Siirry sisältöön

Digitaalinen lataus

Wikipediasta
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Digitaalinen lataus tai digitaalinen jakelu on digitaalisessa muodossa olevan sisällön välittämistä käyttäjille tietokoneverkon (tyypillisesti Internetin) välityksellä. Välitettävää sisältöä ovat muun muassa ohjelmistot, musiikki, elokuvat ja kirjat. Fyysisen kopion sijaan digitaalisessa muodossa olevat tiedostot ladataan käyttäjän käyttäjän laitteelle.[1]

Suoratoisto eroaa digitaalisesta latauksesta siten, että suoratoisto tapahtuu pyynnöstä (on-demand) ja toistettavia tiedostoja ei tallenneta pysyvästi asiakkaan laitteelle. Digitaalisen jakelun avulla ladattu tiedosto sen sijaan on käytettävissä myös ilman verkkoyhteyttä palveluihin.[2][3]

Videopelit ovat lähes kaikilla alustoilla saatavilla nykyään myös digitaalisesti ladattavassa muodossa. 2010 toteutetun pelaajatutkimuksen mukaan 34 prosenttia pelaajista on ostanut pelejä verkkokaupasta ja 16 prosenttia ladannut niitä muuten netistä.[4] Digitaalisen jakelun ohella myös fyysisten kopioiden keräily on säilynyt.[5]

Digitaalista jakelua käytetään videopeleissä, tietokoneohjelmissa, televisiosarjoissa, elokuvissa, e-kirjoissa, äänikirjoissa, musiikkisingleissä sekä musiikkialbumeissa käytettävä lataustyyppi, jossa sisältö ladataan digitaalisesti tietokoneverkon (tyypillisesti internetin) välityksellä. Digitaalinen lataus on lataustyyppinä yleistynyt voimakkaasti viime aikoinamilloin?. Se on korvannut tietokoneohjelmien lataamisen CD- tai DVD-levyiltä lähes kokonaan ammattilaisohjelmia lukuun ottamatta.lähde?

Osa latauspalveluista sisältää pelien lisäksi musiikkia, elokuvia tai kirjoja. Näistä esimerkikkeinä Google Play ja iTunes. Suoratoistopalvelut, kuten Netflix ja Spotify, eivät yleensä tarjoa mahdollisuutta ladata sisältöä itselleen vaan ainoastaan verkon yli toistamalla.

Vaikutus musiikkiteollisuuteen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

International Federation of the Phonographic Industryn (IFPI) mukaan CD-levyjen myynti on laskenut 2000-luvun ajan. Merkittävä muutos on ollut jakelun siirtyminen digitaaliseen muotoon fyysisistä muodoista ja kulutustottumuksien muutoksesta. CD-levyjen tultua markkinoille musiikkiteollisuus muutti liiketoimintamalliaan kohti suurta volyymia. Digitaalisen jakelun myötä levyn "valmistuskustannukset" ovat laskeneet, mutta samoin myyntikustannukset ja rojaltit ovat laskeneet. Digitaalitekniinan myötä äänityskustannukset ovat myös laskeneet ja musiikkia voi äänittää ja miksata kotona ilman kalliita studioita, äänisuunnittelijoita ja tuottajia. Koska musiikkia voi levittää Internetin välityksellä eikä ole levyjen painatuksesta tulevia kuluja ei ole myöskään tarvetta perinteiseen myyntivolyymiin.[6] 2000-luvun alussa syytä levyjen myynnin laskulle on haettu myös kilpailusta muun viihteen välillä, taloustilanteesta ja piratismista.[7]

Jälleenmyyntioikeudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin päätöksen mukaan julkaisija ei voi estää uudelleenmyyntiä. EULA ei voi tätä kieltää ja Euroopan unionin alueella asuvat voivat myydä lataamansa pelit edelleen. Lisenssin uusi omistaja saa myös ladata uudelleen julkaisijan verkkopalvelusta. Ehtona on, että lisenssin edelleen myyneen henkilön on saatettava oma kopionsa sellaiseksi, ettei sitä enää voi käyttää.[8][9] Usein julkaisijan esittämä lisenssi kieltää uudelleenmyynnin, mutta oikeuksien omistaja ei voi tätä estää.[10]

Omistusoikeus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Digitaalisesti hankitun sisällön omistusoikeus on ongelmallinen, kun palveluntarjoaja voi poistaa kuluttajalta tämän maksaman sisällön. Tämä ilmenee estona käyttää tunnuksia (vahingossa tai tarkoitusellisesti), kauppapaikkojen sulkeminen tietyiltä laitteilta, tai sisällön poistamisella jakelusta.[11] Kuluttajat voivat menettää pääsyn omistamiinsa peleihin, esimerkiksi palveluiden sammuttamisen vuoksi. Myös eräät yksinpelattavat pelit vaativat internet-yhteyden, jolloin peli lopettaa toimintansa kun julkaisija sulkee pelin palvelun.[12][13]

Latauspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useamman tyypin materiaali

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikin latauspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelien latauspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ What is digital distribution? lenovo.com. Viitattu 20.3.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Barb Gonzalez: The Difference Between Streaming and Downloading Media lifewire.com. 25.3.2022. Viitattu 20.3.2024. (englanniksi)
  3. ↑ On-demand Audiovisual Markets in the European Union ( SMART 2012/0028) digital-strategy.ec.europa.eu. 10.7.2014. Viitattu 20.3.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Toivonen, Saara & Sotamaa, Olli: Pelaajien näkökulmia pelien digitaaliseen jakeluun (PDF) pelitutkimus.fi. 2010. Viitattu 2.11.2014.
  5. ↑ Saara Toivonen & Olli Sotamaa: Digitaaliset pelit kodin esineinä (PDF) pelitutkimus.fi. 2011. Viitattu 30.10.2024.
  6. ↑ Michael McCubbin: The Aftermath of Aftermath: The Impact of Digital Music Distribution on the Recording Industry (PDF) scholars.unh.edu. lokakuu 2012. Viitattu 16.10.2024. (englanniksi)
  7. ↑ The Music Industry on (the) Line? Surviving Music Piracy in a Digital Era (PDF) biblio.ugent.be. doi:10.1163/157181709X429105 Viitattu 16.10.2024. (englanniksi)
  8. ↑ Wesley Yin-Poole: EU rules publishers cannot stop you reselling your downloaded games eurogamer.net. 3.7.2012. Viitattu 4.12.2023. (englanniksi)
  9. ↑ An author of software cannot oppose the resale of his ‘used’ licences allowing the use of his programs downloaded from the internet (PDF) curia.europa.eu. 3.7.2012. Viitattu 4.12.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Kate Harrold: Steam users free to resell their digital games, court rules gamingbible.com. 4.12.2023. Viitattu 4.12.2023. (englanniksi)
  11. ↑ Jay Peters: PlayStation keeps reminding us why digital ownership sucks theverge.com. 5.12.2023. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
  12. ↑ Joseph Yaden: Can you ever really own a video game? Players explain pitfalls of digital ownership digitaltrends.com. 11.8.2022. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
  13. ↑ Brendan Sinclair: The Erosion of Ownership | 10 Years Ago This Month gamesindustry.biz. 6.4.2022. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Digitaalinen_lataus&oldid=22738391”