Carl Gustaf Estlander

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta C. G. Estlander)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Carl Gustaf Estlander, Albert Edelfeltin maalaama muotokuva vuodelta 1896.
Carl Gustaf Estlander

Carl Gustaf Estlander (31. tammikuuta 1834 Lapväärtti28. elokuuta 1910 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuuden tutkija ja Helsingin yliopiston estetiikan ja uudemman kirjallisuuden professori.

Estlanderin vanhemmat olivat teologian tohtori, kirkkoherra Jakob Jonas Estlander (1785–1854) ja Maria Elisabet Rislachius. Hän kävi Vaasan lukiota ja pääsi ylioppilaaksi 1850. Estlander valmistui filosofian kandidaatiksi 1856, maisteriksi 1857, lisensiaatiksi 1859 ja tohtoriksi 1860.

Estlander toimi Helsingin yliopiston estetiikan ja uudemman kirjallisuuden dosenttina 1860–1868, vt. professorina 1861–1862 ja 1867–1868 sekä professorina 1868–1898. Hän oli historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan kuraattori 1859–1863, vt. kuraattori 1865–1867 sekä historiallis-kielitieteellisen osaston dekaani 1884. Estlander oli Uusmaalaisen osakunnan inspehtorina 1870–1884. Hän sai kanslianeuvoksen arvon 1891, valtioneuvoksen arvon 1898, ja hänet aateloitiin 1898.

Estlander osallistui säätyvaltiopäiville 1882 papiston edustajana ja 1899 aatelin edustajana. Hän oli Helsingin kaupunginvaltuutettuna 1875–1879 ja 1883–1885. Estlander toimi Muinaistieteellisen toimikunnan puheenjohtajana 1890–1894, Suomen Taideyhdistyksen sihteerinä 1869–1876 ja puheenjohtajana 1878–1896, Suomen taideteollisuusyhdistyksen varapuheenjohtajana 1876–1882, Suomen Tiedeseuran puheenjohtajana 1876–1877 ja Akateemisen lukuyhdistyksen puheenjohtajana 1876–1877. Estlander oli jäsenenä ja puheenjohtajana useissa koulu- ja ylimmän opetuksen kysymyksiä käsitelleissä komiteoissa.

Estlander teki 1870-luvulla aloitteen kuvataiteen ja taideteollisuuden korkeinta koulutusta antavan Ateneumin perustamisesta. Tämä hanke toteutui 1880-luvulla ja Ateneumin rakennus vihittiin käyttöön 1887. Uudessa rakennuksessa toimi Ateneumin taidemuseon lisäksi myös Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu (1848–1939), jonka nimi muuttui 1939 Suomen Taideakatemian kouluksi (vuodesta 1985 lähtien Kuvataideakatemia), sekä Taideteollinen korkeakoulu vuoteen 1982 asti.

Estlander oli Helsingfors Dagblad -lehden toimituksen jäsenenä 1862–1863 ja hän oli Finsk Tidskriftin toimittaja 1876–1886.

Estlander oli naimisissa vuodesta 1860 Helena Aurora Federleyn kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta. Estlanderin veli oli Helsingin yliopiston kirurgian professori Jakob August Estlander (1831–1881) ja veljenpoika oikeushistorian professori ja RKP:n kansanedustaja Ernst Henrik Estlander.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Richard Lejonhjärta i historien och poesin, väitöskirja. 1858
  • Folksångerna om Robin Hood, väitöskirja. Helsingfors 1859
  • Poema del Cid , i svensk öfversättning med historisk och kritisk inledning utgifvet af Carl Gustaf Estlander. Helsingfors 1863
  • De bildande konsternas historia ifrån slutet af förra århundradet intill våra dagar. L. J. Hierta, Stockholm 1867
  • Bidrag till den provençaliska litteraturens historia. Helsingfors 1868
  • Den finska konstens och industrins utveckling hittills och hädanefter. K. E. Holm, Helsingfors 1871
  • Vid konstflitens härdar i Tyskland, Österrike, Schweitz och Belgien : reseanteckningar. G. W. Edlund, Helsingfors 1875
  • Om teckingskonsten och metoderna att lära den . G. W. Edlund, Helsingfors 1875
  • J.L. Runebergs estetiska åsigter. Edlund, Helsingfors 1888
  • J. L. Runebergs förhållande till Thorild : akademisk inbjudningsskrift. Helsingfors 1889
  • Hippolyte Flandrin, hans lefnad och verk. Edlund, Helsingfors 1890
  • Naturalismen enligt Zola : akademisk inbjudningsskrift. Helsingfors 1891
  • Adolf Ivar Arvidsson som vitter författare : akademisk inbjudningsskrift. Helsingfors 1893
  • Finland i 19de seklet : framstäldt i ord och bild af finska skriftställare och konstnärer, redaktionskomité för texten C.G. Estlander et al.; för illustrationerna Gunnar Berndtson, Albert Edelfelt, Eero Järnefelt. G. W. Edlund, Helsingfors 1893
  • Bernardin de Saint-Pierre och hans Mémoire om Finland : akademisk inbjudningsskrift till prof. Mandelstams installation. Helsingfors 1898
  • I fosterländska ämnen : tal och föredrag. G. W. Edlund, Helsingfors 1898
  • Vitterhetens utveckling hos de nyare folken i medeltiden : förra perioden. G. W. Edlund, Helsingfors 1900
  • Runebergs skaldskap : kritiska studier föregångna af redogörelse för Normalupplagans redaktion samt en kronologisk förteckning. G. W. Edlund, Helsingfors 1902
  • Den moderna konsten, föredrag af C. G. E. W. Hagelstam, Helsingfors 1903
  • Från flydda tider : uppsatser, skildringar och tal. Helios, Helsingfors 1905
  • Skrifter av C. G. Estlander 1 : Uppsatser om Johan Ludvig Runeberg. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1914
  • Skrifter av C. G. Estlander 2 : Uppsatser i litteratur och konst samt allmänna ämnen 1 : åren 1864–81. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1915
  • Ungdomsminnen. Schildt, Helsingfors 1918
  • Skrifter av C. G. Estlander 2 : Uppsatser i litteratur och konst samt blandade ämnen 2 : åren 1882–93. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1919
  • Skrifter av C. G. Estlander 2 : Uppsatser i litteratur och konst samt blandade ämnen 3 : åren 1893–1910. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1921
  • Skrifter av C. G. Estlander 3 : De bildande konsternas historia från slutet av adertonde århundradet till 1867, utg. och kommenterad av Tancred Borenius. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1925
  • C. G. Estlanders första romresa, utg. av Torsten Steinby. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1974

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]