love Here! vgamernews.com. 7.8.2011. Arkistoitu . (englanniksi)
  6. Winterhalter, Ryan: New mini-games revealed for Catherine GamesRadar. 2.2.2011. Viitattu 26.1.2018. (englanniksi)
  7. All About Catherine's Drinks Andriasang.com. Arkistoitu . (englanniksi)
  8. Fahey, Mike: Catherine Gameplay Is Quite Puzzling Kotaku. 5.1.2011. Arkistoitu . Viitattu 26.1.2017. (englanniksi)
  9. Antista, Chris: Catherine video – Full Access Preview GamesRadar. 26.1.2011. Viitattu 26.1.2018. (englanniksi)
  10. Romano, Sal: Catherine is twenty-hours long, has multiple endings Scrawl. 27.8.2010. Arkistoitu . Viitattu 26.1.2018. (englanniksi)
  11. Catherine import review GamesRadar. 8.3.2011. Arkistoitu . Viitattu 26.1.2018. (englanniksi)
  12. Jackson, Mike: Multiplayer detailed for Atlus' 'Catherine' ComputerAndVideoGames.com. 27.1.2011. Arkistoitu . Viitattu 26.1.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]