Digitaalinen lataus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Digitaalinen lataus tai digitaalinen jakelu on videopeleissä, tietokoneohjelmissa, televisiosarjoissa, elokuvissa, e-kirjoissa, äänikirjoissa, musiikkisingleissä sekä musiikkialbumeissa käytettävä lataustyyppi, jossa sisältö ladataan digitaalisesti tietokoneverkon (tyypillisesti internetin) välityksellä. Digitaalinen lataus on lataustyyppinä yleistynyt voimakkaasti viime aikoinamilloin?. Se on korvannut tietokoneohjelmien lataamisen CD- tai DVD-levyiltä lähes kokonaan ammattilaisohjelmia lukuun ottamatta.lähde?

Videopelit ovat lähes kaikilla alustoilla saatavilla nykyään myös digitaalisesti ladattavassa muodossa. 2010 toteutetun pelaajatutkimuksen mukaan 34 prosenttia pelaajista on ostanut pelejä verkkokaupasta ja 16 prosenttia ladannut niitä muuten netistä.[1]

Osa latauspalveluista sisältää pelien lisäksi musiikkia, elokuvia tai kirjoja. Näistä esimerkikkeinä Google Play ja iTunes. Suoratoistopalvelut kuten Netflix ja Spotify eivät yleensä tarjoa mahdollisuutta ladata sisältöä itselleen vaan ainoastaan verkon yli toistamalla.

Latauspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useamman tyypin materiaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikin latauspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelien latauspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toivonen, Saara & Sotamaa, Olli: Pelaajien näkökulmia pelien digitaaliseen jakeluun pelitutkimus.fi. 2010. Viitattu 2.11.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä videopeleihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.